Kristitty Ja Asevelvollisuus.

Tämän kaltaisia eettisiä keskusteluja käydään nykyään yllättävän paljon. Ennen vanhaan tällainen keskustelu ei ollut ongelma. Vaan ehkä aikojen muuttuminen on tuonut eettisen pohdiskelun jokaiseen kotiin.

Silloin tällöin uutisissa esiintyy ihmisiä jotka kertovat, että Suomi on ainoa Eu maa jossa on mielipidevankeja (totaalikieltäytyjät).

Nämä ihmiset perustelevat kantaansa ihmiselämän kunnioittamisella, ja vastustavat yleistä asevelvollisuutta. Suomessa asevelvollisuuden voi välttää ainoastaan jehovan todistaja, ja ahvenanmaalainen. Toki jehovan todistajan pitää olla aktiivinen seurakuntalainen, jotta tällainen myönnytys voi onnistua.

Kirkkohistorian silmin kysymys ei ole uusi. Ensimmäisten vuosisatojen aikana, ennen Konstantinuksen aikaa. Kristillinen kirkko suhtautui nihkeämmin asepalvelukseen.

Mutta oli myös tapauksia jossa suhtautuminen ei ollut niin jyrkkää. Kirkon linja tässä ei ollut yhtenäinen. Kirkon suhtautuminen asepalvelukseen on kuitenkin tullut selvemmäksi varsinkin, kun Kristillinen kirkko sai valtionuskonnon roolin. Mutta silti kirkon kantaa sotaan voidaan nähdä olevan puoltava jo ennen valtionuskonnon roolia.

Antiikin aikainen sotapalvelus oli hieman toisenlainen kuin nykyään.

Ensinnäkin kyse oli palkka armeijasta. Sotilaita velvoitettiin uhraamaan keisarille, että jumalille.

Vala vannottiin myös molempien nimeen. Uskonnollisuus näytteli suurta roolia myös antiikin armeijassa.

Kirkkoisä Origenes kirjoitti juuri näiden syiden olevan yksi syy siihen miksi armeija ei sovi kristityille.

Hippolytus-170–236jkr. Suhtautui kielteisesti sotapalvelukseen, kun taas Klemens Aleksandrialainen 150–211jkr vertaa sotilaan ammattia mihin tahansa muuhunkin ammattiin.

Kristillinen käsitys Roomalaisista gladiaattori taisteluista on kuitenkin ollut yksiselitteisesti kielteinen,

koska se ihannoi tappamista ja orjuutta.

Rooman armeijan tunnukset ja muut tavat olivat vahvasti sidottuja heidän jumaliinsa, kuten jupiteriin, marssiin, ja myöhemmin hellenistinen vaikutus toi mukanaan uusia uskontoja kuten mithra kultti,

joka oli suosittu sotilaiden keskuudessa.

On siis hyvin selvää, miksi kristityt eivät tahtoneet sekaantua samanlaisiin tapoihin.

Mitä Raamattu sanoo sotilaan tehtävistä.

Monille tulee heti mieleen käsky älä tapa. 2. Moos. 20:13.

ratsach raw-tsakh' (רצח). Kyseinen käsky tarkoittaa myös älä murhaa.

Ehkä käskyn sisältö tulisi paremmin esiin jos siitä käytettäisiin termiä ”älä murhaa”

Vanha testamentti on kuitenkin täynnä sotia, niin oikeutettuja kuin oikeudettomiakin.

Vanhassa testamentissa ei esiinny kieltoa käydä sotaa, vaan tappamisen kiellolla halutaan kieltää kostotoimet ja yksityiseen ihmiseen kohdistuvan tapon tai murhan.

Herra itse myös soti kansansa kanssa ja antoi voiman tuhota viholliset kansat jotka palvoivat vääriä jumalia. 5.Moos.20:4.

Israelin kansa oli kuitenkin ympäröiviin kansoihin nähden hyvin rauhanomainen kuten esimerkiksi soturikansat kuten filistealaiset, edomilaiset ja ammonilaiset.1.Sam.11:2.

Herra kielsi israelilaisia kuitenkaan sotimasta ilman oikeutusta, ja ilman, että siihen olisi Herran lupaa. Siitä esimerkki kun israelilaiset kulkivat Edomin ja Moabin halki. 5.Moos.2:4-13.

Vanhanliiton viimeinen profeetta Johannes kastaja suhtautui myös hyväksyvästi sotilaisiin

jotka tulivat hänen luokseen.

Myös sotamiehet kysyivät häneltä sanoen: "Mitäs meidän pitää tekemän?"

Ja hän sanoi heille: "Älkää kiskoko keneltäkään älkääkä kiristäkö,

vaan tyytykää palkkaanne". Luuk.3:14.

Johannes ei tuominnut heitä, eikä käskenyt heitä jättämään asemaansa.

Vanhan testamentin kantaa on joskus vaikea ymmärtää, koska Jumala itse oikeutti sodat.

Mutta asia on ymmärrettävä siitä perspektiivistä, että Jumala on kaikkivaltias, ja hänellä on oikeus hallita kansaansa kuten tahtoo.

Myös Vanhan testamentin ajattelu voi aiheuttaa aikamoisen dilemman.

Onko VT Jumala eri.

Vastaus on ei, sillä Jumalan tarkoitus oli varjella yksi kansa puhtaana muista uskonnoista.

Ja varjella se läpi historian. Jotta messias voisi syntyä Jumalan kansaan.

Jos Israel ei olisi käynyt puolustussotia, niin se kansana olisi ajan myötä hävinnyt.

Sillä Maantieteellisesti Israelin valtio oli niin tärkeällä strategisella paikalla, että muut kansat aktiivisesti havittelivat sen maa alueita.

Entä uusitestamentti ja Jeesuksen opetukset. Yleensä katsotaan Jeesuksen ajaneen

pasifistista asennetta. Katsotaan muutama kohta jossa Jeesus kohtasi roomalaisen sotilaan.

Ja kun hän saapui Kapernaumiin, tuli hänen tykönsä sadanpäämies ja rukoili häntä.

ja sanoi: "Herra, minun palvelijani makaa kotona halvattuna ja on kovissa vaivoissa".

Hän sanoi hänelle: "Minä tulen ja parannan hänet".

Mutta sadanpäämies vastasi ja sanoi: "Herra, en minä ole sen arvoinen,

että tulisit minun kattoni alle; vaan sano ainoastaan sana, niin minun palvelijani paranee.

Sillä minä itsekin olen toisen vallan alainen, ja minulla on sotamiehiä käskyni alaisina, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."

Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli ja sanoi niille, jotka häntä seurasivat:

"Totisesti minä sanon teille: en ole kenelläkään Israelissa löytänyt näin suurta uskoa.

Matt.8:5-10.

Vaikka Jeesus monesti sanoi ohjeita ihmisille, jotka tulivat hänen luokseen.

Hän usein sanoi mene

äläkä enää tee synti. Mutta tässä tapauksessa Jeesus ei sano sadan päämiehelle mitään.

On totta, että aihe pitää myös nähdä laajemmassa kontekstissä.

Sanoohan Jeesus myös, ettei pidä tehdä pahalle vastarintaa ja pitää kääntää toinen poski jos

joku sinua lyö. Kts: Matt.5:39.

Jeesus sanoi myös,

Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta,

jotka teitä vainoavat. Matt.5:44.

Jeesus kuitenkin näissä kohdin viittaa omaan kohtaloonsa kärsijän roolissa.

Jeesus ei tullut tuomariksi, vaan julistamaan evenkeliumia.

Joh.18:23.

Jeesus vastasi hänelle: "Jos minä pahasti puhuin, niin näytä toteen, että se on pahaa;

mutta jos minä puhuin oikein, miksi minua lyöt?"

1.Piet.2:23.

joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka kärsiessään ei uhannut,

vaan jätti asiansa sen haltuun, joka oikein tuomitsee,

Kuuluisimpia Jeesuksen sanoja on myös, se mitä hän sanoi Pietarille kun hän tarttui miekkaan.

Matt.26:52.

Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.

Tässä kontekstissa asiayhteys viittaa Jeesuksen tulevaan kohtaloon eli ristintielle.

Jos Jeesus olisi vapautettu, niin hänen uhri asenteensa olisi kärsinyt.

Sanoihan Jeesus Pietarille, ettei hänelle olisi ollut mitään ongelmaa pyytää kaksitoista

legioonaa enkeleitä avukseen. Tällä hän viittasi myös tulevaan tapahtumaan eli Herran Päivään

kun hän saapuu mahdissaan, enkeleiden kanssa.

Tämän getsemane episodin tarkoitus oli myös käydä toteen, sillä Herra käski opetuslasten

ostaa kaksi miekkaa.

Niin he sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa". Mutta hän vastasi heille: "Riittää".

Luuk.22:38.

Miekka symboloi myös tuomiota ja sotaan lähtemistä, kun se vedetään tupesta, kuten Pietari teki.

En kuitenkaan sen enempää vie päätelmiäni tästä eteenpäin.

Miekka myös oli hyvin lyhyt siihen aikaan n70.90cm pitkä

Miten Apostolit tulkitsivat asepalveluksen ja miekan kantamisen.

Paavali jolle Herra itse ilmestyi, sanoi näin.

Apostolien teoissa myös mainitaan Kornelius niminen sotilas joka oli pakana käännynnäinen.

Hän oli sotilaan ammatissa, mutta silti hänene rukoukst kuultiin ja jopa enkeli ilmestyi hänelle.

Korneliuksella näin on myös tarkeä rooli kun pakanat saavat Pyhän Hengen.

Kornelius oli myös hyvässä maineessa. Miten ihmeessä pakana sotilas olisi voinut saada Pyhän Hengen jos hän olisi ollut kielletyssä ammatissa?

Tämä todistaa sen, että sotilas voi myös olla hurskas ammatissaan. Toki sotilaan ammattiakin voi hoitaa monella lailla, mutta ainakin Kornelius oli siinä asemassaa oikeuden mukainen.

Apt.10:3-4,22,45

Hän näki selvästi näyssä, noin yhdeksännellä hetkellä päivästä, Jumalan enkelin,

joka tuli sisään hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Kornelius!"

Tämä loi katseensa häneen ja sanoi peljästyneenä: "Mikä on, Herra?" Enkeli sanoi hänelle:

"Sinun rukouksesi ja almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.

He sanoivat: "Sadanpäämies Konrnelius, hurskas ja Jumalaa pelkääväinen mies, josta koko

Juudan kansa todistaa hyvää, on pyhältä enkeliltä ilmestyksessä saanut käskyn haettaa sinut kotiinsa ja kuulla, mitä sinulla on sanottavaa".

Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana,

hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,

Room.13:1-6.

Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on.

Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.

Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan;

mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion.

Sillä hallitusmiehet eivät ole niiden pelkona, jotka tekevät hyvää, vaan niiden,

jotka tekevät pahaa. Jos siis tahdot olla esivaltaa pelkäämättä, niin tee sitä, mikä hyvää on,

ja sinä saat siltä kiitoksen;

sillä se on Jumalan palvelija, sinulle hyväksi. Mutta jos pahaa teet, niin pelkää;

sillä se ei miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija,

kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa tekee.

Siksi tulee olla alamainen, ei ainoastaan rangaistuksen tähden, vaan myös omantunnon tähden.

Sentähdenhän te verojakin maksatte. Sillä he ovat Jumalan palvelusmiehiä,

ahkeroiden virassansa juuri sitä varten.

Ihminen ei voi luoda paratiisia maanpäälle, ja siksi inhimillinen järjestys toteutuu myös edellä kuvatulla Paavalin sanoilla. Mitä olisi yhteiskunta jos ei olisi poliisia, tai miten kävisi perheelle jonka kotiin hyökkää aseistautuneita miehiä joilla on aikeena tappaa kaikki.

Eikö tällöin ainoaksi keinoksi jää pakko keinot, eli aseen käyttö.

Kristityt uskovat, että on vain yksi joka tuo lopullisen rauhan.

Jeesus Kristus joka on rauhan ruhtinas. Inhimillinen järkeily ja pasifistinen utopia ei ole mahdollinen koskaan.

Pietari kirjoitti kuten paavali, Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle järjestykselle Herran tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin, 1.Piet.2:13.

Nämäkään kohdat eivät silti helpota sitä tosiasiaa, etteikö asevelvollisuus ja kristillinen etiikka olisi ristiriidassa pohjimmiltaan. Kristityt on kutsuttu elämään sovussa ja rauhassa.

Ongelmana on myös miten tämä palvelee lähimmäisen rakkautta.

Monet kirkonmiehet ovat tätä ongelmaa pohtineet. Kuten Augustiinus, Tuomas Akvinolainen ja Martti Luther.

Luther puhui kahden regimetin opista eli hengellinen ja maallinen. Kirkko ei näin puuttunut ollenkaan maallisiin asioihin vaan antoi kuninkaalle tämän vallan. kirkko taipui hallitsijan tahtoon, kunhan se ei rikkonut Raamatun sanaa.

Kumpikin Regimeteistä oli Jumalan perustama.

Maallinen regimentti (maallinen hallinta / maallinen valtakunta, regnum civile, jossa miekalla, esivallalla ja maallisilla järjestyksillä on tehtävänsä
Hengellinen regimentti Jumalan hengellinen hallinta / Kristuksen valtakunta, regnum Christi,

jossa taistellaan Jumalan sanalla ja evankeliumilla.

Augustiinus 354-430jkr Puhui myös sodan puolesta vain jos se oli oikeutettu. Kuten hyökkääjän torjuminen. Sotaan ei koskaan pitänyt ryhtyä helposti sillä se olisi vain viimeinen keino turvata valtion ja ihmisten rauhassa eläminen. Augustiinuksen mukaan Jumala ei siunaa sotia, koska Jumala ei siunaa tappamista. Mutta inhimillinen maailma on synnin seurauksesta epätäydellinen.

Ihmiset myös itse kärsivät sodista, se ei ole kenenkään halu, tai korkeinpäämäärä.

Augustiinus myös kehoitti sotilaita aina ripittäytymään, eli tunnustamaan syntinsä.

Vaikka kyseessä olisi oikeutettu sota, niin sota itsessään on aina väärin, koska tappaminenkin on.

Jeesuksen sanoja kuten. Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle;

en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Matt.10:34.

On varmasti historian saatossa käytetty väärin kuten jotkut ristiretket.

Tällaiset Jeesuksen puheet eivät puolla sotaa, vaan sanat on ymmärrettävä niin, että Jeesuksesta itsestään on tullut riita ihmisten välille.

Monet Juutalaiset uskoivat, että tuleva messias olisi jonkinlainen kansallis sankari joka vapauttaisi kansan rooman ikeestä, kuten selootit (juutalainen ääri nationalistinen puolue)

Jeesus ei kuitenkaan tullut sotimaan, vaan etsimään kadonnutta laumaansa.

Tulevaisuudessa Herra kyllä tulee takaisin. Eikä hän silloin tule olemaan samanlainen kuin silloin kun hän vaelsi täällä maanpäällä.

Dan.2:44.

Mutta niiden kuningasten päivinä on taivaan Jumala pystyttävä valtakunnan, joka on kukistumaton iankaikkisesti ja jonka valtaa ei toiselle kansalle anneta. Se on musertava kaikki ne muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä iankaikkisesti,

2:tess.1:7.

ja antaa teille, joita ahdistetaan, levon yhdessä meidän kanssamme,

kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa.

Ilm.17:14.

He sotivat Karitsaa vastaan, mutta Karitsa on voittava heidät,

sillä hän on herrain Herra ja kuningasten Kuningas; ja kutsutut ja valitut ja uskolliset

voittavat hänen kanssansa."

Mutta takaisin aiheeseen. Raamatun mukaan jokainen ihminen on arvokas ja verestä vaaditaan veri jo vanhan testamentin aikana. Itse olen ajatellut aiheen myös näin, että jos Puolustat itseäsi niin eikö silloin voiman käyttö ole myös oman hengen ja elämän suojelemista.

Hyökkääjä on tässä tapauksessa se joka rikkoo ja uhkaa.

Sinä suojelet sitä mikä on pyhää, eli myös sinun elämäsi. Ei kukaan pystyisi ajattelemaan, että olisi oikein jos linja autossa on vaikka pommimies. Ja se päättäisi räjäyttää linja auton,

joka on täynnä kaikenlaisia ihmisiä.

Eikö silloin olisi oikein näiden ihmisten tähden, että sinä käyttäisit kaikki keinot tämän uhkaavan ihmisen taltuttamiseen, jos kaikki muut keinot on käytetty.

