maanantai 22. heinäkuuta 2013

Risti, pahan vai hyvän symboli. Osa I


Tässä artikkelissa käsittelen symbolia "Risti" joka kreikaksi on σταυρός (stauros). Latinaksi crux.
Ristin symbolinen historia on paljon vanhempi, kuin kristittyjen käyttämänä.Symbolia ei kuitenkaan ole kutsuttu ristiksi. Vaan sillä on ollut eri nimiä, vaikka itse symboli on hyvin samannäköinen.
Se jonka me tunnemme ristinä, esiintyy niin geometriassa, matematiikassa kuin alfabeetoissa. Eli aakkosissa. Roomalaisille risti oli numero kymmenen X. Jolla silläkin oli oma kirjain arvo. Kiinalaisessa kirjoituksessa risti on myös lukuarvo kymmenen. Kun tulemme uskontojen ja uskomusten maailmaan niin ristin ja sitä muistuttavia symboleja on joka paikassa maailmaa. Kehittyneillä kuin kehittymättömillä uskonnoilla.

Ristin symbolin helppous on tehnyt siitä kansainvälisen ja sille löytyy merkityksensä joka paikasta.
Tunnetuin yhdistelmä risti, joka yhdistyy niin "pakanallisissa" kuin kristillisissä symbooleissa on niin sanottu aurinkoristi. Symbolissa viitataan aurinkoon, jota on palvottu kaikissa kulttuureissa ympäri maailmaa.
Egyptiläinen kahvaristi eli ankh-risti tunnetaan monista merkityksitä. Ankh-risti on myös hieroglyfinen kirjain jolla on oma merkityksensä myös. Kahva risti on edelleen egyptiläisten kristittyjen käytössä (koptilaiset).
Eli on vaikea tehdä eroa eri symbolin käytössä. Muinaisessa Egyptissä ankh risti oli eräänlainen tuonelan avain, että myös seksuaalisuuden symbooli. Tänä päivänä ankh risti esiintyy populaari kulttuurissa, jossa ihaillaan vampyyreja ja muita pimeyden voimia. Näissä korostuu myös epä-terve seksuaalisuus ja porno. Ankh risti on löytänyt uuden käyttövoimansa.

Babylonialaisessa kulttuurissa risti oli myös kirjain että symbooli. Kuten meilläkin t, kirjain. Joka viittaa myös tammus jumalaan. Kirjaimilla ja symboleilla on sekä numeraalinen, symbolinen, että astrologinen arvo. Siksi on hyvin vaikea kertoa mitä symboli on missäkin yhteydessä merkinnyt. Esimerkiksi egyptiläinen hieroglyfian tulkinta on erityisen haastavaa. Meillä suomessakin on skandinaviasta peräisin olevia riimuja, jotka ihan samanlailla ovat sekä symboleja, että kirjaimia.

Ristin Historiaa muuten.
Uskontotieteessä on alettu myös kyseinalaistamaan tiettyjen symbolien merkitystä. Länsimaissakin tällainen tietyntyyppinen uudelleen tulkinta lähtee lähinnä populaari kulttuurista.
Vaikka tutkimustiedolla luulisi olevan parempaakin käyttöarvoa, kuin viihteen ja rahan tekeminen.
Kuten da vinci koodin kaltaisten luotujen ja fiktiiivsten tiede haarojen käsityksistä. (symbolologia).
Mutta myös uskonnollisista tarkoitusperistä, kuten uus pakanuus tai Kristillisten yhteisöjen kaltaisten liikkeiden kuten Jehovan todistajien olettamuksista.

Kaikki jotka vähänkin ovat olleet tekemisissä Jehovan todistajien kanssa, ovat ehkä havainneet heidän suuren ja jopa hiukan hassukin kiinnostuksen ristin muotoon. He kuvaavatkin aina ristin pelkkänä "paaluna".
Heille on tärkeää myös, että ei käytetä termiä risti, vaan kidutuspaalu.
Otetaan pari esimerkkiä heidän ajatuksistaan.

Gal 3:13  Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" -

Jehovan todistajat kääntävätkin kaikki raamatun kohdat, joissa esiintyy kreikan sana stauros,kidutuspaaluksi tai paaluksi. He käyttävät Vartiotornin käännöstä. Eli uuden maailman käännös vuodelta 1995.
kyseinen raamatun käännös on käännettu Englannin kielisestä laitoksesta suomeksi.
Yllä mainittu galatalaiskirjeen kohta on heille vakuutena siitä, että koska galatalaiskirjeen kohdassakin käytetään sanaa puu. Niin näin se tulisi kääntää myös muissakin kohdin.
Myös kidutuspaalu teologia tulee tässä esiin.  Toki ei tämä yksi sitä vakuuta. Vaan he tulkitsevat stauroksen merkitsevän pystypuuta. eli Paalua. Joka osittain onkin oikea lähestymistapa.
He myöntävät kuitenkin sen tosiasian, että roomalaiset ristiinnaulitsivat ihmisiä juuri sillä tavalla kuin mekin sen ymmärrämme. Eli Jeesus kuoli kidutuspaalussa joka oli muodoltaa meidän ymmärtämämme ristin näköinen.
Argeologiset piirrustukset ja perimätieto osoittaa myös asiain todeksi.
Kuten kuvassa näkyvä pilkka grafitti, joka kuvaa pilkallisesti ristiinnaulittua.
Kuva on peräisin ensimmäisiltä vuosisadoilta jälkeen kristuksen.
Jeesus kantoi luultavasti pelkkää poikkipuuta, mutta teloituspaikalla odotti paalu johon hänet nostettiin. Yhdessä nämä julmuuden instrumentit muodostivat kammottavan ristin. Ristin joka lopulta kaikessa kammattavuudessa on meille pelastuksen hinta.

