tiistai 1. syyskuuta 2009

Laki Henkinen Sapatin vietto.














Sapatti on aiheena aika marginaalinen, mutta silloin tällöin tämä nousee esille varsinkin Adventti Kirkon kohdalla ja muiden Ääri protestanttisten kirkkojen suhteen
kuten Church of God
ja lukuisat muut pienet seurakunnat jota voidaan yleisesti kutsua Armstrongilaisiksi.

Miksi nämä seurakunnat ja kirkot pitävät sapattia.
Onko Sunnuntai korvattu Sapatilla joka on pedonmerkki mm Adventti kirkon mukaan?
Millaisia väärinkäsityksiä yleensä on liitetty sapatin ja sunnuntain välille. Onko näillä rinnastuksilla mitään perää.
Miksi ylipäätänsä kristityiden pitäisi noudattaa vanhan liiton lakia niin kuin juutalaiset tekivät muinaisessa israelissa.

Hes.20:20.
Pitäkää pyhänä minun sapattini, olkoon se merkkinä liitostamme ja muistuttakoon se teitä siitä, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.

2.Moos.31:17.
Se on oleva ikuinen merkki minun ja israelilaisten välillä; sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi ja hengähti."

Matt.5:17.
Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan

Siinä on muutamia esimerkkejä millä perustellaan sapatin viettämistä.
Sapatti todella on Jumalan asettama ja myös pyhä, sitä ei kukaan ole koskaan kieltänyt.
Sapatin puolustajat vetoavat myös sen ikuiseen sinettiin eli, että sen vietto olisi ikuista.
Raamatun kielenkäytössä sana ikuinen ei tarkoita välttämättä ikuista vaan määrättyä tai määräämättömän pitkää aikaa.
Vanhan liiton pappeutta kutsuttiin myös ikuiseksi pappeudeksi, vaikka jokainen kristitty ymmärtää sen, että asia ei näin ole, sillä vanha liitto lakkasi Jeesuksen noustessa taivaaseen.
Vanhan liiton pappeus ja muut kultilliset puhdistus riitit olivat ikuisia säädöksiä, mutta silti niiden noudattaminen on lakannut, kuten eläin uhrit.

Mitä raamattu sanoo kristityille sapatista.
Hepr.4:9.
Jumalan kansalla on siis yhä sapattijuhla edessään.

Kol.2:16-17.
Kukaan ei siis saa tuomita teitä siitä, mitä syötte tai juotte tai miten noudatatte juhla-aikoja ja uudenkuun ja sapatin päiviä.
Ne ovat vain sen varjoa, mikä on tulossa; todellista on Kristuksen ruumis.

Room.14:5.
Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma

Sapatinlepo joka muinaisille israelilaisille oli hyvin toisentyyppinen mitä meille kristityille, sillä meille lepo on tulevassa ajassa ja uskomme lepää Kristuksessa ei päivien noudattamisessa.
Israelin aikoina myös koko maaperä piti sapatti vapaata, jotta maanviljelys voisi alueella jatkua.
Sillä nämä olivat Jumalan määräyksiä kansalleen. 3.Moos.25:1-5.
Nämä olivat myös esikuvallisia jolla Jumala pyrki antamaan ohjeita jotta maa säilyisi elinkelpoisena sukupolvesta sukupolveen.
Ehkä nykyinen riisto viljelys voisi myös ottaa oppia kyseisestä ajatuksesta.

Ihminen kuitenkin teki Jumalan säädöksistä taakan toisille ihmisille. Laki muuttui muuksi mihin se oli ensin asetettu. Eli sen tehtävä oli ilmaista synti, ei, että sen kautta pelastuisimme, sillä kukaan ei voi pelastua lain avulla, sillä sen pitäminen on mahdotonta.
Laki on parhaassa tapauksessa juuri se mikä ajaa ihmiset Armon piiriin.
Tässä hengessä pitää ymmärtää myös Jeesuksen vuorisaarna. Jossa Jeesus tähdentää sitä ajatusta, että kukaan ei ole syytön.

Room.3:20.
Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on.
Gal.3:24.
Näin laki oli meidän valvojamme Kristuksen tuloon asti, jotta me sitten tulisimme vanhurskaiksi uskosta.
Matt.23:4.
He köyttävät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttävät ne ihmisten kannettaviksi, mutta itse he eivät halua niitä sormellaankaan liikauttaa.