Niin luultavasti pyrkisit myös asein pelastamaan ihmiset. Olisi myös eettisesti väärin jättää asia moraalisen pohdiskelun teoriaksi, kun ihmiseltä voidaan vaatia nopeita reaktioita ja nopeita päätöksiä.

Suomen talvisota 1939-1940. On koko kansakuntamme muistoissa hyvin sankarillinen.

Ja itse uskon, että sitä sotaa pystyisi pitämään puhtaasti oikeutettuna sotana.

Siinä oli kysymys kansan eloonjäämisestä. Suomen valtio teki silloin kaikkensa jotta sota vältettiin.

Mutta silti miehet kutsuttiin puolustamaan perheitään ja elintapaansa, kun vieras valta aikoi pyyhkiä sen pois, vieläpä ateistinen valtio joka kielsi kristillisen uskon.

Olisiko meillä täällä suomessa nykyään mahdollista keskustella humanistisista kysymyksistä sellaisella voluumilla mitä nykyään pystymme. Jos asiat olisivat menneet toisin.

Onko oikein arvostella puolustusvoimia, jonka tarkoitus on ainoastaan torjua

vihollinen joka uhkaa maatemme.

Onko totaalikieltäytyjä ajatellut asiaansa siitä näkökulmasta, että hänenkin

sanavapauttaan on puolustettu asein.

Keskustelu sodan oikeutuksesta on aina tilanne kohtainen ja hyvin haastava.

Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Esimerkiksi YK:n läsnäolo on estänyt monia kansanmurhia, mutta on myös kansanmurhia johon ei ole puututtu kuten Ruanda.

Yk:n toimintakin perustuu siihen valmiuteen, että pakon edessä puolustetaan rauhaa asein.

Suomen puolustusvoimat ylläpitää samaa periaatetta.

Totaali kieltäytyjät ovat varmasti pitkälle pohtineet kantaansa, ja monet heidän argumenteista ovat asiallisella pohjalla. Mutta monet heidän näkemyksistään ja arvomaailmansa ei esimerkiksi näe aborttia murhana.

Ja siksi onkin hyvä miettiä onko heidän arvomaailmansa oikeasti niin jalo kun he väittävät.

Eettinen keskustelu on monesti hyvin teoreettista. Eikä vastaa olleenkaan käytännön asioita.

Kristityn on hyvä kuitenkin pohdiskella tällaisiakin asioita, eikä suin päin ajatella,

että sotiminen olisi kristityn velvollisuus. Tämän kaltainen asenne saattaisi ruokkia vääränlaista asennetta, muita ihmisiä kohtaan.

On myös hyvin mielenkiintoista tutkia miksi niin sanotut kristilliset valtiot ovat sotineet keskenään. Tällöin kuitenkin kyse on ollut enempi poliittinen kuin uskonnollinen ja sodan syyt ovat olleet enemmän sellaisten valtionmiesten harteilla jotka eivät ehkä ole omanneet kristillistä moraali ymmärrystä.

Sekin on hyvin valitettavaa, että tällaisia sotia on ollut.

Eettinen pohdiskelu näiden asioiden tiimoilta on kuitenkin jokaisen kristityn vastuulla.

Oli sitten Lähtökohta sotaan mikä hyvänsä. Tai kuoleeko mielummin vakaumuksen puolesta, olla tarttumatta aseisiin kunnioittaessaan käskyä älä tapa.

Meillä ihmisillä on hyvin vaikeaa joskus arvioida asioiden oikeaa laitaa, ja siksi on kunnioitettava ainakin näin rauhan aika toisten vakaumusta.

Tilanne kuitenkin on hyvin toinen jos sellainen tilanne tulee eteemme, että rauhaamme uhkaa joku asein. Silloin ainakin itse uskon, että

Kristitty mies on kuitenkin kutsuttu puolustamaan perhettään ja isänmaataan, koska Rakkauden velvollisuus on auttaa heikkoja, sorrettuja ja uhattuja.

Kristillinen kirkko on jo ammoisista ajoista rukoillut esivaltojen puolesta, jotta saisimme oikeita johtajia, että saisimme elää rauhassa.

1.Tim.2:1-2.

Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja

kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,

kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.

Tiit.3:1.

Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset,

kaikkiin hyviin tekoihin valmiit,