Toki Jehovan todistajat ovat siinä oikeassa, että esineitä ei tule palvoa. Sillä sen kieltää jo toinen käsky. (2.Moos.20:4.)
Alkukirkossa ei myöskään esiintynyt samanlaista ja yhtä rikasta symboliikkaa kuin nykyisin kristikunnassa. Symboliikkaa kuitenkin esiintyi varhais kirkossa. Jos joku ristiä palvoo, niin se on pelkästään vaan taikauskoa ja katolilaista hapatusta. Ristissä tai missään muussakaan esineessä ei ole itsessään mitään "maagista" käyttöarvoa. Ne vain ilmaisevat uskomme kohdetta ja uskomme visuaalista luonnetta. Samoin kuin kaunis taulu joka ilmaisee meille kaunista luontoa. Luontoa jota sillä hetkellä emme näe, mutta me haluamme nähdä ja siksi meillä on taulu. ( 2.Moos.20:4-5.3.Moos.26:1.)

1.Kor. 10:14.KR-38.
Sentähden, rakkaani, paetkaa epäjumalanpalvelusta.

Auringon pyörä ja kehäristi.
Aurinkoa on palvottu ehkä kaikista eniten maailman jumaluuksissa. Toisin sanoen luotua on palvottu. Viikingit, teutoonit. atsteekit, inkat, eskimot, hindut, persialaiset yms... 
Kaikki edellä mainitut kansat kulttuurit ovat palvoneet aurinkoa. Roomalaiset ja Keisari konstantinut julisti ennen kääntymystää voittamatonta aurinkoa. Sol in vinctus. Tämä hyvin myöhäinen aurinkokultti edusti viimeistä suurta keisarillista pakana uskontoa. Rooman keisarikunnassa. Ennen kuin kristinusko syrjäytti sen.
Mitharalaisuus.  Auringon palvonta on myös hyvin voimallinen ja liittyy vahvasti luonnon kiertokulkuun. Monet tavat liittyvät auringon palvontaan suoraa. Vaikka ne eivät puhu auringon palvonnasta. Kuten erilaiset Kokko perinteet suomessa. Auringon palvominen on synnyttänyt lukuisan liudan muita kultteja. Persialaisessa Zarathustralaisuudessa tämä näkyi hyvin voimakkaasti. Siellä esiintyi käsitteet valo ja pimeys.
Viikingit puhuivat mustasta auringosta. Aurinko itsessään on ollut kansoille hämmästyttävän suuri inspiraation lähde. Varsinkin uskonnoissa. Onhan se Luojan luomista taivaan kappaleista voimakkain.
Vanhan testamentin aikaisissa kertomuksissa havaitaan myös paljon kansoja jotka palvoivat aurinkoa ja tälle omistettuja jumaluuksia.

Roomalainen tapa ristiinnaulita.
Roomalainen käytäntö oli, että rikoksesta tuomittu kantoi itse joko koko paalun tai paalun poikkipuun teloituspaikalle. Näin oli myös Jeesuksen kohdalla. Simon Kyreneläinen tuli  kuitenkin Jeesuksen avuksi.
Oletetaan että normaali olosuhteissa tuomittu ja normaalikuntoinen mies itse jaksoi kantaa paalunsa teloituspaikalle. Evankeliumeista luemme kuitenkin, että Jeesus oli piesty ensin, joten hänen kuntonsa ei varmastikkaan ollut enään normaali.( Mar.15:21. Luuk.23:26. Joh. 19:17.)

Jes 52:14.  Niinkuin monet kauhistuivat häntä - sillä niin runneltu, ei enää ihmisenkaltainen, oli hänen muotonsa, hänen hahmonsa ei ollut ihmislasten hahmo -
Matt. 27:32. Ja matkalla he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakottivat kantamaan hänen ristiänsä.

Oli tietenkin epäselvää joutuko Jeesus kantamaan koko teloitusvälineensä vai osan siitä.
Tämä on tietenkin vain spekulointia, eikä sillä ole väliä siinäkään tapauksessa, miten ja millainen oli Jeesuksen ristiinnaulitseminen. Tai paremminkin minkä muotoinen teloitusväline oli.