Olen myös monesti törmännyt siihen, että Keisari Konstantinus (280-337jkr)
korvasi sapatin sunnuntailla, ja joka viittaa auringon jumalan juhlapäivään (dies solis)
Ensinnäkin keisari konstantinus teki sunnuntaista yleisen vapaapäivän ns valtiollinen lepopäivä. eikä vielä tällöin suosinut sen enempää kristillistä kirkkoa kuin pakanallisia uskontojakaan, tämä tapahtui vasta myöhemmin.
Näin on Kirkkohistoria, että sekulaarinen historia osoittanut.
On kuitenkin totta, että Kristikunassa on vallallaan varsinkin enne yhdistetty sunnuntai sapatiksi, jolloin kaikki työ olisi kielletty ym.
Mutta esimerkiksi Martti Luther kielsi tämän, sillä Sunnuntai ei ollut uusi sapatti, vaan ainoastaan
Jumalanpalveluspäivä, ei uusi sapatti.

Monet sapatin puolustajat ovat viitanneet myös siihen, että opetuslapset menivät sapattina synagogaan. Tämä on Totta. Apt.13:44.
Opetuslapset menivät sapattina synagogaan, koska se oli kaikista otollisin hetki saada juutalaiset kuulemaan evankeliumi. Apostolit ja myös Jeesus itse saarnasi synagogoogassa mutta vain siksi, että silloin väkeä siellä oli eniten.
He eivät itse viettäneet sapattia vaan saarnasivat sapattina.

Herramme Jeesus Kristus kuitenkin piti sapatin koska hän täytti Lain kaikilta osin jotta voisi lunastaa lain alla olevat. Tämä muutuui kuitenkin silloin kun uusi liitto astui voimaan, eli silloin kun Jeesus nousi taivaaseen ja lahjoitti Pyhän Hengen Kirkolleen.

Hepr.9:17.
sillä vasta kuoleman jälkeen testamentti on pitävä, koska se ei milloinkaan ole
voimassa tekijänsä eläessä. KR38.

Jeesus kutsui itseään sapatin herraksi. Matt.12:8. Sillä Ihmisen Poika on sapatin herra.
Tämä voi tarkoittaa myös sitä, että Kristus on Sapatti, todellinen lepo meille jotka uskovat.

Mikä sitten Sunnuntai on Kristillisessä perinteessä?
Raamatussa sunnuntai on Herramme Ylösnousemuksen päivä.
Joh.20:1.
Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain,
kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta.

Apt.20:7.
Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää,
niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois,
keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.

Uudessa testamentissa on selvät todisteet siitä, että varhais- kristityt kokoontuivat sunnuntaina, joka oli heille Herran päivä ei ”sunnuntai”. Sunnuntai on myöhäisempi termi.
Onko siis muutettava ylösnousemuksen päivä lauantaille,
koska termi sunnuntai on pakanallinen termi joka viittaa auringon jumalaan?
Se olisi ihan sama kun nykyään sanoisin, että en voi torstaina tulla raamattu piiriin, koska torstai on skandinaavisen epä-jumalan thorin päivä.
Miten naivia ajatella näin, eikö totta.

Room.14:5.
Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma.

No tarkastellaan vielä mitä muut lähteet sanovat.

Didakhe eli kahdentoista apostolin oppi n50-80jkr.
Kun olette Herran päivänä kokoontuneet, murtakaa leipää ja lausukaa kiitosrukous
sen jälkeen kun olette ensin tunnustaneet syntinne.

Ignatius Antiokialainen 110jkr. Nämä nyt siis elivät elämänsä vanhan järjestyksen vallitessa,
mutta pääsivät siitä huolimatta uuteen toivoon eivätkä viettäneet enää sapattia,
vaan elivät Herran päivää noudattaen.(Kirje magnesialaisille)

Muistan lukeneeni myös erästä kirkkohistorian teosta jossa käsiteltiin kristittyjen vainoja.
Eräs roomalainen mainitsikin siinä, että nämä kristityt kokoontuvat aina tiettynä päivänä,
ja ei ole epäilystäkään, että mikä päivä olisi kyseessä.
Kristityt ovat aina arvostaneet Ylösnousemuksen päivää läpi historian.

On kyllä totta, että sapatin vietto ja ylösnousemuksen päivää vietettiin kristikunnassa rinnakkain hyvin varhain, mutta tämä perinne väistyi aikaa myöten, koska monet Juutalais käännynnäiset eivät heti luopuneet vanhoista tavoistaan, siksi Ut puhuu siitä. Room. 14:5-6.

Monet vilpittömät kristityt pitävät sapatin, mutta jos he alkavat erotella ihmisiä
sen mukaan kuka
pitää sapatin ja kuka ei, niin he ovat vapaaehtoisesti menneet takaisin lain alle,
josta kristus meidät vapautti.

Gal.3:3,10,21-22.
Kuinka voitte olla noin mielettömiä! Te aloititte Hengen varassa. Pyrittekö nyt päämäärään omin avuin?
Ne taas, jotka luottavat lain noudattamiseen, ovat kirouksen alaisia. Onhan kirjoitettu: "Kirottu on jokainen, joka ei tee kaikkea, mitä lain kirja käskee.

Onko laki siis ristiriidassa Jumalan lupausten kanssa? Ei toki! Jos olisi annettu laki, joka pystyy tekemään eläväksi, silloin vanhurskaus todella perustuisi lain noudattamiseen.

Pyhä kirjoitus on kaiken sulkenut synnin vankilaan sitä varten, että se, mitä on luvattu, annettaisiin niille, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen.

Gal.2:21.
Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla,
silloin Kristus on kuollut turhaan

Miten suhtautua siihen, että jos sunnuntaina menet Jumalan palvelukseen ja sinun tapaasi pidetään Pedon merkkinä. Tuon vielä esiin raamatun paikan millä perustellaan juuri sapatin ja sunnuntain eroa joka heidän (sapatin) pitäjien mukaan on pedon merkki.

Dan.7:25.
Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.

On todella pöyristyttävää ajatella, että sapatti on korvannut Kristuksen pelastuksessa, että laki on taas tärkeä. Eihän sapatin pitäjät itse mieluisasti näin sano, mutta käytäntö on toinen.
Itse en kovinkaan asiasta välittäisi, mutta asioihin on pakko suhtautua jollain tavoin jos näin merkityksetön asia ajaa minut eroon Herrasta, siis heidän mielestään.
Ei minua haittaa jos tahtoo pyhittää lauantain lepo päiväksi, jos tekee sen rakkaudesta eikä lain takia. Jokaisen ihmisen on hyvä levätä välillä, se on totta.

Raamattu sanoo kuitenkin osuvasti, että, Kristus on näet lain loppu, ja niin tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo. Room.10:4.

ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.
2.Kor.3:6.

Apt.13:38-39.
Tietäkää siis, veljet: hänen ansiostaan teille julistetaan synnit anteeksi, ja hänen ansiostaan jokainen, joka uskoo, tulee vanhurskaaksi,
saavuttaa kaiken sen, mitä te Mooseksen lain avulla ette voineet saavuttaa.

Sapatti pitää ymmärtää Kristuksesta käsin, ei Mooseksesta. Uusi luominen on alkanut myös Kristuksesta joten ei ole mitään syytä miksi emme todella voisi kutsua Kristusta sapatin Herraksi.
Jeesus ei todellakaan kumonnut mitään, vaan hän on itse ne kaikki, ja kun me uskomme me olemme silloin hänessä.
Usko Kristukseen tarkoittaa myös Isä Jumalalle sitä, että me olemme täyttäneet lain.
Ei tekojemme kautta vaan uskon. Kristus todella vapautti meidät piinasta johon laki meidät sitoi.
Kristuksen rakkaus on meidän laki joka on ilmoitettu sydämiimme.
Koko laki ja profeetat kulminoituu Jeesuksen Kristuksen opetuksessa.
Kristityt ovat kaikkina aikoina arvostaneet kymmentäkäskyä, eikä kukaan kristitty käske rikkomaan sitä, vaan noudattaa sitä, koska se on ohje.
Mutta se henki jolla sitä noudatetaan on eri, sillä ei haeta pelastusta eikä sitä noudateta samassa hengessä kuin mooseksen aikana.
Eihan Jeesuskaan Käskenyt ketään tekemään aviorikosta tai valehtelemaan, Jeesus ei kumonnut lakia vaan täytti, olisi eriskummallista vetää siitä johtopäätökset, että Jeesus käskisi seuraajiensa alistua vanhanliiton alle, kun hän itse asetti uudenliiton.

Joh.6:63.
Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä.
Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti