Tarkoittaako Jumalan poika sitä, että on Jumala kaikkivaltias?

Raamatun kielenkäytössä törmäämme monesti sellaisiin käsitteisiin joita käytetään teologiassa toisellla tavalla.
Esimerkiksi Sana Jumalan poika ei tarkoita raamatussa samaa mitä se tarkoittaa joillekkin tietyn uskonkäsitteen omaaville teologeille.
Monesti selitetään tiettyjä käsitteitä hyvin korkea lentoisesti. Ja näin irrotetaan ne raamatun luonnollisesta kielestä. Juutalais-kristillinen puhe ja kirjoitus tapa sekoitetaan platonilaiseen filosofiseen kieleen.
Monissa kirkkokunnissa ja seurakunnissa vahvasti korostetaan raamattuun pitäytymistä, mutta silti jatkuvasti käytetään sellaista kieltä joka ei ole peräisin raamatusta.
Tässä emme pureudu sanaan, vaan sanan merkitykseen.
Varsinkin kristologisessa tulkinnassa.

Klassinen kolminaisuusoppi Väittää, että koska Jeesus sanoin olevansa Jumalan poika niin hän tarkoitti tällä olevansa Jumala, eli Isänsä (Jahve). Myös "Minä olen" on yksi toinen tapaus, siitä ei tässä nyt.
Onko tällä teologialla jotain raamatullista maaperää joka vahvistaisi väitöksen.
Minun mielestä ei.
Raamattu ei puhu samanlailla mitä myöhempi antiikin filosofinen kielikäsite.
Meidän on turha pyrkiä selittämään raamatun kieltä jollain sellaisella joka ei sinne kuulu.
Suomeksi siis, teologit ovat syystä tai toisesta luoneet runsaan opetuslinjaston sen varaan, että on lainailtu ajatuksia muusta kuin raamatusta.
Sitä on sitten pyritty todistamaan todeksi valtavilla lisä selvityksillä. Joka on vienyt vain enemmän suohon, ja lisä kysymyksiin.

Miksi vääntää sanojen merkitystä muuksi jos sanat selittävät jo raamatussa ennestään jotain hyvin olennaista. Kuten tässä kysymyksessämme. Raamatussa sana Jumalan poika ei ole vieras.

Tällä ei ole niinkään väliä jos ajattelee kirkon elämää. Mutta minulle henkilökohtaisesti sillä on väliä koska klassinen tunnustus rajaa sinut ei kristityksi jos et usko oppeja samanlailla. Minusta se on hengellistä väkivaltaa ja tuo kaikuja menneisyydestä joka ei ole niin ruusuinen kun lukee "kirkon" historiaa.

Tässä artikkelissa tuon kuitenkin esiin epäjohdonmukaisuuden kristologisessa selittelyssä jota on käytetty virheellisesti todistamaan Jeesuksen omia sanoja toisiksi. Joita ne eivät tekstiyhteyden merkityksessä ole. Eivätkä muutenkaan vahvista koko raamatun harmoonista kieli maailmaa.

Mitä tarkoittaa olla Jumalan poika?

Aadam oli Jumalan poika.
1.Moos. 5:1
Tämä on Aadamin sukuluettelo. Kun Jumala loi ihmisen, teki hän hänet Jumalan kaltaiseksi.


Luuk. 3:38
tämä Enoksen, tämä Seetin, tämä Aadamin, tämä Jumalan.
Enkeleitä kutsutaan Jumalan pojiksi.

Job 1:6
Mutta kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossansa.

Job 2:1
Ja kun eräänä päivänä Jumalan pojat tulivat ja asettuivat Herran eteen, tuli myöskin saatana heidän joukossansa ja asettui Herran eteen.

Job 38:7
kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?

Ps. 29:1
Daavidin virsi. Antakaa Herralle, te Jumalan pojat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys.

Myös enkeleitä jotka lankesivat myöhemmin kutsuttiin Jumalan pojiksi.

1.Moos. 6:2,4.
huomasivat Jumalan pojat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat.

Siihen aikaan eli maan päällä jättiläisiä, ja myöhemminkin, kun Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia; nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita.

Kristittyjä kutsutaan Jumalan pojiksi.

Rom 8:14
For all who are led by the Spirit of God are sons of God. English Stantard version.

Suomessa se käännetään Lapsiksi. Joka käytännössä viittaa samaan asiaan.
Mutta on hyvä tiedostaa muistakin käännöksistä. Sillä suomessa on vain 5milj asukasta ja maailmassa niitä on melkein 2 miljardia.
---------------------------------------------------- + ---------------------------------------------------------

Mitä Jeesus itse vastasi näihin Juutalaisten syytöksiin?

Joh 10:36
niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?

Näitä taustoja vasten mitä olen esittänyt on hyvin vaikea vetää niin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, että Jeesus tässä kohden nimenomaan julistaa olevansa Jumala, Jahve.

Missään kohdin raamattua ei puhuta sanallakaan niin suurista väitöksistä mitä myöhempi teologia uskalsi väittää. Epäilen että kun he valmistelivat keisarille suurta roolia ihmistekoisessa jumalan valtakunnassa. Tällainen teologia oli tarpeellinen?
Olihan Antiikin ajan Keisaritkin itsekkin auringon jumalan poikia lihaksi tulleena.

Minä en väitä edustavani totuudellisempaa näkökulmaa vaan esitän sen sellaisena kuin se raamatussa on. Raamatussa Jumalan pojan titteli ei tee sinusta Jumalaa.

Jeesus ei ollut Jahve. eikähän vahvistanut sitä. Vaan hän suhtautui itseensä hyvin toiseen tapaan, Alisteinen.
Olen kuullut sanottavan, että eikö kissan poika ole kissa. Niin silloin Jumalan poika on Jumala.
Täysin epäjohdonmukainen väite ja epä relevantti.

Tällöin ihminen on Jumala, ja saatana on Jahve. Kutsutaanha saatanaakin jumalaksi ja ihmistä. mutta niistä kirjoitan myöhemmin.

Haluan vain herättää ajatuksia siitä, että ei jokainen joka väittää edustavansa raamatun sanaa todellisuudessa sitä edusta. Raamattu ei kuitenkaan tässäkään vahvista teologian tai ylä kristologian hienouksia.

Esimerkkinä voin myös antaa erään toisen ajatuksen.
Kertokaa minulle mistä minä raamatusta löydän sellaisen kohdan kuin Jumalan äiti? toki se on looginen päätelmä klassisen kolminaisuusopin kannattajille.

Raamatussa kerrotaan myös kuinka Jumala erityisellä tavalla vahvisti oman poikansa. Ja käski kuulla häntä. Jeesus ei ollut vain mikä tahansa ihminen vaan Jumalan poika. esikoinen kaikessa.

Luuk. 3:22 ja Pyhä Henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niinkuin kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt".

Matt. 12:18 "Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun sieluni on mielistynyt; minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sanomaa pakanoille.

2.Piet. 1:17-18. Sillä hän sai Isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tältä ylhäisimmältä kirkkaudelta tuli hänelle tämä ääni: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt". Ja tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme hänen kanssaan pyhällä vuorella.

Myöskään Juutalaiset eivät yhdistäneet Jeesusta Jahveen vaan kuten yleensä antiikin aikana uskottiin jumaliin jotka vierailivat maanpäällä.
Verhoutuen ihmis-hahmoon. Juutalaiset myös uskoivat tähän koska he tunsivat vanhantestamentin kertomukset, joissa enkelit vierailivat maanpäällä ihmisen muodossa. (sodomassa, Aabrahamin luona)
Heitä kutsuttiin myös jumaliksi.
Näin ollen Jeesuksen pilkka ei osunut suoraa siihen, että hän teki itsestään Jahven vaan enkelin tai muun sellaisen. Vain minun päättelyä.

Juutalaiset luulivat Jeesuksen olevan vain mitättömän puusepän avioton poika. Ja siksi sekin oli liikaa että hän olis enkeli. tai että hän kerskuisi edes edustavansa jotain niin pyhää kuin heidän tuntemansa HERRA. Jeesustahan haukutaan edelleen "äpäräksi" monissa teksteissä ja on siksi selvää, että juutalainen laki henkisyys ei suvainnut edes profeetksi sellaista joka oli vähäkin saastainen. Puhumattakaan siitä, että hän edustaisi taivaaan valtakunnan väkeä.

enkelit jumalia.
Ps. 82:1. Aasafin virsi. Jumala seisoo jumalien kokouksessa, hän on tuomari jumalien keskellä:

Matt. 27:43
Hän on luottanut Jumalaan; vapahtakoon nyt Jumala hänet, jos on häneen mielistynyt; sillä hän on sanonut: 'Minä olen Jumalan Poika'."

Tässä matteuksen kohdassa juuri Juutalaiset erottavat käsitteet toisistaan hyvin selvästi.
Luottanut Jumalaan, siis viittaa ei itse ole Jumala eikä häntä siksi edes syytetty.
Vaan juutalasiet ymmärsivät koko Jumalan poika käsitteen hyvin toisella tapaa mitä myöhempi kristillinen teologia.