Suuresta pieneksi. Paavalin nimi julistaa evankeliumia

Raamatussa on monia sellaisia paikkoja, joiden ei luulisi puhuttelevan meitä. Mutta tutkiessani Paavalin kääntymystä, havaitsin kuinka uudestisyntyneen muutos näkyi, jopa hänen nimensä vaihdossa.
Paavali tunnettiin ennen kääntymystä nimellä "Saul". Ap.t.8:3.kts myös. Ap.t.9.1-4.
Mutta Saul tahtoi tuhota seurakunnan. Hän kulki talosta taloon, raastoi miehet ja naiset ulos ja toimitti heidät vankilaan.
‘Saul’, joka tulee heprean nimestä ‘Sha’ul merkitsee; pyydetty, rukoiltu’. Israelin ensimmäinen kuningas oli myös "Saul". Hän oli isomies ja fyysisesti hän edusti sellaista vahvaa Kuningas, joka oli kelpo edustamaan pientä kansaa. Saul itse kuului pieneen heimoon, joka sai nimensä Jaakobin pojan benjaminin mukaan. Paavali oli myös benjaminin sukua, ja varmasti siksi "Saul" oli perinteinen nimi juuri heidän sukukunnassaan. 

Pois se! Sillä olenhan minäkin israelilainen, Aabrahamin siementä, Benjaminin sukukuntaa. Room.11:1b

Mutta Saul sanoi: "Minähän olen benjaminilainen. Kuulun Israelin pienimpään heimoon, ja sukuni on mitättömin Benjaminin heimon suvuista. 1.Sam.9:21

Hänellä oli nuori ja komea poika, jonka nimi oli Saul. Koko Israelissa ei ollut komeampaa miestä kuin Saul, hän oli päätänsä pitempi kaikkia muita. 1.Sam.9:2.

Kuningas Saul ylpistyi myöhemmällä iällään ja hänellä syttyi kateus erästä nuorta Daavidia, kohtaan, joka myöhemmin tulisi olemaan yksi kuuluisimpia kuninkaita Israelista, ja josta myös Messias polveutuisi.

"Minä kadun, että tein Saulista kuninkaan, sillä hän on luopunut minusta eikä ole täyttänyt käskyäni.

Samuel sanoi hänelle: "Herra on tänään repäissyt Israelin kuninkuuden sinun käsistäsi ja antanut sen toiselle, joka on sinua parempi.
1.Sam.15:11a, 28.

Herra on tehnyt sinulle niin kuin hän puhui minun kauttani: hän on repäissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja antanut sen toiselle miehelle, Daavidille. 1.Sam.28:17

Kuningas Saul lankesi vakaviin synteihin ja häntä ajoi murhanhenki. hän kävi vieraan manaajan luona "en dorin" noita. 1.Sam28. Meedioiden luona käyminen oli kielletty Israelilaisilta. Kuningas Saul oli itse aiemmin hävittänyt kaikki manaajat ja muut tietäjät kunigaskunnastaan.Tämän hän teki uskollisuudestaan Jumalalle. Myöhemmin hän luopui uskollisudestaan. Hänen luopumuksensa näkyi hänen teoissaan.
Saul jopa murhasi Jumalan pappeja, koska hänen henkensä oli sumentunut koston himosta, niin suuresti, että kaikki jotka hän koki olevan Daavidin puolella, hän tapatti.

3.Moos 19:31.KR-38  Älkää kääntykö vainaja- ja tietäjähenkien puoleen; älkää etsikö heitä, ettette tulisi heistä saastutetuiksi. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

1.Sa,22:17b."Menkää ja tappakaa Herran papit! Hekin pitävät yhtä Daavidin kanssa




Ennen näiden tapahtumasarjojen alkua Kunigas Saul oli myös paholaisen kiusaama. Hänen kateutensa johti siihen, että Jumala salli Kuninkaan joutua riivatuksi. Tässä ei kerrota minkälainen riivaustila oli kyseessä, mutta raamatun tekstit antavat ymmärtää, että Saul seurasi riivajien tahtoa, sillä hänen sydämessään oli sekä kateuden, että murhan henki. Hänelle kunnia oli myös suurempi asia, kuin Jumalan lain täyttäminen, joka kielsi tappamisen ja väärän todistuksen antamisen. Lue.1.Sam.18:6-19:17.
1.Sam.18.
8.Mutta Saul pani tämän pahakseen ja sanoi suuttuneena: "Daavidin nimiin he panivat kymmeniätuhansia, minun nimiini vain tuhansia. Kuninkuus häneltä enää puuttuu!"
9. Siitä hetkestä alkaen Saul katseli karsaasti Daavidia.
10. Seuraavana päivänä Jumalan lähettämä paha henki valtasi Saulin, ja hän riehui hurmoksissa kotonaan. Daavid soitti tapansa mukaan harppua, mutta Saul puristeli keihästään.
11. Saul ajatteli: "Minäpä naulitsen Daavidin seinään." Kahdesti hän kohotti keihäänsä, mutta Daavid väistyi sivuun.
12. Silloin Saul alkoi pelätä Daavidia, koska Herra oli Daavidin kanssa mutta oli hylännyt hänet itsensä.

Paavali "saul" hänkin kulki ennen uskoontuloaan Kuningas Saulin hengessä. Hän jahtasi Uskovia ja vainosi Jumalan omaa seurakuntaa. Kuten Kuningas Saul, Paavali myös kuului siihen porukkaan, jonka Jumala oli "hylännyt" ja antanut lupausten koitua toisen kansan hyväksi. Vanhaliitto oli lakannut olemasta siunauksen liitto. Kateudesta käsin hylätty vainosi valittua.
Ap.t.9:1-4.
1.Saul uhkui yhä vihaa ja murhanhimoa Herran opetuslapsia kohtaan. Hän meni ylipapin luo
2. ja pyysi tältä Damaskoksen synagogille osoitettuja kirjeitä, jotka valtuuttaisivat hänet vangitsemaan tuolle tielle lähteneet, sekä miehet että naiset, ketkä vain käsiinsä saisi, ja tuomaan heidät Jerusalemiin.
3. Matkalla, Saulin ollessa jo lähellä Damaskosta, taivaasta leimahti yhtäkkiä valo hänen ympärilleen.
4. Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?" 
5. Hän kysyi: "Herra, kuka sinä olet?" Ääni vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.

Gal.1
13. Olettehan kuulleet, kuinka minä aikoinani, kun elin juutalaisena, vainosin kiihkeästi Jumalan seurakuntaa ja yritin tuhota sen.
14. Menin juutalaisuudessa pitemmälle kuin useimmat ikätoverini ja kiivailin isiltä perittyjen opetusten puolesta.

Paavali uskoi myös, kuten Jeesus oli profetoinut, että vainoojat luulevat palvelensa Jumalaa. Joka tietysti oli täysin virheellinen näkökulma. Mutta Israelilaiset eivät tunteneet Jumalaa, vaan he uskoivat, että Nasaretinlahko oli harhaoppinen, joka tuli hävittää. Kaikki eivät kuitenkaan Juutalaisuudessa näin ajatelleet, vaan sinnekkin mahtui protesti ääniä. Joista todistaa monet uskoontulleet papit ja kansanjohtajat.

Joh 16:2-3.KR-38.  He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle. Ja sen he tekevät teille, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua.


Ap.t.5.KR-92
38. Siksi annan teille nyt tämän neuvon: jättäkää nämä miehet rauhaan, antakaa heidän olla. Jos tämä heidän ajamansa hanke on lähtöisin ihmisistä, se kukistuu itsestään.
39. Jos se taas on Jumalasta, te ette pysty heitä kukistamaan. Pitäkää varanne! Entä jos te taistelettekin itseään Jumalaa vastaan?"
Gamalielin puhe saavutti vastakaikua

Ap.t. 21:20.KR-38  Sen kuultuaan he ylistivät Jumalaa ja sanoivat Paavalille: "Sinä näet, veli, kuinka monta tuhatta juutalaista on tullut uskoon, ja he ovat kaikki lainkiivailijoita.

Kuningas Saul vainosi Daavidia, Saul Tarsolainen vainosi Daavidin Poikaa.
Mielenkiintoisin löytöni tai havaintoni liittyykin juuri tähän, kuinka Jeesus, jota kutsuttiin Daavidin pojaksi lihanpuolelta. Joutui kokemaan vainoa mieheltä, jota kutsuttiin Saul;ksi. Kuningas Daavidin sukulinja oli vainottu, vaikka kansa odotti Messiasta, joka olisi Daavidin suvusta. Mutta kun Tämä Messias paljastui Jeesukseksi. Niin se ei kelvannut Fariseuksille, vaan se koettiin uhkana. Tässäkin Ihminen järkeili asiat itselleen, niin että hän olisi itse hyötynyt maallisesti tästä kuninkaan asemasta. Hehän toivoivat Soturikuningasta, joka hävittäisi Roomalaiset, mutta kukaan ei ymmärtänyt, että se mitä Jeesus Daavidin Poika tuli hävittämään oli paljon suurempi vihollinen, kuin Rooma. Joka oli Synnin mahti, ja saatanan valtakunta.
Matt.1:1.
Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan ja Abrahamin pojan, sukuluettelo:
Matt.22.KR-92
42. "Mitä te ajattelette Messiaasta? Kenen poika hän on?"  He vastasivat: "Daavidin."
43. Silloin Jeesus kysyi: "Miksi Daavid sitten Hengen innoittamana kutsuu häntä herraksi? Hän sanoo:
44. Herra sanoi minun herralleni: Istu oikealle puolelleni. Minä kukistan vihollisesi, panen heidät jalkojesi alle.
45. Jos kerran Daavid sanoo Messiasta herraksi, kuinka Messias silloin voi olla hänen poikansa?" 
46. Kukaan ei pystynyt vastaamaan hänelle, eikä yksikään siitä päivästä lähtien enää rohjennut kysyä häneltä mitään.

Matt.21.9.KR-38. "Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!"
Ap.t.9.KR-92.
4. Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?" 
5. Hän kysyi: "Herra, kuka sinä olet?" Ääni vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat.

Kts.myös.Jes.9:6-7. Ps.45:6-7.

Paavalin tarina muistuttaa, jossain mielessä Kuningas Saulin tarinaa. Mutta Paavalin kääntyminen ja uskoontulo muutti hänen suhtautumisensa kristilliseen seurakuntaa. Paavali koki monet aiemmat urotyönsä ja oppinsa pelkäksi tappioksi, joka osoittaa miten nöyräksi hän tuli. Hän avoimesti myös tunnusti, että oli ennen vainonnut seurakuntaa, ja puhutteli itseään suurimpana syntisenä sen vuoksi. Paavali vaihtoi nimensä, joka oli Latinalainen nimi Saulista. Nimi Paavali tarkoittaa "pientä" Näin Paavali omassa elämässään pienensi itsensä, jotta Kristus hänessä saisi suurentua. Paavalin kääntyminen vaikutti hyvin ratkaisevasti myös siihen, miten Kristillinen seurakunta sai voimakkaan lähetystyöntekijän. Juutalainen, joka piti pakanoita epäpyhinä, olikin nyt se jota kutsuttiin pakanoiden apostoli. Hän ei enään kokenut ihmisiä epäpyhinä, vaan hän tahtoi rakastaa heidät kristukselle julistamalla heille evankeliumia. Hän käytti tässä aseenaan omaa todistustaa.
Ap.t.9.
20. Hän alkoi heti synagogissa julistaa, että Jeesus on Jumalan Poika.
21. Kaikki, jotka kuuntelivat häntä, olivat ihmeissään. He sanoivat: "Eikö tämä sama mies pyrkinyt Jerusalemissa tuhoamaan ne, jotka huutavat avuksi Jeesuksen nimeä? Eikö hän tännekin tullut vangitakseen heidät ja viedäkseen ylipappien eteen?"
22. Mutta Saul sai yhä enemmän voimaa. Vääjäämättömin todistein hän osoitti, että Jeesus on Kristus, ja saattoi näin Damaskoksen juutalaiset hämmennyksen valtaan.

Fil.3.KR-38
7.  Mutta mikä minulle oli voitto, sen minä olen Kristuksen tähden lukenut tappioksi. 8  Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana - että voittaisin omakseni Kristuksen

1.Ko 15:9-10a.KR-38
Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha,

1.Tim.1.KR-92
15. Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen: Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin.
16. Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on. Näin olisin myös vastedes esimerkkinä niille, jotka uskovat häneen ja saavat ikuisen elämän.
17. Ikuiselle kuninkaalle, kuolemattomalle, näkymättömälle ja ainoalle Jumalalle kunnia ja kirkkaus aina ja ikuisesti! Aamen.

Paavalin opetuksissa ja saarnoissa korostuu, hänen armollinen näkemys siitä, mitä Jumala todella on.
Paavali ei tuntenut Jumalaa ennen Damaskoontien tapahtumia. Hän kuvitteli olevansa Jumalanmies, mutta todellisuudessa hän seurasi vain omaa sydäntään. Sama henki joka ajoi Paavalia ennen kääntymystään, kääntyi myöhemmin häntä itseään vastaan. Juutalaiset halusivat välittömästi tappaa Paavalin, kun he kuulivat että hän saarnaa kansalle ylösnousseesta Kristuksesta ja julistaa syntien anteeksiantoa.
Koko temppeli kultti oli vaarassa. Mutta kuten me voimme raamatusta lukea, monet uskoivat Paavaliin.
Fariseusten katkeruus korostuu hyvin seuraavassa raamatun paikassa. Joh 12:19  Niin fariseukset sanoivat keskenään: "Te näette, ettette saa mitään aikaan; katso, koko maailma juoksee hänen perässään". 
Paavalin uudenlaista asennetta kuvasi myös se, että hän ei lähtenyt heti Jerusalemiin "omiensa" pariin, vaan kuten sanassa sanotaan.
jotta lähtisin julistamaan vieraille kansoille sanomaa hänestä. Silloin en kysynyt neuvoa yhdeltäkään ihmiseltä enkä heti lähtenyt Jerusalemiin tapaamaan niitä, joista oli tullut apostoleja jo ennen minua. Sen sijaan menin Arabiaan ja palasin sieltä takaisin Damaskokseen. Kolmen vuoden kuluttua menin sitten Jerusalemiin tutustuakseni Keefakseen. Gal.1:16b-18a.
Tällä tavalla Paavali ikään kuin korostaa, sitä mikä oli hänelle tavatonta. Herra opasti hänet toisenlaiseen toimintaa. Paavalin toiminnasta kertoo myös paljon se, miten paljon hän laittaa painoa uskolleen elämässään. Jolla hän julistaa evenkeliumia myös meille, jotka olemme saman Isän lapsia kuin Paavalikin.
Room 15:4.kr-38  Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo. 

Kristuksessa pyhitetyt

Blogikirjoitukseni tarkastelee pyhitystä tai paremminkin pyhitysoppia. Mitä on pyhittyminen? Tähän kyseiseen oppiin liittyy hirveän paljon ennakkoasetuksia, sekä vääriä että oikeitakin painotuksia. Hyvin monesti ajatellaan pyhittyminen sellaiseksi, joka vie elämäämme toisesta suunnasta toiseen, eli suomeksi. Likaisesta puhtaampaan :) Pyhittymiseen liitetään vahvasti myös tekoja ja konkreettista elämää. Vanhanliiton aikana pyhä ja epä-pyhä näkyi mm; syömisessä ja käsien pesemisessä. Joka kuuluukin tehdä. Pyhittyminen ja pyhänä oleminen, ei kuitenkaan pitkällä juoksulla kestä tällaista tarkastelua. Tekeekö joku yksittäinen teko ihmisestä "pyhää" .
Pyhityselämä on matkaa, kuten kuvasin. Pyhittyminen on osa kristillistä hurskauselämää ja ehdoton merkki myös siitä, että kulkee taivastietä. Pyhitystä ei tule sotkeä nomismiin eli lakioppiin. Seuraavilla raamatun paikoilla tuon esiin, mitä pyhitys on uudentestamentin (uudenliiton) puolella ja miten pyhittyä. Itse tässä tekstissä lähden liikkeelle Kristus keskeisestä Pyhityksestä. Joten tämä artikkeli ei vertaile erilaisia tulkintoja. Vaan korostaa pyhitystä uskon näkökulmasta.

Ap.t.26.KR-38
18. avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'

1.Kor.1.KR-92.
30. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.
31. Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta."

Hepr.10.KR-38
10. Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.

Apostolien teot aloittavat, että pyhitys tapahtuu, kun ihminen siirtyy pimeydestä valkeuteen. Näin tapahtuessaan, hän saa syntinsä anteeksi, sekä on osa pyhitettyjen joukkoa. Paavali jatkaa kirjoittaessaan Korintin seurakunnalle, että vanhurskautetut ovat pyhitetyt ja lunastetut. Tässä hän myös käskee ylpeillä vain Herrasta, ei omista teoistaan. Vanhurskautuksesta seuraa pyhitys. Kun ihminen siirtyy pimeydestä valkeuteen on hän pyhitetty. Heprealaisille kirjoittaessaan Paavali korostaa miten todellinen pyhitys voi olla mahdollista vain Kristuksessa. Tämä tarkoittaa nimenomaan Kristuksen lunastusuhria. Ihminen ei puhdistu eläin eikä muillakaan puhtaus säännöillä, joka kuului jutalaisuuteen ja vanhaanliittoon. Veri jota juutalaiset käyttivät vertauskuvallisesti, oli eläinten verta, joka oli vain symboli ja esikuva. "Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä"Hepr.10:4.KR-38

Raamattu tuntuu osoittavan, että ainoa pyhitys on vain se mitä me Kristuksessa saamme osaksemme. Tähänkään ei tunnu olevan muuta, kuin se että me uskossa otamme vastaan sen, jota Jumala meille hänessä lahjoittaa. Pyhitys elämä voi olla täydellinen vain Kristuksessa. Puhutaan Jumalan lahjasta.
Jeesus itse pyhittää uskovan, tämä on kallisarvoinen lupaus kaikille syntisille ihmisille. Syntinen ihminen ei koskaan kykene kilvoittelemaan niin, että sen omat suoritukset riittäisivät tuomaan sille pyhityksen.
Joh.17:19.KR-38. ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa. 
Jeesus kykeni elämään sellaisen elämän, jonka ansiot tuovat meille pyhityksen. Jeesus pyhitti itsensä meidän tähden. Tästä Kristus kalliosta saamme myös puhdistua.
 Te olette antaneet pestä itsenne, te olette pyhitettyjä  ja vanhurskautettuja Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengessä. 1.Kor.6:11b.RK

Pyhitty totuudesta ei myöskään tulisi käsittää joksikin tiedolliseksi tapahtumaksi, jonka voisimme jollakin tavalla opiskella, kuten esimerkiki Jehovan todistajat opettavat.

Pyhittääkö kaste yksin meidät? onko jokin tietty teko sellainen, joka tuo pyhityksen. Edellä mainittua kohtaa on myös perusteltu niin, että se viittaisi yksistään kasteeseen (1Kor.6:11).
Minusta mikään yksittäinen teko ei tee kenestäkään pyhää. Vaan usko yksin. Uskon kohde ei myöskään voi olla mikään muu, kuin Kristus yksin.
Vanhanliiton aikana yksittäinen teko tai rituaalinen puhdistuminen tulkittiin puhdistautumiseksi. Tästä syystä Kristillisen seurakunnan tulee varoa käyttämästä muita, kuin uskoa todellisen pyhityksen mittarina. Todellinen pyhitys ja puhdistautuminen voi tapahtua vain, uskomalla itsensä puhtaaksi Kristuksen veressä.
Sakramentti hurskautta tulee karttaa, koska se ei takaa mitään, jos ihminen ei usko. Tällä tarkoitan kaikkia muotoja ja tapoja, jolla pyritään ohjaamaan ihminen tekojen tielle.
Uudessa testamentissa pesu liitetään vanhan testamentin (vanhanliiton) mukaisesti aina vereen, mutta verelle annetaan eri merkitys. Enään ei puhuta kultillisista riiteistä, vaan Jeesuksesta. Tätä Paavali opetti, kun hän kirjoitti kirjeen heprealaisille.

Hengellään pyhittänyt elämään Jeesukselle Kristukselle kuuliaisina ja hänen verellään puhtaaksi vihmottuina. 1.Pi.1:2.KR-92

6. Hän, Jeesus Kristus, on tullut veden ja veren kautta - ei ainoastaan veden, vaan veden ja veren. Ja Henki on todistaja, sillä Henki on totuus. 
12. Jolla on Poika, sillä on elämä. Jolla ei Jumalan Poikaa ole, sillä ei ole elämää.
1.Joh.5:6, 12. KR-92.

Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Hepr.11:6.
Pyhityksestä puhuminen tuottaa aina päänvaivaa, kun kuitenkin raamattu opettaa, että teot kuuluvat selkeästi Kristilliseen vaellukseen. Kuten Paavali kirjoittaa; En tarkoita, että olisin jo saavuttanut päämääräni tai jo tullut täydelliseksi. Mutta pyrin kaikin voimin saavuttamaan sen, kun kerran Kristus Jeesus on ottanut minut omakseen. Filp.3:12.KR-92.
Kristilliselle elämälle on ollut vierasta korottaa omia tekoja pelastuksen ehtona. Usko Jeesukseen pyhittää. Olemme pyhitetyt vaeltamaan hänen viitoittamallaan tiellä, kuten sanan sanoo.
Ef.2.KR-92.
8. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja.
9. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.
10. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.


Paavali myös käskee laittamaan pois pimeyden teot. Room.13
12bHylätkäämme siis pimeyden teot ja varustautukaamme valon asein.
13. Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen, siveettömästi ja irstaillen, riidellen ja kiihkoillen.
14. Pukekaa yllenne Herra Jeesus Kristus älkääkä hemmotelko ruumistanne, niin että annatte sen haluille vallan.

Hyvin monesti pyhitykseen liitetään sellaisia asioita, jotka eivät siihen kuulu. Raamattu selkeästi osoittaa, että pyhitys syntyy vain Kristuksen ansioiden vuoksi ja että Jumala katsoo meidät vanhurskaiksi juuri Poikansa kautta. Jumalan yhteydessä ja uskon elämään kuuluu aina oikea elämä. Usko ilman tekoja on kuollut. Ihminen, joka ei usko ei myöskään elä uskonsa mukaan. Hän ei halua peseytyä Kristuksen veressä, eikä hän halua saada syntejään anteeksi, koska hän ei kadu. Evankeliumia ei voida julistaa ilman lakia. Ihminen joka kieltää syntinsä, ei voi myöskään uskoa omalle kohdalleen syntien anteeksiantamusta, tai mikä vakavampaa. Hän ei voi ymmärtää pelastuksen tarvetta. Vain syntinen tietää tuomion.

Ihminen joka elää Jumalan lapsena, voi myös luottaa Jumalan hänelle uskomiin lupauksiin.
Hepr.10.KR-92.
22. Astukaamme sen tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä.
23. Pysykäämme horjumatta tunnustuksessa ja toivossa, sillä hän, joka on antanut meille lupauksensa, on luotettava.

Raamattu vakuuttaa, että vain usko riittää. Ihmisen elämä on kuitenkin täynnä ristiriitaisuuksia, kuten Paavali opettaa. Liha sotii henkeä vastaan jne... Ihminen on samaan aikaan vanhurskas, että syntinen. Ihminen elää Jumalan lapsena, mutta samaan aikaan hän elää pahassa maailmassa. Jumalan sana antaa meille paljon ohjeita, joita seuraamalla voimme ymmärtää mikä milloinkin on Jumalan tahto. Vaikka aina asioihin ei ole vain yhtä vastausta. Tällöin on hyvä rukoillen kysellä, mikä on tahtosi HERRA?
Raamattu opettaa laista seuraavasti.
Gal.5:14. KR-92.Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." 
Pyhitys ei ole kiinni teoista, vaan edelleenkin pyhitys on uskosta. Jeesus opettaa Isä meidän rukouksesa miten tulee elää suhteesta omiin ja muiden synteihin ja epätäydellisyyksiin.
Matt.6:12. KR-38.
ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;

Ihminen joka pitää itseään parempana vaelluksensa vuoksi, on syyllistynyt farisealaisuuteen ja tekopyhyyteen, koska hänen pyhyytensä ei edelleenkään ole kiinni hänen teoistaan, vaan Kristuksen. Tekopyhyydestä tulee tehdä myös parannusta.

Kuka on sitten pyhitetty?
Pyhitetty on sellainen ihminen, joka on ottanut vastaan Jumalan lahjan, joka on Jeesus Kristus. Ihminen on ottanut henkilökohtaisesti vastaan Jeesuksen lunastajana, sovittajana ja vapahtajana.
Kuten Pietari kuulutti väkijoukolle.
Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois.Ap.t.3:19.KR-38
Ef.2:8.KR-38.
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -  
Room 3:24-KR-38  ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
Tuleeko tähän liittää, joitain tunnusmerkkejä, joka osoittaisi ulkopuolisille, että olen Jeesuksen seuraaja?
Mitä tässä artikkelissa on tuotu esiin, niin sen lisäksi en toisi mitään lisää. Usko riittää. Kuten raamattu sen ilmaisee.

Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Room.10:9.KR-92.

Kuten aiemmista raamatun teksteistä voimme päätellä. että vanhurskautettu ja pyhitetty liittyvät toisiinsa, koska vanhurskautuminen ja pyhitys tapahtuvat samassa yhteydessä, jossa ihminen uskoo Jeesukseen Kristukseen. Vanhurskautuminen on sitä, että ihminen on osa pelastus "prosessia", (käytän ilmaisua prosessi, koska ihminen voi myös luopua uskosta. Ihmisellä on vapaa tahto)ihminen on astunut pelastuksen tielle uskomalla Jeesukseen. Tästä syystä Pyhitetty tarkoittaa, myös pelastuksesta osallisuutta, että vanhurskasta Jumalan silmissä. Kaikki nämä liittyvät siihen, että ihminen uskoo omalle kohdalle kaikki Jumalan lupaukset, jotka Jumala ihmiselle antaa, Uskosta Kristukseen.
Pyhitys elämä voidaan tiivistää Profeetta Habakukin sanoihin; "mutta vanhurskas on elävä uskostansa."
Hab.2:4.KR-38