Ottaen huomioon että roomalaiset nostivat kidutettavan korkealle noin kolmenmetrin korkeuteen.
Niin silloin voisi ajatella, että pystypaalu on ollut odottamassa teloituspaikalla ja uhri on kantanut vain rangaistus ja häpäisy mielessä vain osan sitä. Tätä poikkipuuta roomalaiset kutsuivat nimellä "patibulum"
Pystypaalua eli staurosta he kutsuivat nimellä "staticulum"
Teloitusväline on varmasti sikäli ollut hyvin vantteraa tekoa. Jos ajatellaan että samalle puulle on teloitettu myös muita. Evankelumit vahvistavta että teloitus paikka oli yleinen. Siellä oli muitakin teloitettavia. Ristillä roikkuva ryöväri.

Roomalaisen ristinmuoto saattoi myös olla kirjaimen X näköinen. Me tunnemme sen nimellä Andreaanristi. On myös T, kirjaimen muotoinen jossa poikkipuu on  nostettu kokonaan ylös asti. Tai sitten se malli jonka mekin tunnemme, eli se miten Messias ristiinnaulittiin.
Vaikka Jeesus olisi naulattu T malliseen ristiin, niin Pilatus asetti hänen päänsä päälle kirjoituksen. Joka tekee sitten rististä sen näköisen jonka me tunnemme.
Evankeliumit vahvistavat Pilatuksen teon. Josta Juutalaiset myös närkästyivät. Evankeliumi teksti vielä korostaa että tekstiä tai tuomiota ei ollut kirjoitettu alas nähtäväksi. Vaan profetaallisesti se oli asetettu ylös korkealle. Jossa luki Jeesus Juutalaisten kuningas. Kolmella eri kielellä. Heprea. Kreikka ja Latina.

 Luuk. 23:38  Oli myös hänen päänsä päällä kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas". 

Roomalaisten ristiinnaulitsemis tavoista on kirjoitettu hyvinkin paljon. Monet kirkkoisätkin puhuvat aiheesta.
- Ireneus 170jkr. Tertullianus 197jkr. Origenes 300jkr. Keskiajalle eli humanisti ja filosofi Justus Lipsius.1600jkr. Joka myös käsitteli kirjoissaan roomalaista ristiinnaulitsemis tapaa.
Hänen päätelmänsä päätyivät siihen, että Jeesus on kuollut ristillä jossa on ollut poikkipuu.



Jehovan todistajien näkemys.
Vaikka kreikan kielessä sana risti "stauros" merkitsee ennemminkin pystypaalua, kuin ristiä poikkipuineen. Niin on hankala rakentaa koko oppi järjestelmää yhden sana käänteen turvin. Olemme käyneet läpi sitä millalailla roomalaiset Jeesuksen teloittivat. Oliko kyseessä muoto mikä hyvänsä ei ole kuitenkaan johdonmukaista alkaa etsimään tammus kulttia ristiinnaulitun Herramme kuolemasta. Tämä on yksi yleisin syy miksi Jehovan todistajat karttavat ristiä.
On toki selvää että kyseistä epäjumalaa palvottiin ristinmuotoisilla esineillä. Joka inhotti Jumalaa.
Tammus jumala oli eräänlainen auringon jumala joka jäljittelee oikeaa messiasta. Tammuksesta puhutaan paljon myös Raamatussa. Eräiden tarinoiden mukaan tammus jumala oli naimisissa oman äitinsä kanssa.
Tästä varsin mielenkiintoisesta jumalasta löytyy tausta tietoa kirjasta. Alexander Hislop in The Two Babylons (1853).

Hes. 8:14-18.KR-92.
Hän vei minut Herran temppelin pohjoiselle portille. Siellä oli naisia istumassa, ja minä näin: he itkivät Tammus-jumalaa.* Hän sanoi: "Ihminen, näetkö? Eikä tässä kaikki. Vielä iljettävämpää olet näkevä."

Hän vei minut Herran temppelin sisempään esipihaan, ja Herran temppelin portilla, eteishallin ja alttarin välissä, oli kaksikymmentäviisi miestä. He seisoivat selkä Herran temppeliin päin ja katsoivat kohti itää, ja he kumarsivat maahan saakka ja palvoivat nousevaa aurinkoa.

Hän sanoi minulle: "Ihminen, näetkö? Onko Juudan heimon tehtävä iljettävyyksiään jopa täällä? Eikö riitä, että he ovat vääryydellään täyttäneet koko maan? Yhä uudestaan he tällä tavoin vihoittavat minut. Katso, miten he leyhyttävät lehvillään tuoksunsa minun nenääni!

Nyt minä annan vihani puhua. Sen teen, en sääli enkä säästä. Huutakoot minun korviini miten kovaa tahansa, minä en heitä kuule."

Kts. 1.Moos.10:8-10. Jer.50:29.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti