sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Entinen uusnatsi todistaa, miten hän sai kokea Jumalan vaikuttavan voiman. osa II.

Juutalaiskysymys oli ratkaisevassa asemassa, kun siirryin ideologisesti kohti kansallissosialismia.
Myös se oli näin jälkeen päin katsottuna eräs erittäin vaarallinen kehittymä ajattelussani. Sillä kuten aikaisemmin olin kirjoittanut olin löytänyt uskonnosta aineksia omalla ajattelulleni. Ihminen voi olla fanaattinen, mutta kun fanatiikkoon yhdistetään ripaus uskontoa ja jumalallista oikeutusta. Niin se tekee koko hommasta erityisen ja myös erityisen vaarallisen. Valitettavasti löysin itseni  myös tästä maailmasta.

Puolustusvoimien palveluksessa.
Menin vapaaehtoisena armeijaan, joka oli hyvin harkittu siinä vaiheessa elämääni. Koulu ei maistunut entiseen malliin. Koulussa oli tullut ongelmia opettajien kanssa. Opettajat eivät tykänneet että kulutimme aikaamme omissa hommissa. myös vakivalta ja kärhämät olivat koulussa yleistyneet. Vaikkakin hallittavissa.
Pojat nujakoivat aina, se vaan on totuus. Meillä siihen liittyi muutakin. Kuten propagandan levitys koulunpiikkiin. (lentolehtiset yms...)
Tässä vaiheessa elämääni olin jo ollut mukana kovissa tappeluissa, joissa olin itse vienyt porukkaa sairaalaan, mutta myös itse sinne joutunut.
Kerran jouduin erään toisen nuorisoporukan pieksättäväksi. Olin yksin kaupungilla ja kun olin skini, niin hiphoppari eivät tykänneet  meistä. Kuten mekään emme tykänneet heistä. He edustivat meille amerikkalaista rappiokulttuuria, joissa ihailtiin neekeri jengien ryöstelyä ja huumeita. Ideologiamme eivät siis sopineet toisillemme. Itse kuljin pilottitakissa jossa oli suomenlippu ja maamme vaakuna tunnus. (suomen leijona).
Muista tapahtuneesta sen verran että viiden miehen porukka kävi päälleni huutaen samalla omia iskulauseitaan. Kuole natsi paska yms. Sain suojattua pääni sen verran että potkut eivät osuneet. Pullot kuitenkin osuivat. Pääni oli auki rikotuista kaljapulloista. Pysyin juuri ja juuri pystyssä, mutta olisin ollut mennyttä miestä jos sivulliset eivät olisi säikäyttäneet miehiä. Heidän vihansa oli yhtä suurta mitä omani.
Jouduin ambulanssilla sairaalaan. Kannan vieläkin vammaa kyseisistä iskuista.
Muista uhonneeni miehille jotain, mutta se nyt oli siinä vaiheessa ihan turhaa.
Olin hengissä kuitenkin ja miehet olivat poissa.
Sairaallassa ihmettelivät asustettani ja merkkejäni ja kysyivät, että näiden takia kun he kävivät kimppuni. Vastasin ylpeäni että niin. Olin saanut veri kasteen. Niin hullua kuin se olikin. olin ylpeä siitä, että sain olla mukana "sodassa".

Kotona oltiin kuitenkin huolissaan, ymmärsin huolen mutta en kuitenkaan ymmärtänyt. Olin jo sisäistänyt maailman kuvani sen verran, että tämän kaltaiset uutiset eivät tulisi jäämään viimeiseksi.
Isä huusi mulle ja äiti itki. Jouduin kyllä myös miettimään asiaa sen verran, että vastaisuudessa en liiku yksi  ja jos liikun niin minulle pitäisi olla ase. Tällaiset asiat olivat päällisinpuolin mielessä, voi kumpa oisin voinut ajatella asiaa hiukan toisin.
Todella nokkela ajatus yhtä nokkelaan maailman kuvaan. Joskus mietin, että miksi juuri minä olin mukana juuri tässä ideologiassa? No monet asiat löytyivät sukuni arvoista, joihin itse olin lisännyt sopivasti enemmän pippuria. Tästä syystä on hyvä aina tuntea omat juurensa.

Armeijaan menin kuten muutkin, palvelin Jääkärinä Isänmaatani. Armeija aika oli ihan mukavaa. Siellä minun ajatuksiini ei puututtu. Sanottiin vaan, että kaikki me ollaan täällä saman arvoisia. Ja että kyllä sinäkin sovit tänne. Minusta se oli mukava uutinen.
Armeija hyväksyi minut riveihin. Vaikkakin siellä he tiesivät kolttosistani. Palvelin kuitenkin koko aikani reippaasti.
Joskus tuli jotain eripuraa muiden asevelvollisten kanssa.
Mutta ne olivat pikku juttuja. Armeijassa Isänmaallisuus oli POP :)

Muistan kuitenkin aina, että minulle armeija oli muutakin.
Halusin olla siellä, koska saisin siellä koulutuksen sodan käyntiin.
Sota johon valmistauduin oli toista sotaa kuin se johon suomen valtiomme varautuu.
Opin ampumaan yms. Olinhan minä ideologiani mukaan myös sodassa. Kaikki opit olivat tervetulleita. En vannonut sotilasvalaani jumalalle vaan aatteelleni. Olin vakaumuksellinen natsi.
En tunustanut laillista esivaltaa, kuin siinä määrin mitä oli pakko. Presidentti oli minulle lesbo, kommari ja pelle. Kuka sellaista petturia voisi pitää ylipäällikkönä?
Tässä suhteessa olin erilainen kuin muut. En kylläkään koskaan sitä kovin julkisesti sanonut.
Armeijassa oli muitakin omituisia. Useat heistä passitettiin pois tai niiden pälli ei kestänyt. Pidin sitä itse aika naurettavana. Siviilissä olivat kovia, mutta initssä eivät kestäneet edes kuria.
Pari skiniäkin lopetti intin heti eka aamun jälkeen. En pitänyt heitä oikeina alanmiehinä. Ei pilottitakki ja kalju kenestäkään tehnyt natsia. Kutsuimme heitä vain junteiksi. Moni kylläkin kutsui meitä myös samalla nimellä :)
 Minulle kuri oli passeli. Tein mitä käskettiin ja sillä siisti. Joskus iltavapailla irroittelin kapakassa, mutta sotilaspoliisit olivat reiluja. Ei ne mua putkaan vieny, vaikka joskus uhkailivat. Mulla oli pari aateveljeä siellä.

Uusnatsit uskovat, että sionistit pitävät vallassa hallituksia ja vaikuttavat heidän toimintaan. Sionismi on globaali salaliitto, joista mm siionin viisaiden pöytäkirjat puhuvat. Tällaiset luettavat olivat arkipäivää natsi ideologiassa. Magneettimedia on myös tänä päivänä kirjoitellut hiukan samaan tyyliin. Aate veljien tapaan kutsuimme tätä järjestelmää nimellä Z.O.G. Zionist Occupied Government.sionistien valtaama hallitus tai sionistinen miehityshallitus. Tätä taustaa vasten on ehkä helpompi ymmärtää natsi ideologian käsitys valtaa pitävistä politiikoista yms. Siksi Isänmaa käsitteenä ei ollut sama meille, mitä se oli esim 30luvun suomessa. Tämä ajattelu lisäsi myös meissä rikollista toimintaa. 

Elimme yhteiskunnan ulkopuolella. Ideologiamme antoi luvan tehdä laittomuutta. Suomen laki oli vain paperia. Uskoimme eri hallitukseen. Monet tutkijat ja ihmiset eivät ymmärrä tätä kyseisessä ideologiassa. Siksi ideologian vaarat jäävät monilta piiloon. Skini aate ei ole vain rasismia. Vaan kyseessä on pitkälle vietynä yksi hyvin vaarallisista ideologioista. Vaikkakin harva sentää yltää ääri tekoihin. Breivikin kaltainen mies voisi olla ehkä yksi esimerkki?

Armeijassa oli myös pari kaveria jotka irtaantu ideologiasta. Sen jälkeen yhteytemme katkesivat. En veljeillyt sellaisten kanssa. Muistan armeija aikana sen että, kun minulla oli komppania ainut hiustenleikkuukone. Johtuen ideologieni hiusmuodista. Tein aikalailla rahaa sillä. Sotkussa leikkuu maksoi 10markkaa ja mulla 5markkaa. Näillä rahoilla ostin sitten white power musiikkia.
Ideologiaani ei kuulunut kaupallinen musiikki. Koska niistä rikastuivat vain juutalaiset. Oma musiikki oli parasta. Sillä tuettiin muita veljiä. Levyjä ei myöskään poltettu, sitä ei katsottu hyvällä. Raha meni aatteen hyväksi. Kuten kunnon uskovaisilla kymmenykset :)

Armeija aikana sain myös syventyä kirjoituksiin jotka ruokkivat ideologiaani. Pidin myös yhteyttä aateveljiin. Olin kovasti kiinnostunut kaikesta toiminnasta mitä voisimme tehdä.

Armeijan jälkeen koulusta pois ja töihin.
Armeijan jälkeen oli selvää että koulut sai jäädä. En ollut kiinnostunut koulun käynnistä. Sillä edessäni oli muu koulu. Olin ahkera nuorimies ja kovassa kunnossa, sain töitä sitkeällä hakemisella.
Olin ylpeä itsestäni sillä olin käynyt armeijan ja nyt sain töitä ja muutto myös omaan asuntoon.
Tässä vaiheessa elämäni rullasi mukavasti, minulla oli kavereita ja vapaus. Asuin omillani. Elin aikalailla tavallista nuorenmiehen elämää, myös tein vähemmän "rötöksiä". Mutta  koska olin töissä. En hallunnut jäädä kiinni.
Toki tein asioita joista minut myöhemmin tuomittiinkin. Mutta röyhkeimmät temput jäi tekemättä.
Töissä loin myös kontakteja muihin samanmielisiin. Juttelimme aatteen asioita. Olin myös arvostettu työmies. Tein hommani hyvin ja olin uskollinen työnantajalle.
Armeijan jälkeen myös keveri piirini laajeni aikalailla. Miellä oli tapana kokoontua jonnekki päin suomea. 20-50 uusnatsia oli silloin paikalla. Silloin teimme myös selvää sikäläisen kaupungin "punikki" ongelmista.
Kokoonnuimme selvittämään omien kaupunkiemme asioita. Mietimme myös toiminnan laajentamista.
Miellä oli hyvin organisoitu porukka. Siihen kuului ihan taviksia jotka ajoivat aatetta salaa. Jotkut taas tekivät likaista työtä. Kuten minä. Toiminnan kannalta paketti piti osata kasata oikein. Sopivasti politiikkaa ja sopivasti katutoimintaa.
Värväsimme kouluissa nuoria miehiä hommaan mukaan. Tarjosimme hyvää ja uskollista kaveri porukkaa.
Me annoimme nuorille miehille myös elämän tarkoituksen. Se oli kongreettinen teko monille jotka olivat muiden nuorisi porukoiden ulkopuolella. Monet myös hyötyivät siitä. He saivat kunnioitusta muilta.
Ainoa mutta oli se,että jos erosit porukasta, niin siitä sai maksaa. Näillä maksureissuilla olin itsekkin monesti mukana. Kaverit pääsivät eroon meistä joko rahalla, selkäsaunalla tai jollain muulla sopimallamme tavalla.
Yksi asia oli kuitenkin varmaa petturi oli petturi eikä sen kanssa veljeilty.
Nyt koko homma vaikuttaa hauskalta, koska vanha minäni olisi kurkussani kiinni :)
Jälkeen päin myös mietin miten julma sitä oli. Valitettavasti samaa valtaa käytetään myös muissa porukoissa. Myös seurakunnassa. Tällöin kyseessä on henkinen väkivalta. Nämä asiat perustelin itselleni sillä, että yhteis etu aina ennen omaa etua. Ideologia oli kaikki.

Ideologiaamme kuului myös jo silloin, että teimme myös rahasta hommia. Jos ne sopivta ideologiaamme tai muuten toimintaan. Kuten sivullisten pahoinpitelyt. Nuoret saivat kokemusta näistä. Tappelu taidot parantuivat. Miellä oli myös tapana tapella keskenämme salilla. Toki meillä oli suojukset.
Mutta kaikki tämä oli osa valmistautumista.

Muistan erään kerran kun ostin ensimmäisen pippurisumutteen (ei mikään poliisi/vartija malli, vaan aito venäläinen myrkkypullo). Näitä hommattiin joka jätkälle, ettei tulisi turpaa.
Toki harjoittelu jäi vähäiseksi. Toiminnassa oppi. Eräänkin kerran muista, kuinka väijyimme somali porukkaa ruuhka aikaa kaupungissa. Sanoimme kavereiden kesken, että jos yksikään väärä sana tulee mustalta mieheltä. niin annetaan kaasua. 
Kaasuttaminen kuulostin meistä myös hauskalta, koska se liitettiin aina juutalaisten kaasuttamiseen keskitysleireillä. Vaikka me emme uskoneet holocaustiin. Me kutsuimme sitä 6miljoonan valheeksi.

No röyhkeys oli valttimme. Yleensä ihmiset välttelevät julkisia paikkoja, mutta me emme. Halusimme luoda myös pelkoa. Ja siinäkin mielessä
jos lehdistö ei kirjoita niiin ainakin ihmiset itse näkevät skinit toiminnassa.
Takaisin juttuun. Olimme väijymässä somaleita. Odotimme että ne tulee kohdalle, tönästiin niitä ja sanottiin että vitun neekeri painu afrikkaan. Samalla kun mies avasi suunsa meille, niin annoimme palaa.
Useampi mies siinä jäin pippuri pilven alle.
Emme vaan ottaneet sitä huomioon, että näitä ulkomaalaisia oli enemmän lähettyvillä.
Jouduimmekin ihan perinteiseen nyrkkitappeluun. Siinä samassa saimme myös itse naamaamme kaasua.
Pääsimme kuitenkin karkuun kyseisestä tilanteesta. Myöhemmin juttua kuitenkin käräjöitiin.
Onneksi oli talvi ja pippuri jähtyi hyvin lumeen.
Tilanteesta opimme sen, että kaasuase ei sopinut lähitaisteluun. Eikä myöskään poliisin tai vartijan OC sumute ollut mitään venäläisen myrkyn rinnalla. Olihan kumpikin tuote testattu.
Tällaisestakin asiasta sai vain kunnioitusta muilta. Olihan se röyhkeydeltään aika homma.
Paljon oli silloin päässä muutakin sumua kuin pippuri. Silmät olivat sokaistuneet ideologian harhoihin.
Muistan kuinka vuosia myöhemmin olin itse auttamassa erästä sudanilaista miestä joka oli joutunut skinien kohteeksi.Oli eräänlaista terapiaa auttaa toista ihmistä juuri kyseisten asioitten tiimoilta.

Lehdestä sain lukea kuitenkin kyseisestä välikohtauksesta. Olin ylpeä teoistani. Minulla oli tapana leikata lehdistä nuita juttuja. Teimme myös listaa ihmisitä joita olimme kohdanneet. Tällä halusimmme pelotella kaupungissa asuvia muukalaisia. Jotkut jopa muuttivat pois, se oli meille työvoitto. Vaikka työt aina jatkuivat.
Meidän toimintaan kuului aina myös näkyvyys. Siitä oli välillä haittaa, mutta yleensä ei.
Sillä kaupungilla ihmiset alkoivat tuntea meidät, myös poliisi.
Sehän oli selvä asia. Mutta paljon oltiin menty eteenpäin niistä ajoista, kun kadulla kuljettiin pilotti päällä peläten turpaan saamista. Nyt olimme enemmänkin tasoissa muiden porukoiden kanssa.
Skini aate ei ollut suosiossa, mutta se tekikin siitä erilaisen. Porukkaamme liittyi kavereita jotka jo tiesivät riskit. Vaikkakin osa tajusi ne liian myöhään...




 

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Entinen uusnatsi todistaa, miten hän sai kokea Jumalan vaikuttavan voiman. osa I


Kerron tässä omin sanoin oman todistukseni, siitä miten sai kohdata Elävän Jumalan omassa elämässäni.
Sain syntyä ihan tavalliseen suomalaiseen perheeseen. Minun vanhempani eivät olleet uskovaisia tai ehkä heitä voi pitää niin sanottuna kirkkouskovaisina. (eli lapset kastettiin, ja uskontoa arvostettiin)
Mutta sen suurempaa hengellistä vaikutusta meillä ei ollut.
Isoisäni oli kiinnostunut esoteerisistä asioista ja isoäitini oli johdattanut minut luterilaisen kirkon kerhoihin.
Kävin koulut ihan normaalisti ja minulla oli paljon ystäviä. minulla on myös sisaruksia.
Olin kova liikkumaan ja meillä olikin paljon tekemistä erinäisten harrastus parissa lapsena. Pelasimme aina ulkona tai teimme jotain mitä kaikki pojat tekivät sen ikäisenä.
Joitain kolttosiakin kuuluin siihen ;). Tappelut ja ystävyyden merkitys oli silloinkin suuri.
Nämä kuitenkin kaikki olivat osa tavallista elämää, eikä perheessämme ollut alkoholismia tai muutakaan erityistä synkkyyttä. Toki isämme oli omalla tavalla ankara ja äitimme myös mutta, se oli osa kasvatusta.
Saimme kuitenkin elää onnellista lapsuutta. Enkä koskaan ole ajatellut että lapsuudessa olisi ollut jotai ikävää. Kuten monesti näissä todistus puheista voi päätellä.

Nuorimies löytää ideologian, joka myöhemmin koituu hänen onnettomuudeksi.
Joskus yläkoulu iässä kiinnostuin sotahistoriasta. Viehätyin erityisesti Saksalaisesta ajattelusta, joka oli toisenmaailman sodan taustalla.
Olin edelleen ihan tavallinen nuorimies, joskin koulussa oli aiempana vuotena ollut jotain riitaa. Luokka kavereiden kanssa. Olin saanut kokea eräänlaisen "murheen" kun pitkäaikainen kaverini olikin halunnut olla eri luokalla ja hän jätti minut yksin. Olin luokallani yksin ja sen seurauksena jouduin tappeluihin muiden kanssa. Muut nuoret tässä yhteydessä olivat erään suomalsen herätysliikeen lapsia.
Jouduin heidän kanssa riitoihin, koska itse en ollut sellaisesta perheestä.

Myöhemmin kuitenkin nämäkin asiat rauhoittuivat. Sain olla ja elää ihan tavallista varhaisnuoren elämää mopoikäisenä. Minulla oli kavereita niin urheilu, kuin muistakin piireistä.
Ylä asteella en kokenut mitään erityistä "murkku" ikää. Mitä nyt normaalit yhteenotot Isän ja äidin kanssa.
Mutta niitä nyt on kaikilla.
Ylä asteen jälkeen siirryin ammattikouluun. Siinä iässä olin jo ajatellut paljon, myös syvällisiä asioita.
Kuten kansallisaatteita. Siihen aikaan oli meidänkin kaupungissa ulkomaalaisia ja uutisissa puhuttiin paljon skineistä ja uusnatseista. Tässä vaiheessa pidin kuitenkin etäisyyttä varsinkin sanaan "natsi".
Vaikkakin ihailin kyseistä ideologiaa.

Tukkalähti.
Ensimmäinen ja ehkä konkreettisin teko, joka lähensi minua tulevaan ideologiaan oli hiusteleikkaaminen pois. Äitin kauhistelin asiaa, mutta olihan nuita kaljupäitä muitakin.
Hiusten pois ajaminen ei ollut niin tavallista kuin nykyään. 90-luvulla Joensuun ja Helsingin skinit olivat tehneet julkisuutta kyseiselle hiustyylille.
Aika nopeasti tämän jälkeen aloinkin huomaamaan saman kysymyksen toistuvan. Oletko rasisti kun olet kalju tai menikö aatteet hiusten mukana.
Tällöin yritin vielä selitellä asioita, mutta valinnan olin jo tehnyt. Olin ottanut sydämmeeni ideologian joka lopulta vei minut vankilaan ja itsetuhoisuuden partaalla. 

Ammattikoulu aika.
Olin siirtynyt ylä asteelta suurempaan kaupunkiin, ja siellä oli myös suuremman kaupungin tuntua.
Siihen aikaan nuorena skininä olin helppokohde myös muille. Olin paljon  tappeluissa ja myös kartoin tiettyjä alueita kaupungissa. Sillä se oli tullut osaksi elämääni. Nuorten keskuudessa oli selvää missä kukakin liikkuin. Kiinnostuin myös potkunyrkkeilystä ja salitreenistä. Halusin puolustaa itseäni. Kannoin myös puukkoa mukana. Kaupungilla liikkui paljon hip hoppareita ja ulkomaalaisia.
Konflikteja ei voinut välttää. Monissa ongelma tilanteissa mietin, että onko tämä kaikki sen arvoista?
Jatkuvat nahistelut ja seläntaakse katsomiset olivat osa elämää, koska näytin skiniltä.

Suomenlippu takissa ja kaljupää oli siihen aikaa selvä viesti. Silloin lokeroiminen on helpompaa kuin tänään.
Ideologiaani rakensin kirjallisuuden ja yhteydenpitojen avulla muihin samanhenkisiin. Olin kiinnostunut politiikasta ja varsinkin ideologian syvemmästä puolesta. Halusin aina erottautua niistä jotka olivat vain rasisteja. Vaikka ulkopuolisille olin aina vain rasisti.Itse en kokenut asiaa niin.
Olin Isänmaallinen ja rakensin mielessäni sellaista moraalimaailmaa, joka lopulta antoi minulle monia oikeuksia. Alussa myös ajatukseni olivat vilpittömiä. Olin oikeasti huolissani suomesta. Niin hullulta kuin se kuulostikin. Mitä sellainen 15-18vuotias voisi ymmärtää suomesta?
Ei millään pahalla nuoria kohtaan, mutta aika moni nuori on aika naivi :) mutta se kuuluu asiaan ja ihmisen kasvuun.
Näin kuitenkin nuoret ajattelevat,  nuoret myös ilmaisevat itseään rehellisemmin ja haluavat vaikuttaa.
Olin kaupungssa myös saanut tukea ajatuksilleni. Ulkomaalaiset olivat hyvin monesti tulleet kauppaamaan huumeita ja monissa pitserioissa, joita siihen aikaan nousi kaupunkeihin kuin sieniä sateella olivat kansan suussa hyvin toisenlaisia paikkoja kuin julkisuudessa.

Olin jo melkein täysikäinen kun tutustuin Isänmaalliseen oikeistoon ja muihin alan liikeisiin.
Sain myös tutustua muiden kaupungin skineihin. Kutsuin itseäni edelleen isänmaalliseksi.
En halunnut olla natsi. Monissa liikkeissä sanottiin samaa. Vaikka teimmekin "natsi" tervehdyksiä toisillemme. sieg heil.
Kouluaikana keveri piirini laajentui. Tietynlainen varmuus asiaani ja aatteeseen vahvistui.
Tässä vaiheessa aloin myös olla tekemisissä poliisin kanssa.
Asiat joista yleensä poliisi kiinnostui oli vahingonteot ja pahoinpitelyt.
Silloin en ymmärtänyt, että nämä olivat vain alkusoittoa kaikelle.

Tappeluiden ja muiden asioiden julkinen näkyminen sai myös vanhempani hermostumaan.
Monesti äitini itki asian takia. Muistan hänen joskus mainineen, että haluatko sinä joutua vankilaan tai kuolla?
Isäni piti ideologiaa siihen aikaan lapsellisena. Nykyisin politiikassa on paljon sellaista mikä oli siihen aikaa paljon leimallisempi. Ulkomaalaisista ei saanut puhua kuin yhteen sävyyn. Eli nätisti. Nykyisin ollaan realistisimpia senkin suhteen.
Myöhemmin olen saanut huomata, että paljon vaikutteita olin imenyt myös suvustani. Arvomaailman ja kiinnostuksen kohteet eivät synny tyhjästä. Vaan niillä täytyy aina olla maaperä jossa ne voivat kasvaa. Toki omalla kohdallani asiat menivät hyvin paljon pitemmälle, kuin muilla. Pidin itseäni sellaisena tekijä miehenä. Kuten sanotaankin sanoista tekoihin.

Okkultismi ja väärä hengellisyys.
Ennen armeija vuosiani kiinnostuin myös hengellisistä asioista. Lutherin kirjoista löysin niitä ajatuksia joita viljeltiin suomessa sota ajalla. Uskonto toimi eräänlaisena vipuna niille asioille jotka oikeuttivat tekemään asioita. Tämä osoittautui  myöhemmin todella vaaralliseksi yhdistelmäksi.
Sain "jumalallisen" oikeutuksen asioihin. Kuten kunnon fanatiikot yleensä, fanaattisuus ja asioille omistautuminen ei voi olla mitään jos mukana ei ole jumalaa.
Minusta on hauskaa, että nykyäänkin minulla on fanatiikon leima. Kun olen uskovainen. Onko mikään muuttunut vai olenko siirtynyt eri kerhoon :). Voin kyllä sanoa, että ihmiset jotka näin sanovat eivät tiedä mikä oikeasti on fanatiikko. Fanatiikko ei ole vain sellainen joka puhuu.

Löysin myös kirjoja joissa kerrottiin Ku Klux klanin toiminnasta. Kyseisen organisaation raamatun selitykset olivat kuin lottovoitto. Sillä he väittivät olevansa uskovaisia ja kuitenkin samalla he olivat läpeensä tämän maailman jumalan sokaisemia. Olin aina pitänyt itseäni kristittynä, enkä pakanana kuten monet eurooppaliset oikeistolaiset siihen aikaan.
Tällöin en sitä kuitenkaan ymmärtänyt, koska olin vasta tutustunut näihin järjestöihin.
Oikea kristillisyys oli minulle vielä hyvin kaukainen asia. Kristillisyys oli lähempänä tapa kristillisyyttä kuin oikeaa Jeesuksen seuraamista.Törmäsin myös Pekka Siitoinin kirjallisuuteen ja hänen ajatuksiin. Mutta hänen siintymisensä uniformussa herätti vain hilpeyttä. Meillä olikin koko "urani" aika sellainen tapa että kerran kuukaudessa piti soittaa "pexille" ja kysella kulumisia. Nämä olivatkin monesti erittäin hauskoja keskusteluja. Saimme nauraa hänen jutuilleen aina. Siitoin edusti mielle jotain sellaista, jota kukaan ei oikeasti ottanut tosissaan. Hän oli enemmän sellainen "kylähullu" vaikkakin yhtä tosissaan asian suhteen mitä mekin :)
Siitoin oli eräänlainen kultti hahmo suomen "natsi" genressä.
Siitoin oli myös tunnettu henkilö, kun puhutaan hengellisten asioiden ja politiikan yhdistämisestä. Hänellä oli kansallismytologinen yhdistys ja turun hengentieteen seuran vakanssit itsellään. Me kuitenkin pyrimme pitään eroa häneen. Vaikka myöhemmin olenkin ymmärtänyt, että meidän ajattelussa oli jotain samaakin.

Meillä oli kavereiden kanssa myös tapana tehdä eräänlaisia rituaaleja. Me emme olleet pakanoita vaan näimme itsemme enemmän ristiretkeläisenä. Olihan monet ulkomaalaiset muslimeja tai muun uskonnon edustajia. Ristinvalaisu kuten me sitä kutsuimme kuului myös siihen. Pidimme perinteisiä Klaani kokouksia. ne olivat meidän hengellisiä kokouksia. Tämä voi kuulostaa joistain todella hullulta ja itsestäni myös. Mutta en ole kuullut että suomessa tällaisia kokouksia olisi ollut muualla.
Niin kova kiinnostus asioihin oli, että teimme pioneerityötä täällä.

Olimme sodassa myös pimeyden voimia vastaan. Koimme että pimeydenvoimat olivat maallisten voimien takana. Kuten Juutalaisuus, demokratia, kommunismi, rikollisuus yms...
Jotkut harrastivat myös niin sanottuja astraalimatkoja. Jotka ovat tutumpia enemmän new age piireistä kuin kristillisistä. Mutta osa uskoi että ne olivat vain tapa mennä "sielujen" maailmaan. Joka oli yhtä todellinen kuin näkyvä maailmakin.
Näiden asioiden ja harrastus parissa sain kohdata myös niitä henkiolentoja jotka olivat demoneja. Silloin en kuitenkaan huutanut HERRAN puoleen. Sain kokea monia hyvin pelottavia kokemuksia. Silloin pelkäsin niitä, koska en tuntenut Oikeaa Jumalaa.
Luin myös siihen aikaan isoisäni esoteerisia kirjoja. Isoisäni oli arvostettu mies ja halusin tutustua myös hänen ajatuksiin. Hän oli kuitenkin myös sotaveteraani ja siksikin hänen juttunsa olivat arvokkaita minulle.
Myöhemmi tutkin hänen kirjallisuuttaa enempi, ja sain todeta asioiden todellisuuden myös sen puitteissa.
Esoteerinen kirjallisuus oli kuitenkin osa myös ideologian syventämistä. Muistan kuinka luin talmudia ja sain vain vahvistuksen omille ajatuksille siitä mitä juutalaiset ajattelevat kristityistä.
Tähän aikaan myös ideologiaani oli tullut puuttuva linkki. Kun siirrytään isänmaallisuudesta kansallissosailismiin (natsismiin). Eli kysymys juutalaisista.

Jatkuu...


keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Kirottu The Conjuring (2013)

Elokuvassa kirottu, joka vasta tuli ensi iltaan 23.8.2013, on nähtävissä paluuta vanhemman genren hollywood kauhu elokuviin. kuten elokuvan esittelykin kertoo, ennen amityvilleä oli harrisville.
Elokuvassa näytteli seuraavia henkilöitä. Vera Farmiga (Up in the Air) ja Patrick Wilson (Riivattu) Warreneina ja Ron Livingston (TV-sarja Taistelutoverit) ja Lily Taylor.
Elokuva on melkein kaksi tuntia pitkä ja on kielletty alle 16vuotiailta.
Elokuva alkaa ja päättyy hyvin erilaisiin tapahtumiin, ja muutenkin se etenee aika kauhealla tavalla.
Alkujaan voisi luulla, että kyseessä olisi murhaava nukke tyylinen elokuva. Mutta elokuvan edetessä esineet, kuten nukke näyttelevät vain osaa siinä kauheassa tarinassa josta elokuva kertoo.
Elokuva perustuu tositapahtumiin ja henkilöiden Ed ja Lorrainen Wardin kertomuksiin. Lorraine Ward oli mukana myös elokuvan kuvauksissa. Ed kuoli vuonna 2006.

Elokuva sijoittuu 1970luvun alkuun, jossa perhe ostaa maaseudulta itselleen kodin, joka elokuvan edetessä paljastuukin hivittäväksi ostopäätökseksi.
Perheen isä on ammatiltaan rekkamies ja on paljon poissa kotoa, perheeseen kuuluvat myös vaimo ja viisi lasta. Lapset ovat kaikki tyttöjä ja osa teini ikäisiä.

Oudot tapahtumat ja yölliset heräämiset saavat aikaan sen, että perhe kutsuu kotiinsa paranormaaleja asioita tutkivia ihmisiä. Ed warren ja hänen vaimonsa. Jotka myös pitävät esitelmiä kyseisestä aiheesta eri paikoissa ympäri yhdysvaltoja. Oppiaineena demonologia, eli demonioppi. Heidän kaverinaan on skeptikko sheriffi ja eräs toinen mies joka asentaa taloon Kameroita ja muita laitteita. Näillä laitteilla halutaan tallentaa paranormaalit esiintymiset. Myöhemmin halutaan myös tallentaa todisteita, jotta asunnolle voitaisiin suorittaa manaus (eksorsismi). Ed warren toimii roomalaiskatolisen kirkon liepeillä, eikä ole virallisesti tunnustettu manaaja. Hän ei ole pappi.
Tapahtumat alkavat ensin haju havaintoihin ja kylmyyteen. Myös koputukset ja oudot ryskytykset alkavat vaivata perhettä. Ennen tutkijoiden saapumista. Perhe nukkuu alakerrassa, koska ylkerrassa ei pysty enään nukkumaan.  Perheen äiti osallistuu eräälle luennolle, jossa hän tapaa Warrenit ja pyytää heitä kotiinsa.
Ed Warren on aluksi vastahakoinen, koska hänen vaimonsa ei ole kunnossa. Johtuen aikaisimmista kokemuksista jotka ovat verottaneet hänen voimansa.Hänen vaimonsa on edellisessa manauksessa kohdannut jotain sellaista joka on koskettanut häntä enemmän, kuin normaalisti. Myös Ed haluaisi mielummin kirjoittaa kirjan työstään. Warrenit kuitenkin menevät talolle, koska uskovat että se on oikein. Joka myöhemmin ja hyvin pian osoittautuu oikeaksi ratkaisuksi.

Katolilaista propagandaa.Elokuvassa tulee esiin myös voimakas katolilainen näkemys,siitä miten, ketkä ja kuka voi ajaa ulos demoneja. Elokuvassa erilaiset kulttiesineet saavat tietyn painonarvon. Kuten ristit ja pyhävesi. Myös kirkon auktoriteetti nousee esiin varsinkin siinä suhteessa kun eksorsismille aletaan hakemaan virallista lupaa. Todisteet asiasta saadaankin, mutta myöntävä päätös tulee liian myöhään. Sillä tapahtumat ovat jo ohi siinä vaiheessa. (pieni juoni paljastus).
Ed Warren toimittaa rituaalin itse.
Kirkon rituaalikirja "roman rites and ritual" saa osansa elokuvassa, jossa pahan hengen pois ajaminen täytyy suorittaa juuri kyseisen kirjan mukaan. 
Tämä on  tyypillinen tämän aiheen elokuville.
Elokuvassa tulee myös esiin muitakin hyvin taikauskoisia asioita, kuten kuolematon sielukäsite yms. Ikään kuin kuollut ihminen voisi kummitella talossa tai riivata ihmisiä. Elokuvassa juuri Talon entinen omistaja on ollut noita ja poltettu salemin noita vainojen aika 1600luvun amerikassa.
Lapsi uhrit ja muut asiaan kuuluvat tapahtumat värittävät juonta. Jotta elokuva saa kosketus pintaa katsojista, joita aina kiinnostaa "kummitus jutut".
Elokuvassa noitana tunnettu nainen on kironnut paikan ja sen maat. Elokuvassa kuuluvat koputuksetkin ovat osa kolminaisuuden pilkkaamista. Kolme koputusta. Tämän kaltaisten taikauskoisten ja ennalta arvattavien vuoksi elokuva olisi ollut parempi jos niitä ei olisi ollut. 

Totuuden siementäkin elokuvassa oli. Elokuvassa tuli esiin hyvin paljon esineet ja niistä johtuvat riivaukset ja muut tapahtumat. Elokuvissa puhuttiin, että pahat henget käyttävät esineitä vain hämätäkseen ihmisiä. Todellisuudessa demonit ovat läsnä jopa ilman esineitä. Elokuvassa Ed warrenilla on kotonaan huone joka on täynnä "takavarikoituja" tavaroita joita demonit ovat käyttäneet porttina ihmisten elämiin. Totuuden siementä tässä on se, että esineet todella voivat olla vahingollisia. Kuten elokuvassakin sanotaan, esineitä joita on käytetty tietynlaisissa menoissa kuuluvat niille joita niissä menoissa on palvottu. Kuten noitien esineet.
Demonilla on oikeus käyttää esineitä, koska ne on vihitty heille. Toki on selvää, että tervettä harkintaa tulee aina käyttää. Elokuvassa oli myös esineitä jotka olivat "pyhiä" kuten ristit ja pyhimyskuvat. Näitäkin löytyi Ed warrenin takavarikosta. Hän sanoikin elokuvassa, että on parempi että esineet ovat tallessa hänellä, kuin että ne olisivat tuolla ulkona. Häneltä kysyttiin myös miksei hän tuhoa esineitä, tähän hän vastasi. Että tällöin henget olisivat vapaat taas etsimään uuden "kodin" vähän kuin pullon henki jolta puuttuisi pullo.
Hän epäili että demonit kiintyvät joskus esineisiin ja paikkoihin. Siksi niitä on helpompi myös sitoa tiettyihin paikkoihin. Esineet olivat heille kuin vankiloita.
Raamatussa puhutaan myös esineistä, toisessa osassa ne käsketään polttaa ja toisessa kielletään viemästä kotiin. Joten tässä tapauksessa elokuvan ja ko; raamatun kertomusten välillä on jännite.
( Joos.7:1.1.Aik.14:12 Jes.2:20-21.)

"Polttakaa heidän jumalankuvansa. Älkää ahneuksissanne ottako niistä itsellenne hopeaa tai kultaa, ettette joutuisi heidän jumaliensa pauloihin, sillä ne ovat iljetys Herralle, teidän Jumalallenne. 
Sellainen iljetys on julistettava tuhon omaksi. Älkää siis viekö siitä mitään kotiinne, ettette itsekin joutuisi tuhon omiksi. Inhotkaa epäjumalia, kauhistukaa ja karttakaa niitä; ne on tuhottava.
5.Moos.7:25-26. KR-92.

ja useat, jotka olivat harjoittaneet taikuutta, kokosivat kirjansa yhteen ja polttivat ne kaikkien nähden. Ap.t. 19:19a. KR-92.

Loppu ajatuksia elokuvasta.
Elokuva on lajilleen tyypillinen eikä siinä itsessään ole mitään uutta. Elokuva onnistuu kyllä, kun mietitään sen tunnelmaa. Toki loppua kohden se paljastuu liian samankaltaiseksi. Eikä siksi yllä omaan tasoonsa.
Elokuvassa kirottu, on tiettyjä mielenkiintoisia pointteja "uskontotieteilijöille" ja demonologiasta kiinnostuneille. Purematta mitään ei kannata kuitenkaan niellä. Elokuva on aina elokuva.
Eikä itsessään kyseinen aihe ole hauska. Koska kuten tämäkin pohjautuu ainakin osittain ihmisten elämään. Demoniset voimat eivät ole edusta mitään sellaista, mihin ihminen olisi luonnollisesti tottunut.
Siksi en suosittele elokuvaa kenellekkään herkälle enkä viihteeksi.

Minusta elokuva on kuitenkin katsomisen arvoinen. Elokuvassa tulee kuitenkin valitettavan paljon esiin myös vääränlaista kuvaa asioista. Mutta maallistuneelle ihmiselle elokuva voi toimia "pelokkeena" kuten se elokuvan lopussa selviääkin. Yleensä kuitenkin tällaiset elokuvat tehdään juuri niille X-files tyypeille jotka ovat kiinnostunita kaikista PSI ilmiöistä ja muista ufo jutuista.

Uskovaisena ja teologina tulee kuitenkin ymmärtää,että mikään tarina tai kertomus ei synny tyhjästä. Vaan niissä on aina jotain sellaista jota ihminen on kohdannut.
Elokuvan opetus on kuitenkin siinä, että paha on pahaa ja se ei kunnioita ihmisen itsemäärämis oikeutta.
Jota Jumala taas kunnioittaa. Ihmisella on tahdonvapaus. Ihminen joka on luotu Jumalankuvaksi on pahan mielestä silloin paras pilkan kohde.
Jumala ei koskaan käskisi ihmisen tehdä mitään sellaista, joka olisi ihmiselle itselleen vahingollista. Elokuvassa demoni käyttää ihmistä häikäilemättömästi hyväksi. Jopa tappaakseen lapsensa.
Elokuvassa minusta kuitenkin mennään liian pitkälle niissä visuaalisissa toteutuksissa, joita on käytetty.

Totuuden nimissä kuitenkin tulee myöntää, että todellinen pahuus maailmassa ei esiinny tällaisena. Vaan se esiintyy siellä missä sitä harvoin uskoisi tapaavan. Paholaisen yksi  parhaista keksinnöistä on varmasti, se ettei sitä ole olemassa. Kuten eräässä toisessa elokuvassa myös todetaan.
Tällaisilla elokuvilla voi sikäli olla eksyttävä vaikutus, että se saa ihmiset pelkäämään likaa. Ja että todellinen pahuus jää huomaamatta.

Paras vakuus ja Suoja on Kristuksen nimessä ja sovinto veressä.
Jos mietit arvonlukija, näitä asioita niin ole rohkealla mielellä. Jeesus on voittaja eikä häneen pahalla ole valtaa.

Luuk 10:17-21.KR-38. 
Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimesi tähden".Silloin hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman.

Katso, minä olen antanut teille vallan tallata käärmeitä ja skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava. Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa." Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi:

"Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.

Room 8:38-39.KR-38.  
Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.


lauantai 31. elokuuta 2013

Luterilaisen kirkon byrokratia arvokkaampaa, kuin kasteen hengellinen sisältö ja sen merkitys?


Haluan nostaa tässä artikkelissa esiin ihmeellisen ajattelutavan, joka vallitsee suomen luterilaisessa kirkossa.
Uutinen käsittelee kirkon byrokratiaa ei kirkkolakia. ( kirkkolaki ei edusta Jumalan kansan lakia)
Tässä artikkelissa emme käsittele kirkkolakia tai kirkkojärjestystä sen syvällisemmin.
Uutisessa mainittiin, että ihminen jota ei voida kastaa paikallisseurakuntaa jää ilman kastetta.
Uutisessa käsiteltiin paperittomia ihmisiä. Kirkon byrokratia katsoo, että papereiden omistaminen on tärkeämpää kuin kasteen sisältö ja sen merkitys.
Mutta ennen kaikkea mihin ihminen kasteessa liitetään. 
Kirkko kyllä puhuu, että kasteessa aina liitetään seurakuntaan ja sen yhteyteen. Mutta täällä suomessa se tarkoittaa lähinnä keskusrekisteriä ja maistraattia.
Kirkon yhteyteen kuuluminen on siis kirjaimellisesti sama asia, kuin se että ihmisen omistaa suomen passin, tai on merkitty johonkin maallis-hallinnollisiin asiakirjoihin. Tällaisen mielikuvan asiasta ainakin saa.
Kirkkolakia ei kiinnosta, onko ihminen merkitty karitsan elämän kirjaan. ( Ilm.21:27)

Kasteen sisältö ei siis rakennu teologisiin argumentteihin, vaan enemmän luterilaisen kirkon historiaan täällä suomessa. Vanhaan kunnon hyvään aikaan, kun kaikki suomenkansalaiset kastettiin luterilaiseen kirkkon. Kukaan pappi tai teologi ei voi kiistää, etteikö kaste ole suomessa myös kulttuuriin sidonnainen siirtymä riitti. Täysin maallistuneet ihmisetkin useimmiten haluavat kastaa lapsensa. Yleensä luterilaisen kirkon jäseneksi.

Verorahat jäävät saamatta?
Onko kirkkolaki myös kiinnostunut verotuloista, sitä tuskin tulee epäillä sillä onhan kyseessä hyvin marginaalinen väkimäärä, eli paperittomat kastettavat. Mutta koska minulla täällä mahdollisuus sitäkin  kysyä, niin minä kysyn. Onko Luterilaisenkirkon lakimiehet ja muut kirkkolain asiantuntijat nostaneet verorahat myös tärkeämmäksi? Onhan se teologisesti ärsyttävää todeta, että pelastuminen on ilmainen ja kaikki on maksettu jo golgatan ristillä :)
Onkin ihan typerää ja omaan nilkkaan ampumista, että uskon näkemyksiä heikennetään tällaisten virkamiesmäisyyden kustannuksella.

Epäviralliset kasteet?

Uutisessa myös puhuttiin epävirallisista kasteista. Minusta olisi mielenkiintoista tietää, niin näin hengellisessä mielessä mitä on epävirallinen kaste. Luterilainen tunnunstuskin puhuu yhdestä kasteesta.( Ef.4:5.)
Raamatussa on viittauksia myös useisiin kasteisiin, mutta missään kohden raamattua. Kastetta ei pidetä halpana sen vuoksi, että ihminen ei omistaisi jonkin sorttisia papereita. Johannes Kastaja kastoi satoja ellei tuhansia ihmisiä parannukseen, eikä hänellä askeettina ollut aikaa pyöritellä papereita tai esitellä kysymyksiä. Ihmiset halusivat tunnustaa syntinsä ja tehdä parannuksen. Kastaja oli vain kastaja. Jumala itse oli laittanut kutsun kastetuille. Kaste on Jumalan kutsu.
Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista ja joka puolelta Juudeaa. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa.
Mar.1:5.KR-92.
Ihmiset tulivat tai heidät tuotiin sinne hengellisen syyn vuoksi.
Herääkin kysymys, tunteeko kirkkolaki tällaista hengellistä tarvetta ollenkaan. Vai onko tärkeämpää, että ruksti tulevat papereihin oikeisiin kohtiin. Oikeusoppineetkin puhuvat lain hengestä. Mitä lain kirjoittaja on lain säätämisellä tavoitellut. Onko luterilaisessa kirkossa lain kirjain tärkeämpi kuin sen sisältö?
Joskus on  hauska seurata kuinka paljon aikaa ihmiset käyttävät pelkkien papereiden pyörittämiseen.
Voisinkin tässä antaa hyvän raamatullisen esimerkin byrokraatikoille.

Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta. Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?" Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.
Apt 8:35-38.KR-38.

On täysin ymmärrettävää, että seurakuntaan ja kirkolliseen elämään liittyy paljon sellaista joka sille itsessään on vierasta. Nykyaikainen yhteiskunta jo itsessään vaatii paljon selvityksiä, mutta myös seurakunnatkin.
On oikein että pidetään kirjaa jäsenistään yms. Mutta eikö papereita voitaisiin täyttää myöhemminkin.
Onko oikein kieltää ihmiseltä kaste, jos ainoana esteenä asialle on jokin muoto seikka?
Filippus kastoi hoviherran muitta mutkitta.
Raamatussa kerrotaan myös yhdestä kasteesta jota toimittaja esteli. Tällöin Oli kyseessä  Jeesuksen kaste.
Mutta Jeesus vastasi hänelle: "Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon."  Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä.
Matt.3:15.KR-92.

Johannes esteli ja sanoi: "Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!
Matt.3:14.KR-92.

Toki Johanneksen epäilyt olivat hyvin toista luokkaa kuin nyt läpi käytävän uutisen. Johannes tiesi Kuka Jeesus oli, kyseessä ei ollut mikään paperi sotku tai perinnäissääntö. Johanneshan nuhteli fariseuksia jotka olivat eliittiä tässä sen aikaisessa uskonnollisessa byrokratiassa. Johannes oli karismaatikko, joka koki martyyri kuoleman. Kansansa päämiehen käsistä. Tällaiseen toimintaa ei varmasti ole pitkä matka enään länsimaissakaan. Kirkossakin on aina tiedostettu, että kaste on paljon muutakin kuin pelkkä nimi paperiin sopimus.

Ei ongelma kaikille.
Uutisessa haastateltiin myös ortodoksisen kirkon edustajaa, ja hän sanoo, että asia on harvinaisen selvä.
Kaikki kastetaan. Vaikka ortodoksinen kirkko on valtion kirkko siinä missä luterilainenkin. Niin silti he näkevät hengellisen sisällön paljon selvemmin. Kaste on tärkeämpi, kuin se onko ihminen varustettu tietyillä papereilla vai ei. Onneksi kuitenkin on pastroreita ja uskovia joille tällaiset asiat eivät ole esteitä.
Kun ihminen kastetaan, se kastetaan Kristukselle. Sitä ei kasteta väestörekisteriin, ei maistraattiin. Eikä instituutioihin. Vaan Jeesukselle. Pyhien yhteys ei myöskään ole rajoittunut instituutioihin, koska kukaan ei voi Henkeä kahlita.

'Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä'.
Ap.t.11:16b.KR-38

Raamatussa ja myös käytännössä, monia ihmisiä puhuttelee Pyhä Henki, jo ennen kastetta. Kuten Korneliuksenkin tapauksessa. Ihminen joka ei ole synnintunnossa ei voi myöskään pyytää Jumalalta hyvää omaatuntoa. Raamattu osoittaa, että Pyhä Henki saa aikaan synnintunnon.
Uutisoinnissa myös tuotiin esiin, että byrokratia on toissijainen asia kaste kysymyksessä. Kuten tulee ollakkin.
Alhaalle olen liittänyt kyseisen uutisen. Uutinen on lainattu kotimaa24 sivustolta.

Ap.t 10:47.KR-38.
"Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?" Mar 16:16a.KR-38.
Joka uskoo ja kastetaan
1.Pi 3:21.KR-38
Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,

                                                                      +

Turvapaikanhakija synnyttää Suomessa ollessaan ja toivoo lapsensa kastamista. Yhteydenotto Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon tuottaa kuitenkin hankkeelle vesiperän. Kirkkolaki säätää, että kastettavalla tulee olla kotipaikka ja että kun kastetaan, kastetaan paikallisseurakunnan jäseneksi.

Kotimaa24:n saamien tietojen mukaan useat luterilaisen kirkon papit ovat kuitenkin kastaneet myös maassa ilman vakituista asuinpaikkaa oleskelevien perheiden jäseniä heidän pyynnöstään. Näissä tapauksissa on tiettävästi tavallisesti kirjoitettu epävirallinen kastetodistus.
Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesasessori Ritva Saario sanoo, että ei ole työssään toistaiseksi törmännyt kuvattuihin tapauksiin. Hän myös toteaa, ettei tuomiokapitulissa ole mitään tiskin alle sijoitettua mappia, johon epäviralliset kastetodistukset olisi talletettu.
Saario muistuttaa, että vireillä on lakimuutos, joka jättäisi takaportin kastetta joko lapselleen tai itselleen toivoville vailla kotikuntaa oleville maahanmuuttajille. 
Sen mukaan jos henkilö on osallistunut kolmen kuukauden ajan seurakunnan toimintaan, hänet voidaan kastaa seurakunnan jäseneksi. Mikäli maassa oleskelu päättyy, päättyy myös jäsenyys seurakunnassa.

Espoon hiippakunnan dekaani Kai Peltonen on Saarion tavoin tietämätön epävirallisista kasteista. Peltonen toivoo tapauksissa malttia ja harkintaa papeilta.
- On totta, että elämä on usein kirkkolakeja ihmeellisempää. Toiveissa on tietysti, että näistä asioista keskusteltaisiin oman esimiehen ja kapitulin kanssa. 
En rohkaise ihan villeihin käytäntöihin, Peltonen sanoo. Hän muistuttaa, että asioita on katsottava tapauskohtaisesti.
Sama kotipaikka- ja jäsenyysperiaate koskee myös ortodoksisen kirkon kastetta. Ylidiakoni, arkkipiispa Leon avustaja Jyrki Härkönen sanoo, että tilanteissa, joissa kyse on siitä, tuleeko lapsi kastetuksi vai ei, vastaus on hänen mielestään itsestään selvä.
- Varmasti kastetaan. Kaikki byrokratia on tällaisissa tapauksissa toisarvoista.

Kotimaa24.fi.

perjantai 23. elokuuta 2013

Risti, pahan vai hyvän symboli. Osa II.

Edellinen artikkeli aiheesta, risti päätyi Jehovan todistajien ajatuksiin siitä, mitä on risti symboolina.
Tässä artikkelissa tarkastelemme joitain Vanhan testamentin osia, eli raamatun heprealaista osaa.
Vanhan testamentin aikana pakana kansat, jo ennen roomalaisia ristiinnaulitsivat ihmisiä.
Yleisesti on ajateltu, että persialaiset keksivät tavan ristiinnaulita ihmisiä. Tämä erityisen julma teloitustapa siirtyi roomalaisille Aleksanteri suuren kautta, tai karhagolaisilta.
Roomalaiset eivät koskaan ristiinnaulinneet kansalaisiaan. Vaan tätä teloitustapaa käytettiin vain ei roomalaisille.
Apostolien teoistakin tuttu maaherra Felix ristiinnaulitutti ihmisiä virkauransa aikana. (Ap.t.23.24.)
Jerusalemin hävityksen aikana noin vuonna 70jkr, Roomalaiset ristiinnaulitsivat niin paljon ihmisiä, että sieltä loppuivat puut kesken, eikä löytynyt enään paikkaa ihmisille johon heidät olisi teloitettu.
Sellaiset roomalaiset miehet kuin Tacitus ja Cicero sanoivat ristiinnaulitsemista yhdeksi kammottavammiksi tavoista kuolla. Ristiinnaulitseminen oli vain osa teloitusta. Tässä artikkelissa emme mene syvemmin aiheeseen. Teloitus tavasta voi lukea enemmän evankeliumeista.

Raamatun muut ristiinnaulitsemiset.

Persian kuningas Darejaves ristiinnaulitutti 3000 ihmistä baabelin kapinan aikana.
Est.2:23. Esra.6:11. Egyptiläiset 1.Moos.40:19.
Juutalaiset myös ristiinnaulitsivat vihollisiaan. Mooseksen kirjaan on tallentunut tieto, että baalin palvojat ristiinnaulittiin. 4.Moos.25:4.
Juutalaiset ristiinnaulitsivat myös omia kansalaisiaan teloitusmielessä. Toki ensin ihminen teloitettiin ja vasta sitten ripustettiin paaluun tai ristiin, miten sen haluaakin ilmaista. 5.Moos.21:22.
Juutalaisille oli myös tärkeää, ettei teloitettu roikkuisi ristillä yön yli. Kuten Jeesuksenkin kohdalla. Juutalaiset ajattelivat että maa tulee kirotuksi, jos ihminen on liian pitkään ristillä.
Lue myös kuinka Kansan johtajaksi asetettu Joosua toimi.

Joos.8:29. KR-92.
Mutta Ain kuninkaan hän surmasi, ja ruumis sai riippua puussa iltaan saakka. Auringon laskettua Joosua käski ottaa ruumiin alas. Se heitettiin kaupunginportin ulkopuolelle ja sen päälle kasattiin suuri kiviröykkiö, joka on siellä vielä tänäkin päivänä.

Vaikka vanhassa kirkkoraamatussa puhutaan hirsipuusta. Niin sillä ei tarkoiteta puuta, jossa on hirttoköysi, vaan, ristiä. Tällaisiin epäkohtiin takertuminen ei olisi johdonmukaista. Jehovan todistajat kylläkin saattavat asiasta mainita, jos asiasta tulee teologista kiistaa.Ihmisiä kyllä hirtettiinkin. Vhollisia tai muita saatettiin hirttää muureihin, vastustajien pelokkeeksi. Tämä oli sen aikaista sota propagandaa. Assyrialaiset olivat tästä tavasta hyvin tunnettuja. He jopa muurasivat ihmisiä niin, että heidän pää vain näkyi.
Tällaiset näyt herättivät pelkoa muissa. Myös ristiinnaulitseminen oli eräs vastaava keino myös.
Roomalaiset ristit olivat joskus hyvin korkeita. Myös Jeesuksen risti oli korkea. Sotilas joutui kepillä ojentamaan Jeesukselle juomaa. (Mar.15:36)
Risti oli korkea myös siksi, ettei villieläimet kerkeä tappamaan ristillä roikkuvia ihmisiä. Se oli varma tapa varmistaa, että kuolema oli hidas.

Ristin merkki, joka viittaa Kristukseen.

Profeetta Hesekiel eli pakkosiirtolaisuudessa. Siellä hän sai Jumalalta tehtävän saarnata paranusta.
Hesekiel joka tarkoittaa hepreaksi "Jumala vahvistaa". Hesekiel varoitti kansanmiehiä epäjumalan palvelemisesta. Jumala halusi  Hesekielin kautta vahvistaa kansaa, joka eli vankeudessa.
Hesekiel profetoi kuitenkin paljon sellaista jolla on merkitystä myös meille uskoville.
Hesekielin kirja ajoittuu noin 500-luvun loppuun ennen Kristusta.
Yksi tärkeimmistä tähän artikkeliin liittyvistä asioista on se miten Hesekielin profetioissa näkyy ylösnouseen Herran tunnus.

Tässä artikkelissa tarkastelemme vanhassa testamentissa esiintyviä symboleja, jotka viittaavat ristiin. Hesekielin kirjassa on kohta missä Jumala kehoittaa Profeettansa kautta merkitsemaan ne miehet, jotka ovat Jumalalle uskollisia.
Ihmeellisintä tässä on se, että millä merkillä heidät merkitään on juuri ristin merkki.
Kun katsomme kyseistä kohtaa alkutekstein, eli sillä kielellä millä se on alunperin kirjoitettu, että puhuttu. Huomaamme että merkki joka heidän otsaan piirrettiin oli risti.

Hes.9:4.KR-92.
ja sanoi hänelle: "Kulje Jerusalemin halki, koko kaupungin läpi laidasta laitaan, ja tee merkki kaikkien niiden otsaan, jotka huokaavat ja valittavat kaupungissa tehtävien iljettävyyksien tähden."

Hepreaksi kohta kääntyy. תּו, tâv, tawv. Kun hepreaksi piirrämme kyseisen kirjaimen se on kirjain "tau" eli T.
Tee kirjain on risti. Tässä kohden kysyisin Jehovan todistajilta, onko kyseessä tällöin tammuksen symboli?
Tulisiko Jumalan miehiä merkitä epäjumalan merkillä?
En usko, uskon että kyseessä on esikuva. Mitä merkki tarkoittaa asiayhteydessä. Se on merkki joka antaa suojan. Minusta tämä jos mikä osoittaa Jehovan todistajien tammus yhtäläisyydet virheelliseksi.
Toki voinhan minä ymmärtää tässä jotain väärinkin. En ole paras asiantuntia arvioimaan hepreaa.
Hesekielin kirjassa myös erotetaan selvästi, Tosi Jumalan palvelijat ja epä jumalan palvelijat.
Siksi kyseessä ei voi olla sekaannus.

Kyseinen merkki ja symboli, joka piirrettiin uskollisten miesten otsaan on sama merkki joka on,
 juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
1.Kor. 1:23-25.KR-38. 


Paavali myös puhuu galatalaisille hyvin suorasti ristin symbolista.
Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna? Gal.3:1.KR-38.
Tässä me emme mene enempää ristin symboliin, sillä artikkelissa viivymme vain vanhan testamentin tekstissä.
Vanhan testamentin viittaukset ristiin symbolina ovat siis monenkirjavat. Ne viittaavat selkeästi rangaistukseen ja häpeään. Mutta menemättä enempää uuden testamentin puolelle, uusi testamentti selkeästi osoittaa missä Jumalan vahvuus tulee näkyviin. Hesekielin kirja myös ohjaa meidät Kristuksen luokse.

Tässä artikkelissa kysyimme, onko risti hyvän vai pahan symboli. On vaikea oikeastaan vastata kysymykseen. Koska ensin meidän pitää tietää mitä symboli edustaa. Artikkelissa ilmi tulleet asiat ja argumentit puhuvta sen puolesta,e ttä symbolit ovat riippuvaisia ihmisistä. Risti itsessään ei ole kumpaakaan. Mutta se voidaan asettaa kumpaankin käyttöön. Se voi olla peloke vihollisille. Se voi myös olla toivon ja uskon symboli. Kuten perinteinne risti onkin.
Pakanoiden symbolit ovat muuta, ne ovat vain mykkien jumalien tunnuksia. Vailla mitään elävää ja konkreettista.
Artikkelissa olen käyttänyt Jehovan todistajia malli esimerkkinä monissa yhteyksissä, ja syystäkin.
Useimpien pitääkin muistaa, että Miksi Jehovan todistajille nimenomaan risti on tärkeä väittelyn aihe. Liittyy heidän kokonaiskuvaan muista uskovista. He ovat valitettavasti systemaattisesti luoneet teologian joka monesti on vain toisten mollaamista. Vaikkakin he ihmisinä ovat monesti mukavia ja fiksuja. Heidän seurakuntansa on kuitenkin enemmän keskittynyt oppiin, kuin uskoon.


maanantai 29. heinäkuuta 2013

Patriarkka Kirill toteaa, että homoliitot ovat merkki maailmanlopusta.

                                                                           


Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja patriarkka Kirill on jälleen herättänyt hämmennystä puheillaan. Kirillin tulkittiin sanoneen, että homoavioliittojen hyväksyminen on maailmanlopun merkki.
Kirill sanoi sunnuntaina moskovalaisessa kirkossa pitämässään puheessa, että ”viime aikoina olemme kamppailleet valtavien kiusausten kanssa, kun useissa maissa on valittu synti ja säädetty sen hyväksi lakeja”.
Kirillin mukaan ne, joiden omatunto on puhdas, ja jotka vastustavat näitä "vähemmistöihin liittyviä lakeja", kohtaavat sortoa.
”Tämä on erittäin vaarallinen maailmanlopun merkki”, Kirill totesi.
Esimerkiksi uutistoimisto Interfaks kertoi, että Kirillin mukaan ”samaa sukupuolta edustavien väliset avioliitot vievät ihmiskuntaa kohti maailmanloppua”. 
Moskovalainen Bolšoi Gorod -kaupunkilehti puolestaan huomautti, että Kirill vältti mainitsemasta kertaakaan puheessaan käsitettä” samaasukupuolta olevien välinen avioliitto”.
Sen sijaan patriarkka puhui ”vähemmistöihin liittyvistä laeista” ja ”synnistä”. Puheesta käy kuitenkin melko selkeästi ilmi, että kyse on homoliitoista. 
Kirill on tunnettu liberaalin arvomaailman vaaroista varoittelijana. Viimeksi keväällä hän varoitti feminismistä.
Patriarkan puheissa toistuva näkemys on, että feminismin ja seksuaalivähemmistöjen kaltaiset ilmiöt ovat läntistä, liberaalia hapatusta, jolta Pyhän Venäjän pitää suojautua.
Homoavioliitot hyväksyviä lakeja on tänä vuonna hyväksytty muun muassa Ranskassa, Uudessa-Seelanissa ja Brasiliassa. Myös Yhdysvalloissa liittovaltion laista poistettiin pykälä, joka määritteli avioliiton vain miehen ja naisen väliseksi.
Suomessa kerätään parhaillaan allekirjoituksia tasa-arvoista avioliittolakia ajavaan kansalaisaloitteeseen, joka on saanut ennätysmäärän kannattajia. 
Venäjällä on patriarkka Kirillin toiveiden mukaisesti menty vastakkaiseen suuntaan. Kesäkuun lopussa koko Venäjällä tuli voimaan alaikäisille suunnatun "homopropagandan" kieltävä laki.

Korjattu: Homopropagandalaki ei ole enää käsittelyssä, sillä laki tuli voimaan presidentti Vladimir Putinin allekirjoittettua sen kesäkuun lopussa. 

Uusi Suomi.

Moskovan Patriarkkaa on kuvailtu monissakin tiedutusvälineissä hyvin negatiiviseen sävyyn. Patriarkkaa on kritisoitu mm siitä että hän on liian paljon kallellaan valtioon ja politiikkoihin. 
Ottaen huomioon venäjän maan historian. Niin siellä kirkon suhde valtioon on historiansa puolesta ollut hyvin vaihteleva. Kirill on ottanut myös kantaa, joka on itsessään ärsyttänyt politiikoja  sillä, että hän on kehoittanut johtajia kuuntelemaan ihmisiä paremmin. Tämä olikin harvinainen kannanotto, sillä harvoin Ortodoksinen kirkko avoimesti asettuu valtion kanssa eriviivoille.

Venäjällä ortodoksinen kirkko on myös vainonnut karismaattisia ja muita protestanttisia yhteisöjä. Ja vedonnut vanhaan argumenttiin. Kenen maa sen uskonto. Tämä uutinen joka yllä on. On hyvin tyypillinen kannanotto. Tämä on myös herättänyt oudoksuntaa lännessä. Venäjän kirkko on hakenut tukea valtiolta.
Venäjä pitää kaikkea mikä tulee lännestä vieraana ja jopa vaarallisena. Myös valitettavan usein muita kirkkokuntia. Tietenkään se ei ole kaikkien mielipide. Venäjällä nähdään Länsi yhtenäisenä. Länsi edustaa edelleen vanhoja neuvostoaikaisia mielikuvia, vaikkakin uusine uhkineen.

Venäjän kansa on vierestä seurannut miten esimerkiksi ruotsin luterilainen kirkko on langennut pois Jumalan sanasta. Mitä me pidämme täällä kristillisena käytöksenä on Venäjällä ihan toista. Siellä ihmiset pitävät homoutta syntinä, samoin kuin lesbolaisuutta ja feminismiä. Meillä nämä ovat yhteiskunnassa, kuin kirkossakin hyveitä. Tällä tarkoitan sitä, että jopa konservatiivit tuntevat mielipahaa siitä että he puolustavat raamattu. Ei Jumala tarvitse puolustajaa.
Jumalan laki ja sana on Henki ja Elämä. Jos meistä tuntuu ikävältä olla "ei suvaitsevainen" niin silloinhan me vaan erotumme maailman hengestä. 
Luuk 6:22-23.KR-38.  
Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan - Ihmisen Pojan tähden.
Iloitkaa sinä päivänä, riemuun ratketkaa; sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; sillä näin tekivät heidän isänsä profeetoille.  
Onkin helppo nähdä ortodoksisen kirkon julkilausumat vieraana. Yhtä vieraana hekin näkevät myös esimerkiksi ruotsin valtion ja kirkon moraalisen avion. Mitä valtio edellä sitä kirkko perässä.

Mitä itse uutiseen tulee, niin Patriarkka Kiril on varmasti asiassa oikeassa. Siinä että homoliitot ja kirkkojen luopioituminen ovat vain kiihtyviä merkkejä siitä että loppu tulee. 
Toki puhumme vain tämän maailmanlopusta. Jeesuksen toinen tulemus aloittaa uuden ajan. 
Kuten Profeetta Daniel ennusti. Dan.2:44.

Patriarkka Kirillin huolestuminen ei ole aiheeton. Venäjällä on myös vastaavia ilmöitä. Toki onhan maailman lopun ilmiöissä muutakin rikollisuutta ja laittomuutta kuin homostelu. Olisi hyvin pinnallista nähdä laittomuus vain näin karkeissa synneissä.Todellisuudessa kaikki jotka eivät turvaa Jeesukseen, ovat tämän maailman jumalan palvelijoita. (saatanan). 
Lue. Luuk.4:6. Joh.14:30.2.Kor.4:4. 1.Joh.5:19.

Laittomuutta on kaikki sellainen joka rikkoo Jumalan lakia, että myös Kristuksen lakia, eli epäusko
Jos me seuraamme laittomuuden henkeä, me emme tällöin seuraa Pyhää Henkeä.
Vaikka ortodoksisella kirkolla olisi monessakin asiassa parannuksen paikka. 
(kuten toisenkäskyn noudattaminen)
Niin me emme voi kiistää, etteikö Kirillin ajatuksissa olisi jotain "profetaallista".
Hän edustaa kuitenkin yhtä maailman suurimmista Kristillisistä yhteisöistä. 
Raamattu sanoo että nykyisen maailmanajan tullessa kohden loppuaan. Jumalattomuus lisääntyy.
Eivätkä ihmiset enään edes ymmärrä tekevänsä syntiä. Tätä harhaoppia ja väärää varmuuttahan luterilaiset kirkot opettavat. 
Desmond Tutu, joka on erittäin tunnettu kirkonmies ja nobel rauhan palkinnon saaja. Väittää että homostelun puolustaminen on sama asia kuin mustien oikeuksien puolustaminen. Ja että hän mielummin menee "helvettiin" kuin palvoo Jumalaa joka vihaa homostelua. On erittäin arveluttavaa yhdistää näitä asioita keskenään. Homojen oikeuksilla ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa, että ihmisiä kohdellaan raamatun lähimmäisen rakkauden periaatteella. Jos näin olisi, niin raamattu olisi silloin itsessään ristiriitainen. Jota se ei ole. Mutta jota vastoin ihminen ominen poliittisine mielipiteineen on ristiriidassa.
-http://yle.fi/uutiset/desmond_tutu_menen_mieluummin_helvettiin_kuin_palvon_homovastaista_jumalaa/6751197

Ilm 16:6-11. KR-38.  
Sillä pyhien ja profeettain verta he ovat vuodattaneet, ja verta sinä olet antanut heille juoda; sen he ovat ansainneet." Ja minä kuulin alttarin sanovan: "Totisesti, Herra Jumala, Kaikkivaltias, totiset ja vanhurskaat ovat sinun tuomiosi". Ja neljäs enkeli vuodatti maljansa aurinkoon, ja sille annettiin valta paahtaa ihmisiä tulella. Ja ihmiset paahtuivat kovassa helteessä ja pilkkasivat Jumalan nimeä, 

hänen, jolla on vallassaan nämä vitsaukset; mutta he eivät tehneet parannusta, niin että olisivat antaneet hänelle kunnian. Ja viides enkeli vuodatti maljansa pedon valtaistuimelle, ja sen valtakunta pimeni; ja he pureskelivat kielensä rikki tuskissansa ja pilkkasivat taivaan Jumalaa tuskiensa ja paiseittensa tähden, mutta eivät tehneet parannusta teoistansa.
Ilm. 22:10-12. KR-38.  
Ja hän sanoi minulle: "Älä lukitse tämän kirjan profetian sanoja; sillä aika on lähellä. 
Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen. 
Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.
Room 1:21-22. KR-38. 
koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. 
Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Risti, pahan vai hyvän symboli. Osa I


Tässä artikkelissa käsittelen symbolia "Risti" joka kreikaksi on σταυρός (stauros). Latinaksi crux.
Ristin symbolinen historia on paljon vanhempi, kuin kristittyjen käyttämänä.Symbolia ei kuitenkaan ole kutsuttu ristiksi. Vaan sillä on ollut eri nimiä, vaikka itse symboli on hyvin samannäköinen.
Se jonka me tunnemme ristinä, esiintyy niin geometriassa, matematiikassa kuin alfabeetoissa. Eli aakkosissa. Roomalaisille risti oli numero kymmenen X. Jolla silläkin oli oma kirjain arvo. Kiinalaisessa kirjoituksessa risti on myös lukuarvo kymmenen. Kun tulemme uskontojen ja uskomusten maailmaan niin ristin ja sitä muistuttavia symboleja on joka paikassa maailmaa. Kehittyneillä kuin kehittymättömillä uskonnoilla.

Ristin symbolin helppous on tehnyt siitä kansainvälisen ja sille löytyy merkityksensä joka paikasta.
Tunnetuin yhdistelmä risti, joka yhdistyy niin "pakanallisissa" kuin kristillisissä symbooleissa on niin sanottu aurinkoristi. Symbolissa viitataan aurinkoon, jota on palvottu kaikissa kulttuureissa ympäri maailmaa.
Egyptiläinen kahvaristi eli ankh-risti tunnetaan monista merkityksitä. Ankh-risti on myös hieroglyfinen kirjain jolla on oma merkityksensä myös. Kahva risti on edelleen egyptiläisten kristittyjen käytössä (koptilaiset).
Eli on vaikea tehdä eroa eri symbolin käytössä. Muinaisessa Egyptissä ankh risti oli eräänlainen tuonelan avain, että myös seksuaalisuuden symbooli. Tänä päivänä ankh risti esiintyy populaari kulttuurissa, jossa ihaillaan vampyyreja ja muita pimeyden voimia. Näissä korostuu myös epä-terve seksuaalisuus ja porno. Ankh risti on löytänyt uuden käyttövoimansa.

Babylonialaisessa kulttuurissa risti oli myös kirjain että symbooli. Kuten meilläkin t, kirjain. Joka viittaa myös tammus jumalaan. Kirjaimilla ja symboleilla on sekä numeraalinen, symbolinen, että astrologinen arvo. Siksi on hyvin vaikea kertoa mitä symboli on missäkin yhteydessä merkinnyt. Esimerkiksi egyptiläinen hieroglyfian tulkinta on erityisen haastavaa. Meillä suomessakin on skandinaviasta peräisin olevia riimuja, jotka ihan samanlailla ovat sekä symboleja, että kirjaimia.

Ristin Historiaa muuten.
Uskontotieteessä on alettu myös kyseinalaistamaan tiettyjen symbolien merkitystä. Länsimaissakin tällainen tietyntyyppinen uudelleen tulkinta lähtee lähinnä populaari kulttuurista.
Vaikka tutkimustiedolla luulisi olevan parempaakin käyttöarvoa, kuin viihteen ja rahan tekeminen.
Kuten da vinci koodin kaltaisten luotujen ja fiktiiivsten tiede haarojen käsityksistä. (symbolologia).
Mutta myös uskonnollisista tarkoitusperistä, kuten uus pakanuus tai Kristillisten yhteisöjen kaltaisten liikkeiden kuten Jehovan todistajien olettamuksista.

Kaikki jotka vähänkin ovat olleet tekemisissä Jehovan todistajien kanssa, ovat ehkä havainneet heidän suuren ja jopa hiukan hassukin kiinnostuksen ristin muotoon. He kuvaavatkin aina ristin pelkkänä "paaluna".
Heille on tärkeää myös, että ei käytetä termiä risti, vaan kidutuspaalu.
Otetaan pari esimerkkiä heidän ajatuksistaan.

Gal 3:13  Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" -

Jehovan todistajat kääntävätkin kaikki raamatun kohdat, joissa esiintyy kreikan sana stauros,kidutuspaaluksi tai paaluksi. He käyttävät Vartiotornin käännöstä. Eli uuden maailman käännös vuodelta 1995.
kyseinen raamatun käännös on käännettu Englannin kielisestä laitoksesta suomeksi.
Yllä mainittu galatalaiskirjeen kohta on heille vakuutena siitä, että koska galatalaiskirjeen kohdassakin käytetään sanaa puu. Niin näin se tulisi kääntää myös muissakin kohdin.
Myös kidutuspaalu teologia tulee tässä esiin.  Toki ei tämä yksi sitä vakuuta. Vaan he tulkitsevat stauroksen merkitsevän pystypuuta. eli Paalua. Joka osittain onkin oikea lähestymistapa.
He myöntävät kuitenkin sen tosiasian, että roomalaiset ristiinnaulitsivat ihmisiä juuri sillä tavalla kuin mekin sen ymmärrämme. Eli Jeesus kuoli kidutuspaalussa joka oli muodoltaa meidän ymmärtämämme ristin näköinen.
Argeologiset piirrustukset ja perimätieto osoittaa myös asiain todeksi.
Kuten kuvassa näkyvä pilkka grafitti, joka kuvaa pilkallisesti ristiinnaulittua.
Kuva on peräisin ensimmäisiltä vuosisadoilta jälkeen kristuksen.
Jeesus kantoi luultavasti pelkkää poikkipuuta, mutta teloituspaikalla odotti paalu johon hänet nostettiin. Yhdessä nämä julmuuden instrumentit muodostivat kammottavan ristin. Ristin joka lopulta kaikessa kammattavuudessa on meille pelastuksen hinta.

Toki Jehovan todistajat ovat siinä oikeassa, että esineitä ei tule palvoa. Sillä sen kieltää jo toinen käsky. (2.Moos.20:4.)
Alkukirkossa ei myöskään esiintynyt samanlaista ja yhtä rikasta symboliikkaa kuin nykyisin kristikunnassa. Symboliikkaa kuitenkin esiintyi varhais kirkossa. Jos joku ristiä palvoo, niin se on pelkästään vaan taikauskoa ja katolilaista hapatusta. Ristissä tai missään muussakaan esineessä ei ole itsessään mitään "maagista" käyttöarvoa. Ne vain ilmaisevat uskomme kohdetta ja uskomme visuaalista luonnetta. Samoin kuin kaunis taulu joka ilmaisee meille kaunista luontoa. Luontoa jota sillä hetkellä emme näe, mutta me haluamme nähdä ja siksi meillä on taulu. ( 2.Moos.20:4-5.3.Moos.26:1.)

1.Kor. 10:14.KR-38.
Sentähden, rakkaani, paetkaa epäjumalanpalvelusta.

Auringon pyörä ja kehäristi.
Aurinkoa on palvottu ehkä kaikista eniten maailman jumaluuksissa. Toisin sanoen luotua on palvottu. Viikingit, teutoonit. atsteekit, inkat, eskimot, hindut, persialaiset yms... 
Kaikki edellä mainitut kansat kulttuurit ovat palvoneet aurinkoa. Roomalaiset ja Keisari konstantinut julisti ennen kääntymystää voittamatonta aurinkoa. Sol in vinctus. Tämä hyvin myöhäinen aurinkokultti edusti viimeistä suurta keisarillista pakana uskontoa. Rooman keisarikunnassa. Ennen kuin kristinusko syrjäytti sen.
Mitharalaisuus.  Auringon palvonta on myös hyvin voimallinen ja liittyy vahvasti luonnon kiertokulkuun. Monet tavat liittyvät auringon palvontaan suoraa. Vaikka ne eivät puhu auringon palvonnasta. Kuten erilaiset Kokko perinteet suomessa. Auringon palvominen on synnyttänyt lukuisan liudan muita kultteja. Persialaisessa Zarathustralaisuudessa tämä näkyi hyvin voimakkaasti. Siellä esiintyi käsitteet valo ja pimeys.
Viikingit puhuivat mustasta auringosta. Aurinko itsessään on ollut kansoille hämmästyttävän suuri inspiraation lähde. Varsinkin uskonnoissa. Onhan se Luojan luomista taivaan kappaleista voimakkain.
Vanhan testamentin aikaisissa kertomuksissa havaitaan myös paljon kansoja jotka palvoivat aurinkoa ja tälle omistettuja jumaluuksia.

Roomalainen tapa ristiinnaulita.
Roomalainen käytäntö oli, että rikoksesta tuomittu kantoi itse joko koko paalun tai paalun poikkipuun teloituspaikalle. Näin oli myös Jeesuksen kohdalla. Simon Kyreneläinen tuli  kuitenkin Jeesuksen avuksi.
Oletetaan että normaali olosuhteissa tuomittu ja normaalikuntoinen mies itse jaksoi kantaa paalunsa teloituspaikalle. Evankeliumeista luemme kuitenkin, että Jeesus oli piesty ensin, joten hänen kuntonsa ei varmastikkaan ollut enään normaali.( Mar.15:21. Luuk.23:26. Joh. 19:17.)

Jes 52:14.  Niinkuin monet kauhistuivat häntä - sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli hänen muotonsa, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo -
Matt. 27:32. Ja matkalla he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakottivat kantamaan hänen ristiänsä.

Oli tietenkin epäselvää joutuko Jeesus kantamaan koko teloitusvälineensä vai osan siitä.
Tämä on tietenkin vain spekulointia, eikä sillä ole väliä siinäkään tapauksessa, miten ja millainen oli Jeesuksen ristiinnaulitseminen. Tai paremminkin minkä muotoinen teloitusväline oli.

Ottaen huomioon että roomalaiset nostivat kidutettavan korkealle noin kolmenmetrin korkeuteen.
Niin silloin voisi ajatella, että pystypaalu on ollut odottamassa teloituspaikalla ja uhri on kantanut vain rangaistus ja häpäisy mielessä vain osan sitä. Tätä poikkipuuta roomalaiset kutsuivat nimellä "patibulum"
Pystypaalua eli staurosta he kutsuivat nimellä "staticulum"
Teloitusväline on varmasti sikäli ollut hyvin vantteraa tekoa. Jos ajatellaan että samalle puulle on teloitettu myös muita. Evankelumit vahvistavta että teloitus paikka oli yleinen. Siellä oli muitakin teloitettavia. Ristillä roikkuva ryöväri.

Roomalaisen ristinmuoto saattoi myös olla kirjaimen X näköinen. Me tunnemme sen nimellä Andreaanristi. On myös T, kirjaimen muotoinen jossa poikkipuu on  nostettu kokonaan ylös asti. Tai sitten se malli jonka mekin tunnemme, eli se miten Messias ristiinnaulittiin.
Vaikka Jeesus olisi naulattu T malliseen ristiin, niin Pilatus asetti hänen päänsä päälle kirjoituksen. Joka tekee sitten rististä sen näköisen jonka me tunnemme.
Evankeliumit vahvistavat Pilatuksen teon. Josta Juutalaiset myös närkästyivät. Evankeliumi teksti vielä korostaa että tekstiä tai tuomiota ei ollut kirjoitettu alas nähtäväksi. Vaan profetaallisesti se oli asetettu ylös korkealle. Jossa luki Jeesus Juutalaisten kuningas. Kolmella eri kielellä. Heprea. Kreikka ja Latina.

 Luuk. 23:38  Oli myös hänen päänsä päällä kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas". 

Roomalaisten ristiinnaulitsemis tavoista on kirjoitettu hyvinkin paljon. Monet kirkkoisätkin puhuvat aiheesta.
- Ireneus 170jkr. Tertullianus 197jkr. Origenes 300jkr. Keskiajalle eli humanisti ja filosofi Justus Lipsius.1600jkr. Joka myös käsitteli kirjoissaan roomalaista ristiinnaulitsemis tapaa.
Hänen päätelmänsä päätyivät siihen, että Jeesus on kuollut ristillä jossa on ollut poikkipuu.



Jehovan todistajien näkemys.
Vaikka kreikan kielessä sana risti "stauros" merkitsee ennemminkin pystypaalua, kuin ristiä poikkipuineen. Niin on hankala rakentaa koko oppi järjestelmää yhden sana käänteen turvin. Olemme käyneet läpi sitä millalailla roomalaiset Jeesuksen teloittivat. Oliko kyseessä muoto mikä hyvänsä ei ole kuitenkaan johdonmukaista alkaa etsimään tammus kulttia ristiinnaulitun Herramme kuolemasta. Tämä on yksi yleisin syy miksi Jehovan todistajat karttavat ristiä.
On toki selvää että kyseistä epäjumalaa palvottiin ristinmuotoisilla esineillä. Joka inhotti Jumalaa.
Tammus jumala oli eräänlainen auringon jumala joka jäljittelee oikeaa messiasta. Tammuksesta puhutaan paljon myös Raamatussa. Eräiden tarinoiden mukaan tammus jumala oli naimisissa oman äitinsä kanssa.
Tästä varsin mielenkiintoisesta jumalasta löytyy tausta tietoa kirjasta. Alexander Hislop in The Two Babylons (1853).

Hes. 8:14-18.KR-92.
Hän vei minut Herran temppelin pohjoiselle portille. Siellä oli naisia istumassa, ja minä näin: he itkivät Tammus-jumalaa.* Hän sanoi: "Ihminen, näetkö? Eikä tässä kaikki. Vielä iljettävämpää olet näkevä."

Hän vei minut Herran temppelin sisempään esipihaan, ja Herran temppelin portilla, eteishallin ja alttarin välissä, oli kaksikymmentäviisi miestä. He seisoivat selkä Herran temppeliin päin ja katsoivat kohti itää, ja he kumarsivat maahan saakka ja palvoivat nousevaa aurinkoa.

Hän sanoi minulle: "Ihminen, näetkö? Onko Juudan heimon tehtävä iljettävyyksiään jopa täällä? Eikö riitä, että he ovat vääryydellään täyttäneet koko maan? Yhä uudestaan he tällä tavoin vihoittavat minut. Katso, miten he leyhyttävät lehvillään tuoksunsa minun nenääni!

Nyt minä annan vihani puhua. Sen teen, en sääli enkä säästä. Huutakoot minun korviini miten kovaa tahansa, minä en heitä kuule."

Kts. 1.Moos.10:8-10. Jer.50:29.


maanantai 10. kesäkuuta 2013

Ei kenenkään lähettämät...

Suomen lähetysseura päätti luopua Jumalan sanan auktoriteetista kertaheitolla.
Viimeviikon uutispommi pamahti kuin salama kirkkaalta taivaalta. Seurakuntalainen.fi sivusto uutisoi,(29.5.2013.) kuinka avoimessa homo suhteessa elävät miehet lähetetään lähetystyöhön.
Joista toinen vihitään vielä papiksi, Irjan Askolan toimesta.
Kyseinen järjestö kerää uskovaisilta ihmisiltä rahaa mm; kirkoissa ja mihin se sen käyttää?
Se lähettää lähettejään julistamaan omaa sanomaansa.
Lähetysjärjestö on perustellut, että se ei tee lähetystyötä, vaan humanitaarista työtä.
Ihmetellä saakin, että miksi sitten "piispa" Irja Askola vihkii heidät tehtäväänsä ja miksi toinen vihitään papiksi. Hän elää avoimesti ja katumattomasti synnissä.Ja raamatun Hengen mukaan on parannuksen tarpeessa. Jos kyseiset ihmiset tekisivät vain sekulaarista työtä, niin miksi vihitään ja siunataan Jumalan nimeen? Monia kysymyksiä heidät ja lähetysseuran motiiveista.

Kaiken hulluuden lisäksi, tämä on ainoata laatua maailmassa. Ei edes ruotsissa ole homo pareja lähetyskentillä, tietääkseni? 
Lähetysjärjestöä on rientänyt puolustamaan ainakin kaksi luterilaista piispaa. Irja Askola joka on koko homman siunaaja. Sekä lähetysseuran hallituksen puheenjohtajan, piispa Matti Repo.

Tätä surumarssia on tullut myös itkemään kirkkoherra Hannu Pöntinen vantaankosken seurakunasta, joka pyyteli anteeksi koko valheen paljastumista. (luojalle kiitos, että jäivät kiinni).
Lähetysseura yritti piilotella koko asiaa. He jopa itse tunsivat piston sydämessään. Mutta silti suurten suosion osoituksin toimivat.

Minusta kristikansan tulee tietää, silloin kuin  tällaisiä susia lähetetään maailmalle julistamaan väärä evankeliumia ja pahaa uutista.
Facebookissa on hullaannuttu tästä riettaudesta niin paljon, että sinne on perustettu "rakkausposti ryhmä".
Se on perustettu siksi, että kun minun kaltaiset fanaatikot jaksavat vauhkoontua tällaisesta jumalanpilkasta.
Lähetysjärjestön avuksi myös on saapunut yhteys-liike. Joka tunnetaan siitä, että heidän yhteytensä ei ole kristuksessa vaan sodoman maaperällä. Heidän avoin halveksunta raamattua kohtaa on kaiken kansan nähtävillä. Anteeksi kielenkäyttöni, mutta tämä on totuus.

Monen kirjava joukko on saapunut kuin  marttyyrit rooman areenoille tukemaan tämän jumalattomuuden rehottamista kirkossa ja sen nimeä kantavien instituutioiden liepeillä löhöävistö järjestöistä.

Saamaan aikaan kuin Suomen Lähetysjärjestö julkaisee omat evankelistansa ja omat doktriininsa. Niin Luterilainen kirkko on esimerkiki kieltänyt  Helsingissä (helsingin yhteinen kirkkoneuvosto).
Tukemasta inkerin köyhää kirkkoa rakentamasta itselleen kirkko rakennusta.
Tämän päätöksen perusteena, on mm; se että inkeriläiset pitävät homoutta syntinä ja raamatun vastaisena. Kuten kaikki muutkin lukutaitoiset ihmiset.
Saamaan aikaan, kuin  veljet ja siskot tarvitsevat temppeliä jossa he voisivat ylistää Jumalaa, niin he tukevat mielummin sellaisia toimijoita jota rakentavat temppelinsa sodoman raunioille.
Nämä luopiot eivät ole isiään kummempia. Vainojen ajat ovat lähellä.

Luterilainen maailma päätti vielä kaiken järkytyksen keskellä kertoa, että
Yhdysvaltain evankelis-luterilaisen kirkon (ELCAN) Piispaksi on vihitty avoimesti homosuhteessa elävä mies
Guy Erwin. Hän on historiassa ensimmäinen laatuaan, mutta ei takuulla viimeinen. Kun on kerran alkuun päästy.

Mitä tämä kaikki kertoo luterilaisuuden tilasta? Siitä jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä.
Mekane Yesus kirkko joka on etiopiassa toimiva evankeelinen kirkko. Katkaisi suhteensa ruotsin luterilaisen kirkon kanssa, sekä ELCAn kanssa.

Takaisin kotimaahan. Palataksemme Suomen lähetysseuran kompuroiviin askeliin. Niin jotain hyvääkin on kuitenkin tullut ilmi, että lähetysseuran toimintaa on kritisoitu.
Oulun tuomiorovasti Matti Pikkarainen arvostelee Kaleva-lehden blogissaan kovasanaisesti Suomen Lähetysseuran päätöstä siunata lähetystyöhön rekisteröidyssä parisuhteessa elävä pariskunta. 6.6.2013.
Suomenlähetysseuran toimintaa on arvostellut myös muutkin. Pasi Turunen ja Juha Ahvio.

Lähetysjärjestön kesäjuhlia varjostivat myös pahat mielenosoittajat ja vihapuheet.
Olipa iltalehden tv:ssäkin filminauhaa jossa vihainen vanhamummo poistui paikalta, hokien homoista, lesboista ja avoliitoista.
Mediassa on annettu selkeä viesti niistä ihmisistä jotka ovat raamatun puolella.
Heidät on leimattu mediassa ja seurakuntien kahvipöytä keskusteluissa ahdasmielisiksi fundamentalisteiksi. Vaikka jokainen lukutaitoinen uudestisyntynyt kristitty tietää mitä raamattu sanoo homosteljoista.
Jos he eivät tee parannusta ja elävät synnissä. he ovat Jumalan valtakunnan ulkopuolella.

Irja Askola vihkiessään luopioita tehtäviinsä kysyi, haluatteko rakentaa kristuksen kirkkoa ja kirkastaa Jumalaa. Mistä kirkosta tässä on kyse? Raamatun mandaatilla nämä ihmiset eivät ole liikenteessä.
He eivät myöskään kirkasta Jumalaa. Miten hävytöntä ja Jumalatonta rienausta Irja Askola päästääkään suustaan?
Mat 18:7.KR-38. 
Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!



Room 2:24a.KR-38.
Sillä "teidän tähtenne Jumalan nimi tulee pilkatuksi pakanain seassa",

Valheita valheiden perään eksyttäen ihmisiä väärään totuuteen. Miten Piispa tai paimenet joutuvatkin vastuuseen tästä. He julistavat väärää totuutta, kun heidän pitäisi julistaa parannuksen saarnaa. Ja näin johdattaa ihmiset pois pimeydestä Kristuksen ihanaan valoon. Miten he vihaavatkin lähimmäistään kun lähettävät heidät ilman mitään kehoitusta epävarmalle tielle, jota Jumala ei omie sanojensa mukaan siunaa. Lukekaa Jeesuksen lähetyskäsky.
(Matt.10:16. 28:20.)

Suomen lähetysseura on selittänyt, että nämä ihmiset eivät ole lähetystyöntekijöitä. Mutta vihkimis hetkessä sanat ja lupaukset olivat täysin naamioitu kristillisillä sanoituksilla ja käsitteillä. Jokainen kuitenkin tietää että kyseessä on vain sanahelinää vailla mitään rakkautta Jumalaan ja lähimmäiseen. Oli miten oli lähetysjärjestö on lähettänyt lähetit, ja antanut siitä ulkomaailmalle hyvin selvän ja vahvan signaalin mitä, millaisia ja ketä he ovat lähettäneet. Raamattu ei edes kehoita rukoilemaan tällaisten ihmisten puolesta.
(1.Joh.5:1-3. )

Jaak 5:19-20. KR-38
Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa,
niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden.

1.Joh.5:16-17..KR-92.
Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei johda kuolemaan, hän rukoilkoon ja siten antakoon hänelle elämän; tarkoitan niitä, joiden synti ei ole kuolemaksi.
Mutta on myös syntiä, joka johtaa kuolemaan, ja sellaisen synnin vuoksi en kehota rukoilemaan. Kaikki vääryys on syntiä, mutta sellaistakin syntiä on, joka ei johda kuolemaan.

Koko lähetysseuran toiminta osoittaa, kuinka selkärangatonta porukkaa siellä on. Lakimiehestä lähtien mainostettiin, että jos vihkimistä ei  suoriteta. Niin se on laitonta. Se olisi suomen lain vastaista.
Kysyisin lähetysseuralta, että suomenlain vai raamatunko mandaatilla te Jumalan sanaa julistatte.
Paavali kirjoittaa että uskosta osattomille ei viedä uskovaisten asioita, vaan ne ratkaistaa seurakunassa ja jossa Jumalan sana on laki.

Lukekaa alla oleva teksti, niin sieltä löytyy koko totuus, miten asia täytyisi hoitaa. Ihminen joka ei usko, ei voi ikinä ymmärtää Hengen puhetta.
On aivan käsittämätöntä pelleilyä koko luterilaisen kirkon homma. Irja Askolakin väitti että kyseessä ei ole kannanotto avioliittoon. MIkä kannanotto se sitten oli? homosuhteessa elävä ihminen elää raamatulle tuntemattomassa suhteessa. Joka vain irvailee avioliiton kustannuksella.
Ei ole vaikea vastata kuka on kirkon jumala tänä päivänä. se on keisari ja saatana. Minä mielummin kannan fundamentalistin häpeä tahraa, kuin julkeasti pilkkaisin Jumalan käskyjä. Jeesus sanoi että Jokainen kristitty joka häntä seuraa tulee lopulta vainotuksi. Nämä vale marttyyrit jotka väittävät kärsivänsä uskon tähden valehtelevat. he kärsivät vaan maallisen synnin vuoksi.
Pietari kirjoitti,että älkää kärsikö pahan takia vaan kärsikää hyvän takia. (1.Pie.4:15.)
Tunnen suurta myötä häpeää näiden ihmisten vuoksi, ja koen surua siitä miten nämä luopiot eksyttävät ihmisiä pimeyteen. Silloin kun ihminen on suuressa pimeydessä jokainen arvostaa sellaista joka sinne tuo edes pienenkin valon. Mutta nämä luopiot hylkäävät veljensä pimeyteen vailla valon pilkahdusta.
Luterilainen kirkko on suuressa vastuussa, tästä teosta. Tämä on vain lähtölaukaus lopulliselle luopumukselle ja vainojen ajoille.

( 2.Kor.4:4. Ap.t.5:29. Mar.7:7. Matt.22:21.)

1.Kor.6:1-11. KR-92.
Kun teidän keskuudessanne jollakin on riita-asia toisen kanssa, kuinka hän julkeaa viedä sen pakanoiden ratkaistavaksi? Miksi hän ei jätä sitä pyhien ratkaistavaksi?
2. Ettekö tiedä, että pyhät tulevat kerran olemaan maailman tuomareina? Jos te saatte tuomita maailmaa, ettekö muka kelpaa tuomareiksi vähäpätöisissä asioissa?
3. Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitäkin - kuinka emme sitten voisi ratkaista tämän elämän asioita?
4. Mutta kun teillä on riitaa maallisista asioista, te otatte tuomareiksi sellaisia, joille seurakunnassa ei anneta mitään arvoa.
5. Saisitte hävetä! Eikö omassa joukossanne ole yhtäkään viisasta, joka pystyisi ratkaisemaan kahden veljen välisen riidan?
6. Veli siis käy oikeutta veljeään vastaan, ja vielä epäuskoisten edessä!
7. Jo se, että yleensä käräjöitte keskenänne, on teille tappioksi. Miksi ette ennemmin kärsi vääryyttä? Miksi ette ennemmin anna riistää itseltänne?
8. Ei, te itse teette vääryyttä ja riistätte muilta, jopa omilta veljiltänne.
9. Ettekö tiedä, että vääryydentekijät eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet,
10. eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät.
11. Tällaisia jotkut teistä olivat ennen, mutta nyt teidät on pesty puhtaiksi ja tehty pyhiksi ja vanhurskaiksi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Jumalamme Hengen voimasta.