maanantai 15. kesäkuuta 2009

Rakkaus ja Ystävyys

Rakkaus kulunut, väärinymmärretty ja paheksuttu hyve nykypäivän maailmassa, moni sitä toivoo ja tahtoo, mutta niin vääristä paikoista sitä haemme.


Mutta niin tärkeä ja onnea tuova käsite elämässämme joka itsessään pitää sisällään kaiken, Jumalan, lähimmäisen ja itsemme.

Rakkauden ymmärtäminen ja sen soveltaminen elämään on yksi jaloimpia piirteitä jota voimme koskaan osoittaa maailmassa, Rakkaudentyöt myös näkyvät vaikka niitä ei helposti kuulla ja ne joutuvat unohduksiin ihmisten parissa.

Mutta eikö meillä Ole Yksi Jumala Pyhä ja kunnioitettu joka näkee kaiken, hän joka näkee kun tätä hyvettä harjoitamme,

ja vaikka monesti kärsimmekin ihmisten mittapuulla mitattuna siitä että osoitamme rakkautta ihmisille ilman palkintoa,

vaikka se olisi pieni hymy kaupan kassalla tai kohtelias käytös tilanteessa jossa toinen ihminen on vihainen ja epäkohtelias.

Nämä ovat niitä arjessa esiintyviä hetkiä milloin meidän mielenlaatuamme mitataan ja jolla peilaamme Jeesuksen esimerkkiin hänen vaeltaessa maanpäällä.

On todellakin vaikeaa hymyssä suin aina kulkea kiireisessä juhlapäivien jonossa tai ruuhka aikana ajaa autolla kun kaikki ovat hitaita ja itse löytäisin paremman tavan ajaa, et varmasti ole ainut joka näin ajattelee vaikka siinä kello neljän ruuhkassa.

Itsehillintä tulee myös näissä kohdissa mukaan kuvioihin, jos annat vihallesi ja kiukulle valtaa, niin mitä se tekee sinun päivittäisessä ajattelussa?

Se ajaa vaan asioita joita et tarvitse elääksesi täällä jotka ovat todellakin vain niitä asioita joista sinä kannat vain turhaa taakkaa.

On inhimillistä kokea näin, mutta on myös tahtomme vapaus olla kokematta asioita ja tilanteita näin.

Elämäämme tulee myös tilanteita joissa meitä on loukattu tai meistä on puhuttu pahaa ja tällöin on erityisen vaikeaa monesti tuntea empatiaa kanssa ihmisiin ja jos ajatellaan vielä että meillä olisi oikeus myös ilmaista kantamme ilman että kokisimme tekevämme väärin kristillisen etiikan kannalta.

Tällöin meidän tulisi ajatelle niitä tilanteita, joita varmasti kaikilla on elämämme joiltain hetkeltä että miten olisimme tahtoneet toimia jos me olisimme loukanneet jotain ihmistä.

Kaikki varmaan toivoisi että hän olisi antanut anteeksi eikö? no jos vilpittömin aikein näin haluisimme,

niin mikä estää meitä tekemästä samoin heille jotka nyt meitä ovat loukanneet. Eikö rakkaus myös käsitä meidätkin muuna kuin korulauseena pyhässä tekstissä.

On siis suotavaa nähdä aina miltä minusta tuntuu tai mitä tahtoisin omalle kohdalleni, sanotaanhan sanassakin, että


Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat. Matt.7:12

Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Matt.22:39


Nämä kaksi raamatun kohtaa on helppo soveltaa omaan elämään ja ymmärrykseen, mutta entä kun Jeesus sanoi siitä että pitää siunata ja rakastaa niitä jotka teitä vihaavat, tässä viimeistään nousee pintaan ihmisten vaillinaisuus.

On helppo tai ainakin helpompaa osoittaa rakkautta niille joilta saa myös vasta rakkautta,

uskon hedelmät todella näkyvät näissä teoissa kun osoitamme laupeutta niille jotka ovat vaikka ryöstäneet meidän auton ja istumme heidän kanssa oikeuden käynnissä, niin tällöin nousee pintaan oikeuden mukaisuuden vaade ja halu saada oikeutta itsellemme kun olemme kokeneet vääryyttä.

Otamme asiaksemme oikeuden mitä Herra vaatii meiltä.


Jumalalla on täysi oikeus tuomita meidät kadotukseen, mutta hän ei sitä tee, miksi? koska hän armahtaa meitä. Eikö armahtaminen ja koston vaade olisi silloinkin meidän osalta pienempi kun ymmärrämme kulkevamme samassa veneessä tämän ryöstäjän kanssa joka istuu tällä hetkellä syytettynä. Tämänkaltainen tilanne on myös viimeisellä tuomiolla jossa istumme ja tällä kertaa itse olemme syytettynä yhdessä kaikkien kanssa.

Tahtoisimmeko silloin armoa? todella ja sen saamme Kiitokset vapahtajallemme.

Sanassa sanotaan että,


Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. Matt.5:7


Tämä tilanne ei tietenkään kata sitä mitä maallinen tuomioistuin hänelle langettaa sillä onhan sekin Jumalan asettama,

mutta nyt peilaammekin omaa etiikkaamme ja omaa käsitystämme rakkaudesta.

Sisäinen omatuntommekin on juuri se joka meitä puhuttelee tällaisissakin tilanteissa, jos meidän omatuntomme on valmennettu uskon ja rakkauden hedelmillä.


Meidän on tällöin helpompi nähdä kokonaiskuva ja se asetelma missä olemme, myötätunnon osoittaminen rikkoneelle on aina voimakas viesti rakkauden toimivuudesta ja vaikka emme siitä kiitosta saisi se varmasti kantaa hedelmänsä, sekä rikkoneen sydämessä joka ihmettelee toisen laupeutta tilanteessa jossa oli selvät näytöt rikkeelle.

Ja vaikka näin ei menisikään on tämän osoittaminen meille itselle on hyvin tärkeä koska tällöin olemme voittaneet vihan ja antaneet armon käydä oikeudesta, näinhän Herramme rakas taivaallinen Isämmekin toimii, ja sanoohan sanakin,

Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä. 1.Piet.1:16


Nykypäivän sekularisoituneessa kulttuurissa on myös ilmassa vahvimman laki ja riisto talous mahti joista kärsii ihminen itse ja ainoastaan sen vuoksi että hyvin pieni osa maailman väestöstä saa nauttia tästä materialistisen tavara paljouden kylläisyydestä,

jossa ihmiset eivät enää kunnioita edes omia vanhempiaan tai vanhemmat lapsiaan, missä rakkaus on saanut iljettävän haureuden leiman kuten homoseksuaalisuus ja ihmisiä rikkovat irtosuhteet,


tai avoliiton tapaiset instituutiot jotka eivät ole rakkauden ja sitoumuksen aitoja osoituksia

puhumattakaan luottamuksesta toiseen ihmiseen, ihmisten viha ja rakkauden osoitukset ovat todellakin muuttaneet muotoaan jos katsomme sitä mitä sana meille osoittaa.

Tunteettomuus ja armottomuus on lisääntynyt maailmassa todenteolla ilman mitään suurempia todisteita.

Tämä vuoksi Kristukseen kutsut ja kasteessa saamansa Pyhän hengen johdattamina on syytä tarkastella ja katsoa miten tärkeää on myös harjoittaa sukulais suhteissa rakkaudentyötä,

sillä nykyaikana tämäkin arvo on kuolemassa sukupuuttoon ja siten tarvitaan aina Jumalan sana vahvistamaan tämän työn merkitys ja miten siihen suhtaudutaan, on olemassa täysin luonnollinenkin laki että jokainen huolehtii ainakin omistaan, mutta kuten olemme todenneet että onko asia näin niin voimme todeta että asia ei ole näin.

Raamatussa tätä ei edes pidetä käskynä, tätä pidetään ehdottomana velvollisuutena, josta ei voi tinkiä. Sanassa sanotaan,


Mutta se, joka ei huolehdi omaisistaan ja kaikkein lähimmistään, on kieltänyt uskonsa ja on epäuskoista pahempi. 1.Tim.5:8


Raamatun kanta tähän on todella jyrkkä ja viestittää että jos ihminen ei edes rakasta omia lähimmäisiään biologisessakaan mielessä hän todella on uskossaan paatunut, tämäkin velvollisuus rakkaudessa on pelkästään ja ainoastaan hyvä ja pyhä. Meidänkin maassa olisi huomattavasti vähemmän yksinäisiä vanhuksia jos me kaikki kantaisimme kortemme kekoon ja noudattaisimme tätä hyvin luonnollista huolenpitoa.

Tässäkin armo ja rakkaus puhuttelee meitä, entä kun joku meistä on vanha tai sairas?


Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille .Matt.7:12


Kovaa tekstiä, mutta täyttä totta ja puhdasta jota kukaan ei voi kieltää. Tämäkin asenne pitäisi vastaan ottaa iloisesti, minulla on mahdollisuus auttaa ja rakastaa, ja osoittaa kuinka Herramme rakastava tahto vaikuttaa myös meidänkin elämässä, eikä ottaa sitä vastaan raskaana taakkana.

Voi kuinka vanhus iloitsee kun häntä joku käy katsomassa tai huolehtii hänestä.


Tähän ei vaadita koulutusta eikä suuria tekoja ainoastaan pieni ele sympatiaa ja osoitusta toiselle että hän on pidetty ja ennen kaikkea ettei häntä ole hylätty, kuka meistä tahtoisi kokea hylätyksi joutumisen tunteen.

Voin sanoa, ei kukaan, mutta näin se vaan on että maailma jossa materia ja ihmis- palvonta on muuttunut ihmis-vihamieliseksi kulttuuriksi.


Herramme Jeesus Kristus osoitti myös kuinka jokaista ihmistä pitäisi kohdella kuin häntä itseään, ehkä nämä sanat auttavat meitä ymmärtämään asian toisenkin puolen unohtamatta kuitenkaan sitä että harva ihminen jolle osoitamme laupeutta, ei suurella todennäköisyydellä itse ajattele näin kuin pitäisi,

mutta se ei silti laske pois sitä asennetta jolla osoitamme että Jumalan rakkaus todella on elävää ja elää niiden kautta jotka uskossa vaeltavat, koska onhan Jumala rakastanut meitäkin, niin paljon että syntisyydestä huolimatta on jakanut meille työtään ja armoaan, olemmehan me hänen työmiehiään ja sisariaan.

Osoitus hänen voimastaan kutsua ihmisiä työhönsä arvoon, ammattiin ja menneisyyteen katsomatta.


Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. Matt.25:40


Nyt kun Saarna on ohi jonka tarkoitus oli pohjustaa tuleviin raamatun paikkoihin. Nyt on aika laulaa ylistys virsi Herralle, niin toivon että kaikki miettivät ajatuksissa jotain vaikeaa tilannetta jossa pystyi voittamaan vihan ja kiukun osoittamalla rakkautta ja laupeutta tilanteessa jossa se olisi ollut epätodennäköistä.


Miksi näin pyydän ajattelemaan, on siksi että se tilanne herää henkiin uudelleen ja näyttää sinulle että tämän hyveen harjoittaminen ei ole mahdotonta. Miten hyvä olo siitä todella tulee, kun olette voittaneet vihan rakkaudella ja vastanneet pahaan hyvällä.

Uskossa lainkaan epäilemättä voimme rukoilla aina Isäämme että hän antaa meille tätä rakkauttaan, koska sen pyytämisessä ei ole mitään pahaa tai omahyväistä, se on myös viesti nöyryydestä ja Jumalan tahtoon alistumisesta, unohtaen ihmistekoiset ylpeydet ja vale nöyryyden muodot.

Jumalalle emme mitään voi antaa, koska hän on itse kaiken antaja.


Mitä ihminen siis voi antaa Jumalalle, ne ovat vastarakkaus ja kiitollisuus.

Luetaan Raamatusta Kohdat: Jaak.3:14-16.4:1-3. Sanal.10:12. ja Gal.5:19-21.Viha, riidat, itsekkyys.

1.Kor.13:4-6. Kol.3:12-16. 1.Piet.4:8. Matt.5:23-24. (Gal.5:22-23)


Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme.

Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt.

Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä.

Me pysymme hänessä ja hän pysyy meissä; tämän me tiedämme siitä, että hän on antanut meille Henkeään.


Me olemme nähneet, että Isä on lähettänyt Poikansa maailmaan pelastajaksi, ja siitä me todistamme.

Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa.

Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen.

Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.


Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa.

Pelkoa ei rakkaudessa ole,

vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta;

se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.

Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.

1.Joh.4:11-19

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti