keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Kaste "βαπτισμα"




Merkitsee pestä, pirskottaa, upottaa johonkin, termiä käytetään mm kun aikoinaan värjättiin kankaita ja ne upotettiin värjättyyn veteen.

Kristillisissä traditioissa on käsitelty kastetta useaan otteeseen ja se on saanut aikaan myös hajaannusta sen opetuksen merkityksessä ja opissa.
Kasteen teologia ei ole kovin yksiselitteinen. Sillä uudessa testamentissa ei sinällään ole yhtenäistä kaste käytäntöä.
Kasteen ymmärrys voidaan hakea joko parannuksesta tai liitto ajatuksesta joka tulee vanhan testamentin esikuvan mukaan ympärileikkauksesta.

Vapaa kirkolliset ja karismaattiset seurakunnat kuten vapaakirkko ja helluntai kirkko korostavat parannuskastetta jonka voi ottaa vain sellainen ihminen joka on ymmärtänyt pelastussanoman, ja siksi vapaatsuunnat eivät kasta lapsia.
Vapaat suunnat viittaavat uudentestamentin teksteihin missä kehoitetaan tekemään parannus.
Apt. 3:19. Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, Apt. 8:36 Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?"

Ajatuksena on se, että ihminen kääntyy Herran puoleen ja vihkiytyy hänelle ottamalla kasteen.
Vapaat suunnat korostavat kasteessa kääntymistä, jonka ihminen tekee omasta valinnasta.
Kasteen muoto on myös heille tärkeä, sillä he noudattavat ns upotuskastetta, jossa koko ihminen upotetaan veteen.

Vanhat kirkot kastavat lapset jo lapsena, sillä he uskovat, että kaste on liitto johon lapset kuuluvat vanhempiensa kautta, kuten vanhan testamentin mukaan lapset ympärileikattiin jo 8päivän ikäisenä (pojat).

Raamatun kaste käytäntö on ymmärrettävä niin uskon kuin historiallisen kontekstin valossa.
Ensinnäkin UT aika ei kuvaa ollenkaan vakiintunutta kirkollista perinnettä, vaan dynaamista julistus toimintaa.
On selvää siksi myös, että uuden testamentin kertomukset joukko kasteista ovat ns lähetys tilanteita, jossa ihmiset ensimmäistä kertaa kuulevat evk. Siksi myös ottvat kasteen, myös perhekunnat.

Apt. 18:8 Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.


Raamatun aikainen perhe tarkoitti hyvin toisenlaista perhettä mitä nykyinen länsimainen perhekäsitys on.
Ensinnäkin Perheessä mies teki päätökset, ja perheeseen saattoi kuulua myös orjat ja naapurit.
Monesti me tulkitsemme raamattua juuri nykyajan ajatuksin, ja unohdamme sen historiallisen tosi seikan joka on ollut vallallaan silloin.
Uudessa testamentissa on myös kertomuksia, jossa Isän usko parantaa lapsen, vaikka lapsi ei itse usko tai voi pyytää parannusta. Esimerkkinä tämä on hyvä sillä, Isä perheen päänä voi tehdä päätöksiä ja anoa perhekuntansa puolesta. Kts.Mark.9:23-29.

Nykyinen yksilön korostus kulttuuri on alkanut vaikuttaa jo 1700 luvulta asti, jota vauhditti humanistinen ajattelu.
Humanistinen ajattelu oli kuitenkin hyvin kaukana, vanhasta seemiläisestä patriarkaalisesta ajattelu traditiosta, jossa kaikki oli mies johtoista, ja Isät perheen päänä tekivät päätökset. Tietenkään kyse ei ole mistää sovinismista kuten moni feministi teologi tänä päivänä niin väittää. Vaan raamatun perhe rakennelma ja ohje tulee suoraa luomisjärjestyksestä, jonka on itse Herra asettanut, ei liberaalinen tasa arvo komitea, joka on omalla työllään ajanut samaa sukupuolta olevien avioliitto oikeuksi, että myös pyrkinyt tuhoamaan avioliiton instituution länsimaista kokonaan (avoliitot).

Raamattu on kirjoitettu koeen kreikaksi eli yleis kreikaksi, ja sanat on ymmärrettävä siinä kontekstissä, sana οικος ,oikos, jota käytetään perhekunnasta vastaa heprean kielen sanaa, samassa yhteydessään "bajit" konst, "bet".
Termi tulee ympärileikkaus kielestä ns kultti kielestä jota käytettiin vanhassa testamentissa, vrt: 1.Sam.22:16,19. 1.Moos.45:18,19.
Termi viittaa suoraa kreikan vastaavaan oikos sanaan joka tarkoitti perhekuntaan, johon kuuluivat myös lapset.

Myös koko sana, kreik, πασ, pas tai holos, tai kaikki kreik hapantes, osoittaa ja täsmentää termin käytön kaikkiin perheen jäseniin, johon viittaa myös juutalainen ns proselyytti kaste, jossa pakana kääntyi juutalaisuuteen ja koko perhe silloin kastettiin juutalaiseen uskoon.
Tämä oli puhtaasti kultillinen pesu myös.

UT kaste on ympärileikkauksen täyttymyksen merkki.
Kol. 2:11.
ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella
Eph 2:11
Muistakaa sentähden, että te ennen, te lihanne puolesta pakanat, jotka olette saaneet ympärileikkaamattomien nimen niiltä, joita, lihaan käsillä tehdyn ympärileikkauksen mukaisesti, sanotaan ympärileikatuiksi -

Vanhastaan kirkko on kastanut lapsia, kuten monet kirkkoisät sanovatkin
Origenes 185-254.jkr. Kirkko on saanut apostoleilta tavan kastaa lapsia, koska kasteessa pannaan pois syntitartunta joka on saatu syntymässä, kastetaan myös pieniä lapsia.

Karthagossa pidettiin origeneen elin aikana kokous johon osallistui 67 piispaa, ja siellä pohdittiin sitä, voiko lasta kastaa ennen 8 vrk ikää. yksimielisellä päätöksellä jota ei vastustanut yksikään piispa päätettiin, että lapsikin voidaan kastaa, vaikka heti syntymän jälkeen.
Kasteen teologinen ongelma ei ole ollut alku seurakunnalla ongelma, mitä esim riidat kristuksen Jumaluudesta olivat (kolminaisuus oppi)
Irenaeus on myös katsottu isäksi joka on puoltanut lapsi kastetta, kuten myäs läntisen kirkon suuresti kunnioittama Augustiinus.
Kirkko ei ole tuntenut sen pitkän historiansa aikana mitään ongelmaa kastaa myös lapsia, vaan ongelma on syntynyt kirkon ulkopuolelta, kuten nykyinen uskonnonvapaus ja sitä edeltävä ns yksilönvapaus ajattelu. Tosin jo Martti Lutherin aikana esiintyi, ns uudesti kastajia.

Mikä sitten tekee kasteestä pätevän jos lapsi joka ei ymmärrä siitä itse mitään, voi sellaisen ottaa.
Nämä ovat perinteisiä vasta vetoja lapsi kastetta vastaan, kuten myös tietenkin kasteen muoto, valelu vs upotus.

Kaste on Lahja ja sinetti. Lahja ei ole ihmisen teko vaan Jumalan. Ei ole lapselle muuta pelastus kuin kristus, sillä kaikkissa ihmisissä on perisynti, koska jokainen meistä polveutuu aadamista, oli 1vrk ikäinen tai 100 vuotias.
Ikä ei ole tässä se pointti vaan tila missä ihminen on kun hän syntyy. Jos ajatellaan, että ihminen itse päättää halusta tulla kastetuksi, niin siitä tulee silloin ihmisen teko ja valinta.
Jota mm karismaatikot korostavat, he rakentavat pelastuksen armon ihmisen valintoihin ja jättävät lahja osuuden pois.
He rakentavat mieluisasti ns A ja B luokan uskovaisia, ja kasteen mukaan he saavat myös lahjoja joita he mieluisasti korostavat uskon merkkeinä, jota lapsi ei voi osoittaa. Kuten kielillä puhumista ja profetoimista, ja kun näitä merkkejä ei kuulu ajatellaan, että kaste ei ole pätevä, tai suorittaja ei ole pyhä, tämä ajattelu johtaa lukuisiin jatko kysymyksiin. Joka on omiaan hämärtämään armoa joka saadaan Jumalalta ilman ansioita.

Kasteen sinetti on merkki, Jumalalle kuuluva. On luonnollista, että kristityt vanhemmat tahtovat lapsensa kirkon yhteyteen (corpus Christi)
Apt. 2:39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

Kasteen sakramentti ajatus on jo tuttu vanhan testamentin ajoilta. Jossa papit käyttivät vettä joka puhdisti synnit, luultavasti kristillisen kasteen esikuva?
2.Moos. 29:4 Tuo sitten Aaron poikinensa ilmestysmajan ovelle ja pese heidät vedellä.
4.Moos. 8:6-7. "Ota leeviläiset israelilaisten keskuudesta ja puhdista heidät. Ja puhdistaaksesi heidät tee näin: Pirskoita heihin synnistä puhdistavaa vettä....
Kansa puhdistettiin kultillisesti vedellä mutta erityisesti leeviläiset, sillä he olivat isaraelin papistoa, jokainen kristitty on uuden liiton pappi, kts, 1.Piet.2:5.

Pyhä Henki vedessä esiintyy myös vihmonta kasteessa, jossa Herra antaa henkensä sydämmeen. seuraavissa jakeissa tulee esiin myös liiton lupaukset ja liittoon osallisuus.
Tässä ei puhuta veteen upottamisesta kuten johanneksen kasteessa, vaan veden elementistä joka tekee siitä Pyhän.
Veden kautta on jo Vanha testamentti tuonut armahduksen ja anteeksiannon, että myös tuomiona, kuten noaan päivinä. Vanhanliiton puhekielessä ajatus pyhästä vedestä ei ollut vieras.

Vanhan testamentin valittu kansa kulki punaisen meren poikki kastumatta lainkaan, ja tämä oli koko kansan kaste, myös lasten.
1.Kor.10:2. ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
Myös Mielenkiintoinen yhtymä kohta kasteen ja hengen välilä, pilvessä ja meressä vrt Vedestä ja Hengestä. Joh.3:5. Pilvi käännetään joskus sanaksi "taivas" taivas taas kuvaa Jumalaa ja hänen Valtakuntaansa ja loistoa korkeudessa.


Herra on säätänyt armonvälineet, jotka ovat näkyviä merkkejä armosta, kuten kaste ja ehtoollinen, eihän vesi ole mitään ilman sanaa, eikä leipä ole muuta kuin leipä ilman sanaa. Sana tekee niistä pyhän, ja se merkki ei ole Jumalaa varten, vaan ihmisiä jotta me näkisimme omilla silmillämme uskon todellisuuden joka konkretisoituu meille materiassa.
Hes. 36:25-27.
Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.

Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.

Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.

Heb 10:16,22. "
Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan", sanoo Herra: "Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä";

niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;

Armontyökalut ja armonvälineet, ovat tuttuja varsinkin luterilaisille, ja nämä ovat juuri ne välineet ja näkyvät osat meille, kuten kasteessa vesi, ja ehtoollisessa leipä ja viini. Näiden aineiden sisältö on kuitnekin simalan sanaan, joka tekee nistä pyhiä, ilman sanaa ne ovat vain vesi, leipä ja viini. Miksi vesi? vesi on kautta aikojen varsinkin juutalaisuudessa ollut puhtauden ja pesemisen vertauskuva, niin vihmomisen kuin upotuksen kautta, kuten johannes kastoi juutalaisia parannukseen kokonaan upottomalla.
Me ihmiset tarvitsemme näitä näkyviä merkkejä, jotta uskolla olisi silmät myös, Jumala on nähnyt sen, että tarvitsemme asioita joita voimme käsinkostettaa ja tuntea. Jokainen joka tuntee vanhan testaentin löytää sieltä liudan tällaisia asioita ja sääntöjä, eivätkä ne ole sen enempää perua pakanuudesta kuin kirkollisveron keruustakaan, millä nykyään perustellaan miksi kastaa lapsia muuta kuin kirkko instituution säilyttämiseen.

Seuraavat raamatunkohdat ja Herramme omat sanat vahvistavat veden ja Hengen yhteyden.

Joh. 3:5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.

Joh. 6:63 Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.

Ef. 5:26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,

Tit. 3:5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,

1.Joh. 5:6-8.
Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.
Sillä kolme on, jotka todistavat:
Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.

Jeesus itse sanoi minun sanan on Henki ja elämä. Ennen taivaaseen astumista Herra itse puhui, meille pelastavat sanat, kuten ristillä ryövärille. Hänet kutsuttiin paratiisiin ilman, että oli käynyt kasteella. Jeesusta moitittiin myös siitä, että hän antoi syntejä anteeksi koska niinhän pystyi vaan Jumala tekemään, Jeesuksen sanat olivat myös Jumalan sanoja.
Jeesus myös nuhteli opetuslapsia jotka kielsivät lapsia tulemasta hänen tykönsä.
Luuk. 18:17. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.

Kristillinen kaste ja uusiliitto astuivat voimaan Helluntaina joka on myös kirkon syntymä päivä.
Siksi monesti. Jeesus lupasi, että hänen pois menonsa hyödyttää seurakuntaa, koska hän lähettäisi Hengen seurakunnalle. Joka johdattaisi heidat totuuteen ja antaisi heille nämä lahjat ja armovälineet, kuten mm syntien anteeksiannon. kts Joh.20:21-23.

Yhtymäkohtia kasteen muotoon on myös haettu Johanneksen kasteesta, kuten Jeesuskin nousi vedestä kun Johannes oli kastanut hänet.
ja filipposksen kaste apostolien teoissa, jossa vaunu pysäytettiin veden äärelle.
Kasteen muoto on vanhastaan ollut upotuskaste, vaikka sen muoto ja veden määrä ei ole missään vaiheessa ollut teologinen ongelma.

Esimerkiksi didache eli 12 apostolin oppi, on peräisin 80-100jkr, eli melko varhainen. Sanotaan, että kaste voidaan suorittaa upottomalla, tai virtaavassa vedessä, mutta myös valelemalla.
Ja kaste suoritetaan Isän, Pojan Ja Pyhän Hengen nimeen.
Jeesuksen kastetta ei voi verrata kristilliseen kasteeseen, koska Jeesus myös ympärileikattiin 8pv ikäisenä, ja myös kastettiin parannukseen, koska Jeesus täytti lain kaikilta osilta ja Johanneksen oli vanhan liiton viimeinen profeetta.
Kristus myös näin tunnusti Johanneksen kasteen pätevyyden ja kasteen yhteydessä ilmeni myös jotain muuta, joka todisti Jeesuksen tehtävän. Johanneksen kaste oli ensimmäinen todistus, siitä kuka Jeesus oli.

Joh. 1:33-34.
Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä'.
Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."

Jeesus ei itse kastanut ketään elämänsä aikana.Joh.4:2. Johanneksen kaste oli edelleen pätevä ja Johannes kastoi vielä senkin jälkeen kun Jeesus oli kastettu.
Jeesus oli se joka tulisi kastamaan Hengellä ja sen Hengen Jeesus antoi seurakunnalle kun hän nousi taivaaseen.
Uudessa testamentissa kun puhutaan, uudesta kasteesta tarkoittaa juuri näitä Johanneksen kasteen saaneita ihmisiä, jotka apostolit kohdattuaan kastetaan uudellee, koska heitä ei ole kastettu kristillisellä kasteella, vain parannuksen kasteeseen.

Apt. 19:2-5.
Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan".
Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?"
He vastasivat: "Johanneksen kasteella".
Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen".
Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.

Jeesus myös itse sanoi,
Luuk. 19:9 . Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika;
Pelastuksen saivat kaikki huonekunnan jäsenet, yhden kautta.
Luuk .18:17. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
Jeesus vertasi myös pelastusta lapseen, joka viittaa myös siihen ansaitsemattomaan tilaan missä ihminen on koska hän ei itse voi tehdä mitään pelastuksen saamiseen, ei ihmsen teko vaan Jumalan. Koska Lapsi on saanut synnin kirouksen pelkästään syntymällä,
niin on todellista, että hän saa Kasteen Lahjan samalla ansiottomalla teolla, jossa hänet voidellaan Kristukselle kuuluvaksi.

Monet karsimaatikot korostavat tekoja ja valintoja armon saamiseen. Mutta asia ei voi olla näin koska eihän kukaan valitse syntiäkään, vaan synti on meissä (perisynti)
Jos kasteen pätevyys on oma valinta. Todella on kritisoitu, että lapsi kaste ei tuota hengen hedelmiä, kuka niin sanoo? Onko hengen Hedelmät vain näkyviä hyviä tekoja, vai uskoa ja turvautumista Herraan.
Eikö Pelastus tule Yksin Uskosta? Monet aikuisetkin lankeavatkin synteihin, vaikka ovat syvästi ja vakaasti lupautuneet seuramaan Herraa.
Onko Siis teot mittari, onko Jumalan Liitto ansaittava? Eikö Kaste ole asia mihin turvaudutaan vaikka se olisikin lapsena saatu.
Eikö myös ihmisten yleinen moraalittomuus ole Ihmisten syy ei kasteen?
Eihän Kukaan voi ajatella, että Jumalan lahja olisi paha, koska sen vastaanottaja on syntinen ihminen.

Kasteen merkitys ei ole rajoittunut sen toimitustavan pätevyyteen. Ei ole mitään pätevää syytä ajatella, että kaste olisi väärä jos sen muoto ei olisi upotus, vaikka upotus tapa on alkuperäisempi ja sitä kirkot eivät koskaan ole kieltäneetkään.
Selvää on se, että Pyhä henki liittyy aina kasteeseen ja usko.
Raamatussa ei ole mitään koulua mikä pitäisi ensin käydä, että olisi valmis kasteelle. Uusiliitto on avoinna kaikille myös lapsille. Ei uuden testamentin perhekunta kasteissa kysytty muilta perheen jäseniltä erikseen ottavtko he kasteen, vai kaikki kastettiin.

Markuksen evk kohta jossa Jeesus siunasi lapsia, on perinteisesti pidetty lapsi kasteen vastustajien kohtana. Mar.1o:13-16.
Mutta jos ottaa huomioon ne seikat jota on käsitelty tässä kirjoituksessa, ja mös se, että Jeesus ei itse kastanut ketään. Joh.4:2. Koska hänen ei tarvinut kun pelkkä sanan riitti kutsumaan valtakuntaansa kenet tahtoi, niin tämä kohta soveltuu hyvin huonosti kyseiseen väitteeseen. Tämä ns lasten evankeliumi on osoitettu juuri sen puolesta, että Jeesus avasi tien myös lapsille ja nuhteli tai alkutekstien mukaan jopa vihastui opetuslapsiin koska, he yrittivät estää lapsia tulemasta Herran luokse.
Kasteen teologia ei siis ole niin yksiselitteinen mitä voisi aina kuvitella. Kaste on kuitenkin kaikille kristityille Pyhä toimitus joka kuuluu olennaisena asiana kristilliseen elämään.








tiistai 14. heinäkuuta 2009

Raamatun Neljä Evankeliumia, ja niiden luotettavuus.



Kristillinen traditio on nykyaikana ajettu ahtaalle, sillä gnostilaisuus ja new age liikkeen kaltaiset lahkot pyrkivät sumuttamaan tavallisia ihmisä väärennetyillä tiedoilla.
Raamatun evankeliumit ovat joutuneet jo 1700 luvulta asti myös tiedemaailman hampaisiin.
Pitkään on ollut vallallaan ajatus siitä, että evankeliumit olisivat epäluotettavia lähteitä Jeesuksesta.

Tiedemiehet ovat sepittäneet evankelistojen kuvaukset saduiksi ja epä-johdonmukaisiksi.
Teologian opiskelijat myös Suomessa joutuvat kuulemaan hyvin ristiriitaisia näkökulmia evankeliumeiden kirjoitus ajankohdista ym.

On kuitenkin väärin luulla, että tiede maailma olisi aina yhtä köyttä vetävä organisaatio.
Tiedemaailmassa on monia tutkijoita, jotka esittävät myös hyvin poikkeavia näkökulmia evankeliumeiden kirjoitus ajankohdista, kuten J.A.T.Robinson.
Robinson on antanut hyvin toisenlaisen näkökulman mm evankeliumeiden kirjoitus ajankohdista.
Hän esittää kannassaan näin, että miksi uudessa testamentissa ei ole mitään mainintaa Jerusalemin temppelin hävityksestä ja temppeli Jumalan palveluksen loppumisesta, joka tapahtui 70jkr.

Robinson heittää ilmoille kysymyksen, että vaikeneminen voi johtua yksistään siitä, että evankeliumeiden kirjoitus ajankohta olisi tapahtunut jo ennen vuotta 70jkr.
Tavallisesti uskotaan, että vanhin evankeliumin teksti olisi vuodelta 65-70jkr ja loput olisi kirjoitettu aikaisintaan 80jkr (matteus).

Miksi Matteuksen evankeliumissa käsketään maksamaan veroa temppeli Jumalanpalveluksen ylläpidolle jos kerran temppeli oli jo tuhottu, ja roomalaiset olivat omistaneet temppelin jupiterille. Ainoa syy tämän maksamiseen on se, että temppeli edelleen toimisi Juutalaisena temppelinä joka joka tuhottiin vasta 70jkr.
Matt.17:24-27.
Jeesus ennusti myös Jerusalemin hävityksen,

Matt.24:1-2.
Kun Jeesus oli tullut ulos temppelistä ja oli lähdössä pois, opetuslapset tulivat hänen luokseen näyttääkseen hänelle temppelialueen rakennuksia.
Mutta Jeesus sanoi heille: "Näettekö kaiken tämän? Totisesti: kaikki revitään maahan, tänne ei jää kiveä kiven päälle.

Profetia temppelin tuhosta ennusti jo Danielkin vanhassa testamentissa, johon myös Matteus viittaa.
Dan.11:31. Hänen lähettämänsä sotajoukot tulevat ja saastuttavat pyhäkön ja pyhän vuoren, lakkauttavat päivittäisen uhrin ja asettavat pyhäkköön turmion iljetyksen.

Tällaiset ajatukset kirjoittaa jostain toisin, kun on jo tapahtunut tuntuvat aika eriskummalliselta.
Myös kirjoitusajankohtien uudelleen arviointi muuttaa koko käsityksen evankeliumeiden ajankohdista ja tekee niistä toisistaan riippumattomia.
Nykyään on vallallaan uskomus niin sanotusta kadonneesta lähteestä jota kirjoittajat ovat käyttäneet niin sanottu Q lähde.(Matt.Mark.Luuk.)

Q lähteenolemassa olon tarpeellisuus jää kuitenkin pois jos kirjoittajat ovat itsenäisesti kuvanneet tapahtumat, ilman, että jokainne olisi tavallaan kopioinut jo valmiina olevan tekstin.
Onhan evankeliumin kirjoittajat yksilöitä ja kirjoittavat omannäkösensä todistuksen tapahtumista.

Monesti on myös kritisoitu poikkeamia evankelistojen kirjoituksissa, mutta kun lukee näitä kirjoituksi, niin sieltä ei löydy mitään poikkeamaa, sillä jokaisessa niissä on samat pää linjat ja pää kohdat pysyvät samoina.

Evankeliumin kirjoittajat eivät myöskään olleet 2000luvun tiedemiehiä, vaan hyvin rahvasta väkeä, jotka puhuivat arameaa (Heprean murre). He joutuivat myös kirjoittamaan tekstinsä kreikaksi,(Koen kreikka) koska se oli sen ajan puhutuin kieli niinkuin englanti nykypäivänä, ja siksi myös lukijat ja kuulijat tavoittivat sanoman peremmin.

Nykyinen populistinen luulottelu kuvittelee myös, että tekstit olisivat jotenkin muuttuneet tai korruptoituneet kirkonmiestenkäsissä, ja että nikean konsiili 325jkr oli jonkun sorttinen sala kokous jossa vaan despootin omaisesti olisi päätetty, että nämä neljä evankeliumia nyt kuuluvat Uuteen Testamenttiin.
Asiahan ei ole näin. Syyrialainen apologeetti Tatianus julkaisi jo 160jkr neljän evankeliumin yhdistelmäteoksen nimellä Diatessaron. Teoksella haluttiin osoittaa, että vain nämä neljä olivat ne jotka kuuluvat kaanoniin. Irenaeus joka vastusti syvästi gnostilaista oppia. Puhui jo 180jkr neljän evankeliumin puolesta.

Evankeliumit ovat tekstejä jotka ovat lukutavaltaan tulleet luotettaviksi seurakunnissa, eivät missään muualla. Kirkon elämä ja seurakuntalaiset ovat ne hyväksyneet.
Esimerkinä voin suomalaisille antaa sen, että jos kysytään, mikä on suomalaisille kansallinen kirja? epäilemättä moni sanoo, Runeberg, Väinö Linna, Päätalo.

Kyseisiä kirjoja ei ole kukaan koskaan valinnut merkki teoksiksi, vaan ne ovat aikojen saatossa saaneet sen aseman. Näin on myös evankeliumeiden kohdalla.
On totta, että evankeliumeita on ollut useita, jopa satoja?
mikä sitten tekee näiden evankeliumeiden luonteen erityiseksi.
Kirjoitustapa, tekstien kirjoitusajankohdat.

Monet ns myöhemmät evankeliumit, kuten "markuksen salainen avankeliumi", pietarin evk, tuomaan lapsuus evk, ym ym. Ovat lukutavaltaan jo hyvin poikkevia ja niissä esiintyy hyvin lennokkaat ajatukset, jopa nykylukijoille.
Jeesuksen kerrotaan hyvin ristiriitaisesti esimerkiksi tuomaan lapsuus evk, että hän jopa tappoi lapsen joka törmäsi häneen juostessaan.
Markuksen salainen evk on karpokrationaarisen gnostilaisen lahkon kirjoitelma. Jolla he yrittivät selittää omat riettaat menonsa (hedonismi) joka oli tie pelastukseen.

Kirjoitus ajankohdat ovat myös myöhäisempiä, mitä kanoniin kuuluvat evankeliumit ovat. Kirjoitus tavat korostavat myös tietynlaista alku gnostilaisuutta ja puhuvat salaisista asioista jotka eivät kuulu kanoonisten evk luonteeseen, sillä kaikki oli julkista ja Jeesus opetti julkisesti ihmisiä. Pienikin perehtyminen gnostilaisiin teksteihin saa lukijan ku lukijan ymmärtämään, miksi kyse ei ole konoonisesta tekstistä.

Evankeliumeista on myös tuhansia eri käsikirjoituksi ja katkelmia. On hyvin erikoista, että mistään muusta antiikin ajan kirjoituksesta olisi niin montaa käsikirjoitusta tai ylipäätänsä löydetty yhtä paljon materiaalia mitä vertaila toisiinsa.

Evankeliumeiden luotettavuus on myös siinä, että aina kun löytyy uusia kääröjä ym vastaavia, niin voidaan todistaa, että kirjoitus ei ole muuttunut. Vaikka kopioita ja kopion kopioita on tehty jo satoja vuosia, ainoa mitä on muuttunut jonkin verran on kielioppi ja sananmuodot ehkä.
Mutta nämä ovat hyvin pieniä muutoksia, jos ajattelis sen puolesta, että mikä valta ihmisillä olisi voinut olla vaikuttaa muihin väärentämällä kirjoituksia. Mutta näin ei ole.

Evankeliumeissa mainitut paikat, kuten Betesdan lammikko. Joh.5. Oli pitkään pidetty keksittynä paikkana, kun arkeologit löysivät kyseisen paikan temppeli alueen pohjoispuolelta vuonna 1888.
Myös henkilöstä nimeltä pontius Pilatus, on ollut hyvin niukasti tietoa saatavilla, mutta vuonna 1961. Arkeologit löysivät roomalaisen teatterin raunioista hänen nimensä.
Vaikka Roomalainen Historioitsija Tacitus mainitsee Pilatuksen, romalaisena maaherrana jonka käskystä Kristus teloitettiin. Tacitus kirjoitti annaalinsa n 115jkr.
Kaikille kiinnostuneille voisin suositella kirjaa joka jonkun verran sivuaa aihetta.
Richard. T. France: Mitä Tiedämme Jeesuksesta, suom: Kirsi Sell.

Evankeliumit ovat parasta aineistoa, jos tahtoo saada tietää jotain kristinuskon synnystä ja historiasta, ja Jeesuksesta meidän Herrastamme.
Evankeliumin leviäminen on myös suuri ihme. Oppimattomat miehet joita vihattiin ja vainotiin julistivat oma henkensä uhallakin evankeliumia, ja kristinusko saavutti suosionsa vähäosaisten ja syrjittyjen parissa.
Kysymys mikä herää myös on, että jos ylösnousemus ei olisi totta niin miksi uhrata itsensä valheen tähden?
Juutalaiset väittivät Opetuslasten varastaneen Jeesuksen ruumiin ja he jopa maksoivat Roomalaisille sotilaille, että he puhuisivat näin ihmisille jotka ihmettelivät tyhjän haudan arvoitusta.


Mat 28:12-15.

Ja nämä kokoontuivat vanhinten kanssa ja pitivät neuvoa ja antoivat sotamiehille runsaat rahat
ja sanoivat: "Sanokaa, että hänen opetuslapsensa tulivat yöllä ja veivät hänet varkain meidän nukkuessamme.
Ja jos tämä tulee maaherran korviin, niin me lepytämme hänet ja toimitamme niin, että saatte olla huoletta."
Niin he ottivat rahat ja tekivät, niinkuin heitä oli neuvottu. Ja tätä puhetta on levitetty juutalaisten kesken, ja sitä kerrotaan vielä tänäkin päivänä.


Apt. 4:13
Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen rohkeuden ja havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja oppimattomia miehiä, he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa.

Evankeliumit ovat todistus meille mitä tapahtui, ja Raamatun sana on jo ennustanut sen, että tulee ihmisiä jotka tahtovat vääntää kirjoitukset omaksi tuhokseen.
Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät siedä kuulla tervettä oppia vaan haalivat itselleen halunsa mukaisia opettajia kuullakseen sitä mitä kulloinkin mieli tekee. 2.Tim.4:3.

Gnostilaisuus on monille tuntematon käsite, mutta heidän oppinsa on kuitenkin tämän päivän eurooppalaisen ihmisten huulilla. Ihmiset jotka lukevat dan brownin kirjoja, ja sen jälkeen julistavat tietävänsä kaiken, ovat kuin mies jota tuuli heiluttaa joka suuntaa.
Sillä vahvoilla on hän joka luo perustansa Raamattuun, eikä mihinkään populääriseen hokkus pokkus teokseen, jonka ainoa tarkoitus on myydä hyvin ja tehdä kirjailija kuuluisaksi.

Joh 20:31 mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.

Evankeliumeissa näemme monenlaisia tilanteita, evankeliumit eivät peittele ihmisen ja opetuslasten heikkouksia, eikä kavahda tuoda esiin myös Herramme tuskaa, getsemanessa.
Jos kyseessä olisi puhtaasti legendan omainen ja sepitetty taru ja jonkun ihmisen ylistys kartomus, niin asia ei olisi näin.
Evankeliumeissa tuodaan esiin ihmisen raadollisuus, rikotaan myös sen aikaisia kirjoitus sääntöjä, kuten naiset todistivat ylösnousemuksesta ensimmäisenä ei miehet.
Kirjoittajat Olivat ihmisiä, mutta Pyhän Hengen Inspiroimia, tekstit ovat meille rohkaisuksi ja eläväksi todisteeksi siitä, että Herra todella on säilyttänyt meille Pyhät Evankeliumit.
Matteus, Markus, Luukas ja Johannes.