sunnuntai 17. tammikuuta 2010

Nainen ja Apostolinen virka (naispappeus UT) osa II.


Uusi testamantti ei tunne sen enempää papin virkaa, kuin naisen paimen virkaa seurakunnan johdossa. Alku seurakunta järjestäytyi samaan tapaan kuin patriarkaaliset juutalais yhteisöt, eli vanhimmiston varaan.
Vanhin eli prespyteros(πρεσβυτεριον) Kts: Luuk.22:66.
Tällainen malli tuli suoraa vanhan testamentin esikuvista, jossa vanhimmat miehet päättivät yhteisistä asioista. Hepreaksi vanhin tarkoittaa kirjaimellisesti parrakasta miestä. (zaqen זקן)
Tämä käännetään Uudessa testamentissa prespyteros. Vaikka vanhin yleensä tarkoittaa vanhempaa miestä, niin silti se ei sulkenut pois sitä, että nuorikin saattoi kuulua vanhimmistoon. Kuten Timoteus. 1.Tim.4.12.a.
Kenenkään ei pidä väheksyä sinua nuoruutesi vuoksi.
Vanhimmat ja muut pyhitettiin virkaan kättenpäällepanon kautta. Kts:Ap.t.13:3.
Ap.t.6:6. Nämä tuotiin apostolien eteen, ja apostolit rukoilivat ja panivat kätensä heidän päälleen.
1.Tim.4:14. Älä lyö laimin armolahjaa, jonka sait silloin, kun vanhimmat profeettain sanojen perusteella panivat kätensä sinun päällesi.

Nämä raamatun jakeet myös osoittavat ns apostolisen suksession, tai apostolinen seuraanto. Nykyyänkin tämä toimitaan kun vihitään kirkon virkaan ihmisiä. Apostolit vihkivät vanhimmat ja vanhimmat pystyivät vihkimään toisia vanhimpia, kuten Timoteuksen.

Uusi Testamentti tuntee myös toisen kaitsijaa ja paimenta koskevan "viran" ei saa sekoitaa nykyiseen leipä pappeuteen. Tämä virka tunnetaan nykyisin piispan virkana, eli ylimmäinen kaitsija, tai kaitsija. Episkopos (επισκοπος). Kristillisissä seurakunnissa oli aina piispa, ja kaupungeissa saattoi olla useampia piispoja, jos seurakuntia oli useampia.
Piispat olivat aina miehiä. Kts: Fil.1:1.

Alkuseurakunnassa oli vielä myös meidänkin tuntemamme "virka" eli diakonit. Jotka hoitivat kansankielellä juoksevia asioita seurakunnassa.
Diakonit olivat myös miehiä, diakonin virkaa ei saa sekoittaa nykyiseen, koska raamatussa alunperin erikseen kutsuttiin juuri 7 miestä hoitamaan sitä työtä, jotta muut saisivat enemmän aikaa muihin tehtäviin. Ap.t.6:3.
Diakoni eli koen kreikaksi diakonos (διακονος) vapaasti käännettynä palvelija.

Apostoli Paavali mainitsee myös liudan muita tehtäviä seurakunnassa.
1.Kor.12:29. Eivät kai kaikki ole apostoleja? Tai profeettoja? Tai opettajia? Tai ihmeiden tekijöitä?

Näillä sanoilla tunnustettiin, että seurakunta oli moninainen, eikä vain yhden miehen johdossa.
Seurakunta oli yhteisö jossa jokaisella oli paikkansa. Myös naisilla, mutta naisille ominaisimmassa tehtävissä.
Apostolit olivat seurakunnassa kuitenkin erityis-asemassa, koska Jeesus oli heidät itse kutsunut, ja heillä oli silminnnäkijä todistus tapahtumista. Ero on myös siinä, että Jeesus itse valitsi apostolit, jotka olivat kaikki miehiä, ja Jeesus itse myös lähetti heidät julistamaan evankeliumia.
Joh.15:15a.
Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy.
Joh.20:21.
Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät."

Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että muut tehtävät olisivat olleet vähäpätöisimpiä, sillä menihän paavalikin Jerusalemiin tapaamaan vanhimpia ja Apostoli Jaakobia.
Ap.t.21:17-18. Kts: Ap.t.15:4.
Kun saavuimme Jerusalemiin, veljet ottivat meidät iloiten vastaan. Heti seuraavana päivänä Paavali lähti meidän kanssamme tapaamaan Jaakobia, ja kaikki vanhimmatkin kokoontuivat paikalle.

Vanhimmisto koostui miehistä, joilla oli veljiltä hyvä todistus. vanhimmistoon ei päässyt siis kuka tahansa mies, vaan seurakunan ja muiden luottamusta nauttiva henkilö.
Myös Piispan ja Diakonin kutsumukseen piti olla hyvä todistus, eikä vasta kääntynyt.

1.Tim.3:1-13.
Tämä sana on varma: joka pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, tahtoo jaloon työhön. Seurakunnan kaitsijan tulee olla moitteeton, yhden vaimon mies, raitis, harkitseva, rauhallinen, vieraanvarainen ja taitava opettamaan, ei juomiseen taipuvainen, ei väkivaltainen eikä rahanahne, vaan lempeä ja sopuisa. Hänen on pidettävä hyvää huolta perheestään, kasvatettava lapsensa tottelevaisiksi ja saavutettava kaikkien kunnioitus. Jos joku ei osaa pitää huolta omasta perheestään, kuinka hän voisi huolehtia Jumalan seurakunnasta? Hän ei saa olla vastakääntynyt, jotta hän ei ylpistyisi eikä joutuisi tuomittavaksi Paholaisen kanssa. Hänen on nautittava myös ulkopuolisten arvonantoa, jottei hänestä puhuttaisi pahaa ja jottei hän lankeaisi Paholaisen virittämään ansaan.

Myös seurakunnanpalvelijoiden on oltava arvokkaita ja vilpittömiä. He eivät saa käyttää liikaa viiniä eivätkä tavoitella omaa hyötyään. Heidän tulee tuntea uskon salaisuus ja pitää omatuntonsa puhtaana Myös heidät on ensin tutkittava, ja kun heidät on todettu moitteettomiksi, he saavat ryhtyä hoitamaan tehtäväänsä. Samoin tulee naisten (vaimojen) olla arvokkaita, eivätkä he saa puhua muista pahaa. Heidän on oltava raittiita ja kaikessa luotettavia. Seurakunnanpalvelijan on oltava yhden vaimon mies, ja hänen on pidettävä hyvää huolta lapsistaan ja perheväestään. Ne, jotka hoitavat virkansa hyvin, saavat arvostetun aseman ja voivat rohkeasti julistaa uskoa Kristukseen Jeesukseen.

Tiit.1:6-9.
Seurakunnan vanhimman tulee olla nuhteeton ja yhden vaimon mies, ja hänen lastensa tulee olla uskovia, ei hillittömän eikä kurittoman maineessa. Seurakunnan kaitsijan täytyy näet olla nuhteeton, koska hän hoitaa Jumalan hänelle uskomaa tehtävää. Hän ei saa olla ylimielinen eikä äkkipikainen, ei juomiseen taipuvainen, väkivaltainen eikä oman edun tavoittelija, vaan hänen on oltava vieraanvarainen, hyväntahtoinen, harkitseva, oikeamielinen, hurskas ja itsensä hillitsevä. Hänen on pidettävä kiinni oppimme mukaisesta, luotettavasta sanasta, niin että hän kykenee myös rohkaisemaan toisia terveellä opetuksella ja kumoamaan vastustajien väitteet.

Näissä ohjeissa tulee hyvin esiin, minkälaisia miehiä kelpuutettiin hoitamaan tärkeää työtä. Myös seurakunnan palvelijan virka tunnettiin myös miehen virkana. Hyvin tärkeänä pidettiin myös sitä, että miehet huolehtivat myös perheistään, he eivät olleet ylimystö despootteja kuten feministit aina väittävät. Tällainen asetelma kuvaa hyvin myös sitä minkälaisia arvoja kristityiltä miehiltä myös vaadittiin.
Alku seurakunnassa ei myöskään tunnettu mitään tutkinto periaatetta, vaan tehtäviin pääsi aidosti osaa ottavat ihmiset. Joilla myös oli sydän mukana, toki heiltä vaadittiin myös oikea usko. Mutta niinkuin useasti antiikin aikana nuoret ammensivat vanhemmilta oppi mestareiltaa tiedon, joka kulki sitten traditiona monien joukossa.
Suullista tietoa arvostettiin silloin enemmän mitä kirjoitettua, mikä on juuri päin vastainen asetelma mitä nykyisin. Johtuen siitä, että ihminen joka kertoi jonkun asian, antoi näin kasvot tiedolle, ja luetettavina pidetyt ihmiset näin välittivät tietenkin luotettavaa tietoa.

Jeesuksella ei myöskään ollut mitään rajotteita valita naisia apostoleiksi, mutta silti hän ei näin tehnyt. Jeesus valitsi 12 apostolia ja jokainen heistä oli mies. Symboolisesti he edustivat maanpäällä Kristusta, ja Kristus oli Mies.
Myös kuten olen aikaisemmin kirjoittanut Miehen asemasta seurakunnan paimenena on yhtymä kohta myös luomisjärjestykseen, kuten se tulee ilmi mies on perheenpää.
Tämä on vaikea paikka nyky teologeille jotka ovat sekottaneet feminismiä ja nykyajan roolikäsityksiä raamatun perhe malliin. Ja siksi monet jotka puolustavat nais-pappeutta ovat niin kiivaita, että he tietävät edustavansa väärää tulkintaa ja koska he tietävät olevansa väärässä, niin he kynsin ja hampain puolustavat näkemystään myös henkisellä väkivallalla virka veljiään kohtaan.
Kuten sanotaan totuus tekee kipeää. Nämä piispat ja papit jotka puolustavat kantaansa sellaisilla argumenteilla kuten tasa arvolaki ja yhdenvertaisuus. Niin niillä ei ole mitään tekemista raamatun kanssa, Jos raamatun tulkintaan tuodaan sille itselleen vieraita käsityksiä niin tulos ei voi olla oikea. Sitä paitsi on erittäin vastuutonta väittää, että jos ei hyväksy nais pappeutta niin silloin on ihminen joka ei hyväksy naisia.
Tällainen syyllistämis politiikka on peräisin saatanasta.
Miksi syyllistää ihmistä joka haluaa olla uskollinen sanalle? Motiivi, kirkot jotka ovat poikenneet vihkimään naisia paimeniksi ovat poikenneet myös muissa asioissa,
kuten he ovat muuttaaneet avioliiton merkityksen ja ruenneet siunaamaan syntiä, tässä esimerkissä käytän mallina sodomisteja eli (homoja).
Jos ihminen poikkeaa tahallaan totuudesta päämääränään omat edut, niin sillä tiellä ei ole loppua. Ennemmin tai myöhemmin Jumala lakkaa siunaamasta tällaista yhteisöä.

Mutta Jumala on kärsivällinen ja antaa mahdollisuuden katumukseen ja parannukseen, myös piispoille ja papeille, että myös sodomisteille (homoille).
2.Piet.3:9. Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän joidenkin mielestä on myöhässä. Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät.

Paimen ja opetusvirka.
Koska Vanhantestamentin aikana vanhimmat toimivat myös opettajina, niin on luontevaa ymmärtää uuden testamentin viran haltijat myös opettajina.
Raamattu on antanut julkisen opetus viran varsinkin hengellisissä asioissa miehille.
Tämän takia Nainen ei saa hengellisissä asioissa opettaa miestä eikä näin kohota miehen ylä puolelle hengellisenä auktoriteettina, koska se rikkoo luomis järjestystä.
Tätä ei saa kuitenkaan tulkita niin, että naiset olisivat jotenkin "tyhmempiä" vaan koska raamattu opettaa asian toimivan juuri tässä järjestykseesä.
1.Tim.2:12a.
Sitä en salli, että nainen opettaa, enkä sitä, että hän hallitsee miestä
1.Kor.14:34-35.
naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo. Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä kotona omalta mieheltään, sillä naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa.
Kol.3:18.
Vaimot, olkaa miehillenne alamaiset, niinkuin sopii Herrassa. KR 38
Ef.5:23.
sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja. KR 38.

Viimeisin raamatun paikka osoittaa juuri miksi Mies on naisen pää, koska kristus on seurakunnan pää ja ruumiin vapahtaja. Kristus Jeesus lunasti meidän ruumiimme, kun hän kuoli ristillä puolestamme. Siksi tämä ei ole tasa arvo kysymys vaan luomisjärjestykseen viittaava asiayhteys. Ensin luotiin Aadam. Ja koska Kristus on uusi Aadam on järkevää silloin myös tulkita uusi luominen tapahtuneeksi mikä kuitenkin vahvistaa vanhan luomis järjestyksen.
Joten silloin ei jää sijaa sille tulkinnalle, että Vanhan testamentin asiat eivät olisi osittain voimassa kristillisessä seurakunnassa ja järjestyksessä.
1.Tim.2:12-14.
Sitä en salli, että nainen opettaa, enkä sitä, että hän hallitsee miestä; hänen on elettävä hiljaisesti. Ensinhän luotiin Aadam ja sitten Eeva, eikä petetyksi joutunut Aadam, vaan nainen antoi pettää itsensä ja rikkoi käskyn.

Jotkut teologit ovat halunneet käyttää seuraavaa raamatun jaetta hyväkseen kun ovat perustelleet nais pappeutta.
1.Kor.11:11. Herran edessä ei kuitenkaan ole naista ilman miestä eikä miestä ilman naista,

En ole kyllä ihan perillä mikä tässä kohdassa tukee naisen paimen virkaa, koska asia yhteys viittaa vaan siihen, että kaikki ovat Jumalan silmien edessä samanarvoisia.
Kukaan ei voi viimeisellä tuomiolla vedota mihinkään, oli mies tai nainen.
Vain kristukseen vedoten voimme kelvata Jumalalle.
Seurakunta järjestyksellä ei ole mitään tekemistä kyseisen asian kanssa,
Jumala on säätänyt järjestyksen ja sanassa sanotaan Jumala ei ole epä järjestyksen vaan järjestyksen Jumala.

Me emme ole niitä jotka pienissä mielissämme voimme ratkaista kaiken Jumalaa luojaamme paremmin. Raamattu käskee jokaista kristittyä alistumaan Herran tahtoon, eikä tässäkään ole Miestä eikä naista. Mutta silti monet nais-teologit ovat kyvyttömiä hyväksymään asemaansa, lesbolainen propaganda on todella tehnyt myyräntyötä teologiassa. Ja kyvyttömät piipsat ovat rähmällään siihen suuntaan mistä suurin meteli tulee. Sillä onhan se kiva olla aina mielinkielin kuin julistaa sitä mikä uskotaan todeksi.
Luterilainen kirkko on kautta historian haistellut milloin minkin ajan hengen aatteita, ja tuulahduksia. Luterilaisen kirkon heikkous on juuri siinä, että se on valtion kirkko.
Kirkko instituutiona ei ole vapaa valtiosta, vaan se voi vaan muuttua siihen suuntaan mihin valtio antaa rajat ja yleinen mielipide. Toki yksilöitä aina löytyy, jotka pitävät kiinni uskosta. Kuten Oppi isä Martti luther.

Onko uusi testamentti sovinistinen, koska se on niin vanhanaikainen. Täytyykö naisen asema tulkita naista alistavaksi?
Ehdottomasti ei, koska raamattu sanoo, että vaikka luomiseesa Eeva lankesi ensin, niin silti Aadmilla on se vastuu, koska hän on se perheen pää.
Aadamin vuoksi me perimme myös syntimme (perisynti) Biologinen ruumiimme on synnin turmelema. Raamattu ei peittele Miesten eikä naisten pahoja tekemisiä, vaan julistaa totuuden.

Monet antiikin ajan teokset yleensä puhuvat epärehellisesti ihmisistä ja suurentelevat asioita, mutta Raamatussa monet kovatkin uskon miehet ja naiset kuvataan heikkoina, että vahvoina.
Kuten pietari joka julisti Jeesukselle, että hän ei petä. Mutta petti kuitenkin. katuvana hän kuitenkin sai anteeksi syntinsä, ja siinä samassa hän nöyrtyi ymmärtämään oman pienuuden ja inhimillisen heikkoutensa. Asia toimi opettajana Pietarille.
Myös Raamatussa kuvatut naiset kuten Leski joka antoi arvokkaan uhrin Jumalalle kuin muut, ja Portto Raahab joka pelasti Jumalan miehet pulasta.
Kuka nyt porttoo kehuisi, jos haluaisi kirjoittaa vasiten pyhää tekstiä, tai täydellisten ihmisten elämää kuvaavaa fantasiaa.
Raamatun lehdet ovat Kuvausta meistä. Jopa Jeesuksen lihan puolelta olevaa esi isää kuvataan peittelemättä. Kuningas daavid syylistyi murhaan ja aviorikokseen. Mutta hän katui, niin hän sai anteeksi, mutta Jumala kuitenkin rankaisi häntä ja hän ei saanut rakentaa Jerusalemin temppeliä.

Raamattua ei voida tulkita aina ajan henkeen sopivalla tavalla, koska Jumala on sama eilen tänään ja huomenna. Jumala olisi pystynyt lähettämään poikansa maailmaan ihan mihin tahansa historian aikaan, mutta hän päätti lähettää sen silloiseen maailman aikaan.
Jumalalle ihmisen tiet eivät merkitse mitään, koska hän on Herra.
Jumalaa on kunnioitettava ja pelättävä, vaikka hän armahtaa ja on sääliväinen, niin hän ei silti hyväksy syntiä. Jumala itse maksoi kalliin hinnan meistä, antamalla oman poikansa syntisten käsiin kuolemaan häpeällisesti. Voidaanko me häpäistä tämä kallis teko, tekemällä vasiten asioita jotka ovat Herramme tahtoa vastaan.
Kristityilla on vapaus Jeesuksen nimessä, mutta Vapaus ei saa olla syntisten tekojemme veruke.
1.Piet.2:16. Ja näin tehkää vapaiden tavoin -- älkää niin kuin ne, joilla vapaus on pahuuden verhona, vaan niin kuin Jumalan orjat

Entä Nais-apostoli josta ainakin Kari kuula mainitsi paavali teoksessaan?
Room.16:7. Terveisiä Andronikokselle ja Junialle, heimolaisilleni ja vankilatovereilleni, jotka ovat arvossa pidettyjä apostolien joukossa ja ovat olleet Kristuksen omia jo ennen minua.
Tällä ainoalla kohdalla on perusteltu, että roomassa olisi ollut jopa useita Nais apostoleja. Aika moinen väite ja pitkälle vietyä tulkintaa. Toki kun ymmärtää teologisen kentän tänä päivänä niin papit ottavat asian ku asian vastaan avo kämmenin ilman mitään kritiikkiä.
Ensinnäkin Kyseinen jae riippuu ihan lukutavasta.
Kyseiset ihmiset Andronikos ja Junias ovat arvostettuja apostolien keskuudessa. Se ei tee heistä apostoleja, vaan apostolit arvostavat heitä.
Entä nimi Junia, joka on tulkittu tarkoittavan naisen nimeä. Tähän on kaksi lukutapaa, maskuliininen Junias tai feminiininen Junia. Kirkko raamattu 1992 ala viitteessä mainitaan, että kyseessä olisi miehen nimi Junias.
Monet ulkolaiset raamatun käännökset kääntävätkin nimen maskuliiniseen muotoon Junias, kuten ( ASV, ISV)
Nimi on latinalais peräinen, ja menee alku kielillä näin, Ιουνιας-Iounias, sanamuoto selvästi tulisi kääntää Junias. Jotkut ovat näillä eväillä viemässä Kirkkoa gnostilaiseen harhaoppiin, he puhuvat apostoli pariskunnista ym, siitä on lyhyt matka siihen, että Jeesus olisi ollut naimisissa Maria Magdaleenan kanssa.

Raamattu on selvä puhuessaan Paimenista ja heidän toimen kuvistaan. Pitää aina muistaa se, että mihin tällaiset päätökset viime kädessä vie? Ovi avataan yhdelle opille pian toisellekkin.
Kirkko teki virheen Suomessa kun alkoi vihkiä naisia papeiksi. Naiset eivät osaa pitää puoliaan harhaoppeja vastaan. Naisia on helpompi käyttää hyväksi juuri heidän äiti vaistonsa avulla, kuten homo kysymys josta on tehty tunne kysymys. Naisen vahvuus on tässä asiassa käännetty heikkoudeksi. On pöyristyttävää kuvitellakkin mihin kaikkeen tämä tulee johtamaan.

Kirkko on aina tarjonnut naisille paikan yhteydessään, se ei ole koskaan sortanut naista sen sukupuolen takia. Nyt kun naiset suomessa toimivat pappeina he kertovat kaiken maailman ahdisteluista ym. No tämä on vaan viesti, että he ovat tunkeneet itsensä väärään paikaan joka purkautuu näin inhottavalla tavalla esiin. Kopeloinnit ja muut eivät muutenkaan kuulu kristityn miehen toimen kuvaan. Monet naispapit ovat kommentoineet, että seurakuntalaiset ovat puhuneet heille hävyttömiä. Mistähän se johtuu, monet naispapit kulkevat sen näkösenä, että he näyttävät enemmän sellaisilta tytöiltä kuin hengen tädeiltä.
Maailmalla on miljardeja kristillisiä yhteisöjä ja yhtä paljon niissä on naisia kuin miehiäkin. Ja silti ne eivät ole kompastuneet tällaisiin kysymyksiin.
Mistähän se johtuu, ehkä ne lukevat raamattua enempi mitä Yliopisto toukat eksegetiikkaa.

Yleinen Pappeus josta Mertti Luther opetti. Voidaanko me sillä perustella naisen apostolaattisuutta? Lutherin kirjoituksia tutkiessä me monesti sivuutamme sen, että hän erotti aina yleisen ja erityisen pappeuden toisistaan. Hän erotti aina toisistaan kirkon viran ja säädyn toisistaan. Ja erotti pappeuden funktiot toisistaan, eli tehtävät ja toimen kuvat.
Luther opetti, että maallikko ja pappi kyllä kuuluivat samaan säätyyn, mutta heillä oli eri tehtävät kirkossa. Jokainen kristitty on velvollinen julistamaan sanaa ja elämään sen mukaan, oli mies tai nainen, pappi tai piispa. Tässä ei ole erotusta, mutta on selvää, että näiden tehtävien kuvassa vallitsee ero.
Yleisen pappeuden juuret löytyvät myös vanhasta testamentista.
2.Moos.19:5-6. Jos te nyt kuuntelette minua ja pidätte minun liittoni, niin te tulette olemaan kansojen joukossa minun oma kansani. Koko maailma on minun, mutta teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani.' Tämä sinun tulee sanoa israelilaisille."

Tässä kohdassa pappeus ulotetaan koko Jumalan kansaan, joka velvoittaa Jumalan kansaa toimimaan Herran tahdon mukaan. Silti leeviläiset toimivat erityisenä pappeina Jumalan temppelissä. Heitä koski niin yleinen pappeus, kuin kutsumus.
Samaa tematiikaa käytetään Uudessa testamentissa myös Jumalan kansaan.
1.Piet.2:9.
Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa.
Ilm.1:6. Kts: Ilm.5:10.
hänelle, joka on tehnyt meidät kuningassuvuksi ja Jumalan, Isänsä, papeiksi, hänelle kunnia ja valta aina ja ikuisesti! Aamen.

Apostolit opettivat, että vaikka kaikki ovat osa Kristuksen ruumista, eli seurakuntaa. niin kaikilla ei ole sama tehtävä, ja koska ei ole sama tehtävä ei saa luulla, että ei olisi osa seurakuntaa.
Jumala on itse kutsunut jokaisen kristityn tehtävään. Raamattu sanoo myös pysyköön jokainen siinä asemasssa missä on kutsuttu. 1.Kor.7:24. Lue myös vertaus savesta ja valajasta. Room.9:20-23.
Lue myös: 1.Kor.12.
Room.12:4-5. Niin kuin meillä jokaisella on yksi ruumis ja siinä monta jäsentä, joilla on eri tehtävänsä, samoin me kaikki olemme Kristuksessa yksi ruumis mutta olemme kukin toistemme jäseniä.
Ef.4:11-12,15-16.
Hän antoi seurakunnalle sekä apostolit että profeetat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenet että opettajat, varustaakseen kaikki seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen. Silloin me noudatamme totuutta ja rakkautta ja kasvamme kaikin tavoin kiinni Kristukseen, häneen, joka on pää. Hän liittää yhteen koko ruumiin ja pitää sitä koossa kaikkien jänteiden avulla, kunkin jäsenen toimiessa oman tehtävänsä mukaan, ja näin ruumis kasvaa ja rakentuu rakkaudessa.

Raamattu opettaa meitä kuuliaiseksi ja tutkimaan tietämme ja kilvoittelemaan. Moni itseään papiksi kutsuva mies ei ole mikään pappi sen takia, että hän on käynyt kouluja. Miten useasti eronnut mies voi olla pappi tai miten mies voi olla pappi jos hän vaihtaa sukupuolta. Näitä riittää, vaikka tarkoitukseni ei ole etsiä vikoja ihmisistä vaan näyttää ääri esimerkit niistä teoista jotka kuuluvat siihen katekoriaan joilla "papiksi" vihitty voitaisiin vapauttaa tehtävistään jos hän ei kadu ja muuta elämäänsä Kristilliseksi.
Uskosta seuraa kuuliaisuus ja ¨jos usko ei ole aitoa ja oikeaa niin silloin on tutkittava itsensä onko ylipäätänsä uskossa.
2.kor.13:5
Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.
Monet ihmiset jotka kuuluvat instituutio kirkkoon, eli valtion kirkkoon, eivät ole samanlailla kiinnostuneita hengellisistä asioista entä ihmiset joille usko on osa elämää. Luterilaisessa kirkossa on urauduttu niin maallisten asioiden pariin, että sitä on vaikea pitää hengellisenä yhteisönä. He ovat sekaantuneet maallisiin asioihin. Tässä on omat vaaransa, kuten tässäkin artikkelissa esitelty nais pappeus kysymys. Joka on enemmänkin sosiaali poliittinen kirkolle kuin se, että etsittäisiin viran juuria oikeasti.