sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Lainauksia Tiedemaailmasta


Valhe apinaihmisestä

Ihmiskunnassa on ollut esillä monta näytettä ja löydöstä apinaihmisistä, joiden on sanottu tukeneen kehitysteorian opettamia miljoonia vuosia ihmisen kehittymisestä apinasta ihmiseksi. Meidän on kuitenkin hyvä tietää muutamista kuuluisista löydöistä ja faktoista, jotka niihin liittyvät.

Piltdown ihmisen valhe

Englannista levittäytyi vuonna 1912 tieto, että apinan ja ihmisen välimuoto on löydetty. Löydän nimeksi annettiin Piltdownin ihminen. Löydöksen taustalla toimivat Teilhard de Chardin ja Elliot Smith. Tämän löydöksen avulla "todistetttiin" ihmisen olevan kehitysteorian mukaisen opetuksen tulos. Yli neljävuosikymmentä Piltdownin ihmisen ympärille rakennettu valhe ja huijaus eksytti ihmiskuntaa, kunnes vuonna 1953 Piltdownin ihmisen lopulta todettiin olevan huijaus.

Jaavan apinaihminen

Vuonna 1891 Eugene Dubois löysi pääkallon osan ja vuotta myöhemmin hän löysi reisiluun ja näin sai alkunsa tarina Jaavan apinamiehestä. Vuonna 1920 Dubois ilmoitti löytäneensä ns. Wadjak-kallot, jotka olivat hänen mukaan lisätodisteina ihmisen kehittymisestä apinasta. Vuonna 1935 Eugene Dubois joutui tunnustamaan, että Jaavan apinamies oli petos, jonka pääkallo kuului gibboni-apinalle. Samoin kävi ilmi, että ns. wadjak-kallot olivat ihmisen kalloja.

Peking-ihminen

Peking-ihmisen kallon osat kuuluivat apinoille, joita alueella asuvat ihmiset olivat käyttäneet ravintonaan.

Homo Rhodensis

Elliot Smith oli mukana ihmisen ja apinan välimuodon löytymisessä vuonna 1921. Löydön nimeksi annettiin Homo Rhodensis. Homo Rhodensiksen pääkallosta oli ampuma-aseen jättämät reiät, joiden jäljet Teilhard De Chardin poisti teoksessaan olevasta kallon kuvasta. Eli toisin sanoen hän väärensi teoksessaan olevat kallon kuvat. Olihan se vienyt uskottavuuden pois esihistorialliselta apinamieheltä, jolla on ampuma-aseen jättämä luodinreikä päässään.

Nebraskan ihminen

Yhden hampaan ympärille muodostettiin teoria Nebraskan apinaihmisestä vuonna 1922. Myöhemmin tämän hampaan todettiin kuuluneen sikaeläimelle.

Lucy

Lucy (Australopithecus) löytö paljastettiin maailmalle vuonna 1975. Donald C Johanson löysi Lucyn Etiopian Hadarista. Hän ajoitti Lucyn 3 miljoonan vuoden päähän. Vuonna 1979 Johanson ja White väittivät Lucyn olevan apinaihmisen (Australopithecus afarensis). Time Magazine kirjoitti vuosina 1977-1979, että Lucylla oli pieni pääkallo ja pää oli kuin apinalla ja aivojen koko oli samaa luokkaa kuin simpanssilla ja Lucy oli todella lyhytjalkainen.

"Todistus on musertavan todennäköinen, että Lucy oli kääpiö simpanssin muunnos, joka käveli samalla tavalla(kömpelösti pystyasennossa, mutta enimmäkseen neljällä jalalla). Todistus väitetystä muuttumisesta apinasta ihmiseksi on erittäin epäuskottava. " A.W. Mehlert, news note, Creation Research Society Quarterly, December 1985, s. 145.

Yhteenveto

Edellä olevat tapaukset ovat selkeitä todisteita sille kuinka ihminen on valmis huijauksella ja valheella eksyttämään muita luulemaan ihmisen kehittyneen apinasta. Jos ihminen uskoisi Raamattua, niin asia selviäisi hyvin yksinkertaisella tavalla. Raamattu ilmoittaa Jumalan luoneen eläimet omiksi lajeikseen, jonka jälkeen Jumala loi ihmisen. Eli ihminen ei ole kehittynyt apinoista, vaan on luomisen tulos.
Lähteet:

- The Evolution Handbook by Vance Ferrell

Valhe liskolinnusta.

Marraskuussa vuonna 1999 National Geographic julkisti usean sivun artikkelin, jossa se julisti, että puuttuva rengas dinosauruksen ja linnun välille on löytynyt.

Asiantuntijat alkoivat kuitenkin epäillä liskolinnun todistusaineiston aitoutta. Tämän johdosta löytö jouduttiin luovuttamaan puolueettoman tutkinnan kohteeksi. Näissä tutkimuksissa löytö todettiin väärennökseksi, joka oli kuitenkin taitavasti väärennetty.
Liskolinnun löydön yläosa kuului linnulle ja sen häntä kuului liskolle, jotka olivat kuitenkin eri löytöjä ja ne oli vain liitetty toisiinsa ja sen ympärille oli sitten kehitelty tarina liskolinnusta, joka oli kuitenkin väärennös. Maaliskuussa 2000 National Geographic joutui tunnustamaan, että liskolintu oli väärennös.

Tiedemiesten lausuntoja


On olemassa lukuisa määrä johtavia tiedemiehiä, jotka ovat uskaltaneet kertoa julkisesti sen, että evoluutioteoria on vain teoria, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Seuraavaksi muutamia tällaisten tiedemiesten lausuntoja.

Ambrose Flemming

"Evoluutio on perusteeton ja kokonaan uskomaton". Brittiläisen tieteen edistämiskeskuksen presidentti (British Association for Advancement of Science).

"Evoluutioteoria on täysin puutteellinen selittämään epäorgaanisen maailman alkuperää ja ilmentymää". ... lainaus kirjasta H. Enoch Evolution or Creation 1986, s. 16.

Pierre-Paul Grasse

"Tänään velvollisuutemme on tuhota myytti evoluutiosta, jota on pidetty suorastaan ymmärrettävänä ja selitettynä ilmiönä, jota on nopeasti levitetty meidän eteemme. Biologit ovat rohkaistuneet ajattelemaan heikkouksia ja ekstrapolointeja, että teoreetikot asettavat esille tai antavat periksi todisteille. Huijaus on joskus piilotajuista, mutta ei aina, sillä jotkut ihmiset lahkolaisuutensa vuoksi tahallaan jättävät huomioonottamatta todellisuuden ja kieltäytyvät tunnustamasta puutteensa ja valheellisuutensa uskomuksissaan." Evolution of Living Organism 1977 s. 8.

"Nykypäivän ultra-Darvinismi on itsestään varma, vaikuttaen vajavaisesti informoiden biologeja, harhauttaen heitä, inspiroiden heitä pettävillä tulkinnoilla. ...

Väärin käyttäen kätkettyjä olettamuksia, uhkarohkeita, usein perusteettomia ekstrapolointeja, joita valetiede on luonut. Se on juurtumassa biologian ytimeen ja on johtamassa harhaan biokemistejä ja biologeja, jotka vilpittömästi uskovat että fundamentaalisen käsitteen virheettömyys on osoitettu, joka ei ole kuitenkaan asianlaita." Evolution of Living Organism 1977 s. 202.

"Melkein totaalinen fossiilien todisteiden puuttuminen alkuperän sukulaisuuden samankaltaisesta rakenteesta, josta seuraa että mikä tahansa selitys luovan mekanismin evoluution fundamentaalisesta rakenteellisesta suunnitelmasta on raskaasti taakoitettu olettamuksilla. Tämän pitäisi näyttää kuin piirtokirjoituksena jokaisessa evoluutio kirjassa. Selvien todisteiden puute johtaa puhtaaseen arvailun formulointiin enemmin kuin yhteisen rakenteen alkuperään; meillä ei ole edes perusteita määritellä laajuutta jossa nämä mielipiteet ovat oikeita". Evolution of Living Organism 1977 s. 31.

"Jokainen elävä olento omistaa valtavan määrän älykkyyttä'' . . Tänään, tätä 'älykkyyttä' kutsutaan 'tiedoksi,' mutta se on edelleen sama asia . . .... Puuttuva ei elävä olento on kuviteltavissa. Mistä se on peräisin? Tämä on ongelma joka askarruttaa biologeja ja filosofeja, ja nykyisin tiede vaikuttaa kykenemättömältä ratkaisemaan sen. " Pierre-Paul Grasse, Evolution of Living Organisms (1977), s. 3.

Stephen Jay Gould

"Voin kuvitella havaintoja ja kokeita, jotka näyttäisivät vääriksi jokaisen tietämäni teorian evoluutiosta". Stephen Jay Gould Evolution as fact and theory, discover 2(5):34-37 (1980).

H. Nilsson

"Minun yritykseni todistaa evoluutio kokeilla 40 vuoden ajan ovat täydellisesti epäonnistuneet. Kuitenkin tuskin minua voisi syyttää että olen muodostanut etukäteen anti-evoluuttisen näkökannan". H. Nilsson, Synthetic Speciation 1953 s. 31.

"Evoluutioteoriaa ei voi millään ilveellä ajatella kuin vaarattomana luonnon filosofiana, mutta se on melko vakava este biologiseen tutkimukseen. Se hankaloituu kun on toistuvasti osoitettu yhdenmukaisten tuloksien aikaansaannoksia, vaikka yhtenäisestä kokeellisesta materiaalista. Tämä teoria täytyy kaikkeen loppujen lopuksi pakottamalla sovittaa. Tarkkaa biologia ei voi, sentähden rakentua. " H. Nilsson, Synthetische Artbildng, 1954, s. 11

L.L. Cohen

"Tieteen velvollisuus ei ole puolustaa evoluutioteoriaa, ja pitää siitä kiinni katkeraan loppuun asti, vaikka se tarjoaisi minkälaisia tahansa epäloogisia ja ei tuettuja johtopäätöksiä. Päinvastoin voitaisiin odottaa, että tiedemiehet tunnustaisivat suoranaisen ilmeiset mahdottomuudet Darwinin lausunnoissa ja ennustuksissa. .. Katkaiskaamme napanuora, joka on sitonut meidät Darwiniin kauan aikaa." Darwin Was Wrong: A Study in Probabilities 1985.

James Gorman

"Evoluutio .. ei ole vain fundamentalisti kristittyjen hyökkäyksen kohteena, vaan se on myös kyseenalaistettu joidenkin tiedemiesten taholta. Näiden joukossa ovat paleontologeja, tiedemiehiä jotka tutkivat fossiileita, erimielisyys on kasvamassa yleisistä Darwinin näkemyksistä". The Tortoise or Hare? Discover Lokakuu 1980 s. 88

John. T. Bonner

"Tarkka totuus on se että meillä ei ole yhtään luotettavaa todistetta kehityksen järjestykselle ... Emme tiedä mikä ryhmä nousi mistäkin ... esimerkiksi osa ryhmien siirtymisistä on tapahtunut kerran tai kahdesti tai monta kertaa. ... Olemme kertoneet opiskelijoillemme vuosia ettei tule hyväksyä lausuntojen nimellisarvoja, vaan tulee tutkia todisteita ja siksi on melkoinen shokki huomata, että olemme epäonnistuneet omien neuvojemme kanssa". John.T. Bonner book review of Implications of Evolution by G.A. Kerkut American Scientist kesäkuu 1961 s. 240.

G.G. Simpson

"Evoluution aiheuttajan etsintä on hylätty. Se on nyt selvää ettei evoluutiolle ole aiheuttajaa". Major Features s. 118.119.

W.R. Thompson

"Nykyajan Darvinistiset paleontologit ovat edeltäjiensä ja Darwinin lailla pakotettuja vesittämään faktat lisäolettamustensa kanssa, jotka kuitenkin ovat todennäköisesti ei todistettavia asioita luonnosta. ... Tämä tilanne, jossa tiedemiehet puoltavat opetusta, jota he ovat kyvyttömiä määrittelemään tieteellisesti näyttää paljon vähemmän todeksi tieteellistä tarkkuutta, kun he yrittävät julkisesti säilyttää sen uskottavuuden kritiikin salaamisen kautta ja eliminoimalla sen vaikeudet. Tällainen toiminta on epänormaalia ja ei suotavaa tieteessä.". W.R. Thompson "Introducion, Origin of Species; statement reprinted in the Journal of the American Affiliation, Maaliskuu 1960.

Michael Denton

"Kautta vuosisadan on ollut olemassa huomattava vähemmistö ensiluokan biologeja, jotka eivät ole kyenneet hyväksymään Darvinistien väitteiden pätevyyttä. Itse asiassa useat biologit ovat ilmaisseet asiasta jonkin asteista pettymystä". Michael Denton, Evolution: A Theory in Crisis 1985 s. 327.

"Saksalainen eläintieteilijä Bernhard Rensch [1959] toimitti pitkän listan johtavista arvovaltaisista asiantuntijoista, jotka ovat taipuneet näkemykseen ettei makroevoluution (uusien elinten tai muun laadullisesti uuden synty) näkemystä voida selittää mikroevoluution ( kehitys lajien / perusryhmien puitteissa) prosessilla, tai millään muulla nykyisin tunnetulla mekanismilla. Näitä toisinajattelijoita ei voi vähätellä omituisiksi tyypeiksi tai kreationisteiksi, sillä heidän joukkoonsa kuuluu monia ensiluokan biologeja". Michael Denton, Evolution: A Theory in Crisis 1985 s. 344.

"Ensisijainen myytin johtoasema on luonut laajalle levinneen illuusion siitä, että evoluutioteoria olisi todistettu sata vuotta sitten ja kaikki biologiset tutkijat - paleontologit, eläintieteilijät ja uudemmat geneettiset ja molekyylibiologian haarat - olisivat hankkineet aina lisääntyvät todisteet darvinististen ajatuksien tueksi. Mutta, mikään ei voi olla kauempana totuudesta.

"Totuus on että todisteet olivat niin hajanaisia sata vuotta sitten, että jopa Darwinilla epäilykset lisääntyivät hänen ajatuksiensa pätevyyteen ja ainoa näkökanta hänen teoriassaan mikä on saanut jotakin kannatusta on se mikä hakeutuu mikroevoluutio ilmiöön. Darwinin yleinen teoria, että kaikki elämä maan päällä on saanut alkunsa ja on kehittynyt asteittaisesta ja peräkkäisestä akkumulaatiosta ja satunnaisista muunnoksista. Tämä ajatus on vieläkin, niin kuin se oli Darwinin päivinä kokonaan spekulatiivista oletusta ilman suoraa tosiasiallista tukea ja erittäin kaukana päivänselvästä aksioomasta" ... Michael Denton, Evolution: A Theory in Crisis 1985 s. 327.

"Melkein kaikki (evolutionisti biologit) suhtautuvat oikeastaan varovaisesti uskoessaan, että (ongelmat) voidaan selittää pois tekemällä vain vähäistä säätöä Darvinistiseen rakenteeseen. Tässä kirjassa ....olen yrittänyt näyttää miksi uskon että ongelmat ovat liian rajuja ja liian hankalia tarjotakseen yhtään toivoa ja ratkaisua oikeaoppisen darvinismin rakenteeseen". Michael Denton, Evolution: A Theory in Crisis 1985 s. 16.

Dean Kenyon

"Laboratoriolliset tosiseikat ja teoreettiset perustelut koskien elämän alkuperää johtavat meidät epäilemään evoluution elämän muotoja. Fossiilit ja muut todisteet vahvistavat tämän epäilyksen. Lyhyesti sanoen kun kaikki saatavissa oleva todistusaineisto on varovasti arvioitu, niin tarina evoluution alkuperän ilmaantumisesta on huomattavasti vähemmän todennäköisempää kuin luomiseen uskovien näkemykset". Dean Kenyon, Creationist View of Biological Origins, NEXA Journal, Spring, 1984, s. 33.

Wilson McNair

"Biologian tiedon lisääntyminen on suunnannut painottamaan äärimmäisen ankaraa perikuvaa ja yhä enemmän vähentää ajatusta muuttumisesta lajista toiseksi - olennainen perusta Darvinismille - The Witness of Science, in Oxford Medical Publications 1942.

S. Toulmin

Mutkikkaat linnunrataa koskevat systeemit, maan elinympäristö, lukuisat huolellisesti suunnitellut kasvit ja eläimet; tämä kaikki viittaa super-voimakkaaseen valtavan älykkääseen Luojaan.

"Minusta näyttää, että astronomia todistaa maailmassa työskentelevien voimien olevan tieteellisen kuvauksen ulottumattomissa, nämä ovat kirjaimellisesti yliluonnollisia voimia, koska ne ovat ulkopuolella luonnollisen kehon laeista". S. Toulmin "Science Philosophy of," in Encyclopaedia Britannica Vol 18. (15 ed. 1974) s. 389.

G.K. Chesterton

"Kukaan ei voi kuvitella sitä kuinka mitään muuttuisi joksikin. Kukaan ei pääse tuumaakaan lähemmäs selittämällä kuinka jostakin voisi muuttua jotakin joksikin toiseksi". G.K Chesterton 1925.

Dr. Fleishmann

"Darvinilainen teoria periytymisestä ei omaa yhtään ainoaa tosiasiaa, jonka luonto vahvistaisi. Se ei ole tulosta tieteellisestä tutkimuksesta, vaan puhtaasti mielikuvituksen tuote". Dr. Fleishmann, lainaus Why We Believe in Creation s. 10.

P. Lemoine

"Evoluutioteoria, jolla opinhaluiset nuoremme ovat harhaan johdettuja muodostuu oikeastaan oppiin, että koko maailmaa tulee opettaa, mutta jokainen erikoisalassaan, eläintieteilijä tai kasvitieteilijä toteaa ettei yksikään selitys ole riittävästi varustettu. ... Se on seurausta tästä yhteenvedosta: Evoluutioteoria on mahdottomuus". Introduction: De l'evolution, Encyclopedie Francaise, Vol 5 (1937) s. 8.

Louis Agassiz

"Teoria (evoluutio) on tieteellinen erehdys". ... lainaus kirjasta H. Enoch Evolution or Creation (1986) s. 139.

Errol White

"Emme vieläkään tiedä evoluution mekanismeja huolimatta joidenkin tahojen rehvakkaista väitteistä, emmekä todennäköisesti edisty pitemmälle paleontologian ja biologian klassisin keinoin". Errol White, Proceedings of the Linnean Society, London 177:8 (1988).

J.W.N Sullivan

"Olettamus, että elämä on kehittynyt epäorgaanisista asioista, on nykyään vielä uskon asia". J.W.N Sullivan, The Limitations of Science (1933) s. 95.

George Gaylord Simpson

"On luontaista että jokainen tieteen määritelmä lausunto, jota ei voi tarkastaa havainnon kautta, eivät todellakaan sano meille mitään - ainakaan ne eivät ole tiedettä". George Gaylord Simpson, The Nonprevalence of Humanoids, in Science 143 (1964) s. 770.

L.H. Matthews

"Evoluution hyväksyminen tosiasiana, kuinka monet biologit pysähtyvät ajattelemaan että tiede on rakennettu teorioiden päälle, jotka ovat todistettu vääriksi kokeilla, tai muistavat että eläimen evoluutiota ei ole koskaan todistettu". L.H. Matthews, "Introduction," Origin of the Species, Charles Darwin (1971 edition).

H. Lipson

"Olen aina ollut hieman epäileväinen evoluutio teoriasta sen kyvyn takia selittää elävien olioiden ominaisuuksia (esimerkiksi, kirahvin pitkä niska). Olen sen tähden yrittänyt saada selville jos biologiset löydöt viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajan sopisivat yhteen Darwinin teorian kanssa. En usko että ne niin tekevät. Minun mieleeni teoria ei mahdu mitenkään". H. Lipson, "A Physicist Looks of Evolution," Physics Bulletin 31 (1980), s. 138.

Norman Macbeth

"Valitettavasti, enimmät selitykset evoluution kentällä eivät ole hyviä. Itse asiassa, ne tuskin kelpaavat selityksiksi lainkaan; ne ovat ehdotuksia ... utopistisia ajatuksia, tuskin kelvollisia kutsuttaviksi oletuksiksi. " Norman Macbeth, Darwin Retried (1971), s. 147.

Francis J. Ayala

"Olettamus on empiirinen ja tieteellinen vain jos sen voi testata kokeella . . Olettamus tai teoria väärennetty empiirisillä havainnoilla ja kokeilla ei voi olla ainakaan periaate, eikä kuulu tieteen valtakuntaan . " Francis J. Ayala, "Biological Evolution: Natural Selection or Random Walk?" American Scientist, Vol. 82, Nov.-Dec. 1974, s. 700.

Francis Crick

"Rehellinen mies, joka on varustettu kaiken saatavilla olevan tiedon kanssa, voisi vain todeten aavistaa, että tällä hetkellä elämän alkuperän ilmestyminen on melkein ihme. " Francis Crick, Life Itself, Its Origin and Nature (1981), s. 88 [yksi DNA molekyylin löytäjistä].

S.W. Fox

"Fysiikan nykyiset lait . . ovat riittämättömiä kuvailemaan elämän alkuperää. Hänelle tämä avaa keinon teleologialle, jopa sillä seurauksella, että luomakunnalla on älykäs edustaja . . Jos hän ajattelee että hän on lopullisesti ratkaissut että elämä ei voi saada alkuansa sattumalta, vain kaksi järkiperäistä vaihtoehtoja jää jäljelle. Ensimmäinen on että se ei ole tapahtunut laisinkaan ja kaikki mitä opiskelemme on illuusiota " S.W. Fox, The Origins of Prebiological Systems and Their Molecular Matrices (1965), s. 35-55.

Harold C. Urey

"Kaikki meistä jotka opiskelevat elämän alkuperää huomaavat, että mitä enemmän tutkimme, sitä enemmän monimutkaiselta sen kehittyminen tuntuu meistä. Me kaikki uskomme elämän kehittyneen tällä planeetalla kuolleista aineista. Sen monimuotoisuus on vain niin suuri, että on vaikea kuvitella sen kehittyneen kuolleesta. " Harold C. Urey, lainaus Christian Science Monitor, Tammikuu 4, 1962, s. 4.

Tohtori T.N. Tahmisian

"Tiedemiehet jotka opettavat evoluutioteorian olevan elämän tosiasia ovat suuria huijareita ja tarinat, joita he ovat kehitelleet ovat ehkä suurinta pilantekoa, mitä koskaan on tehty. Evoluution selittämisessä meillä ei ole yhtään hitusta tosiasioita. " (Dr. T.N. Tahmisian. Atomic Energy Commission, The Fresno Bee, August 20, 1959.

Tohtori David Raup "...monet ihmiset olettavat fossiilien toimittavan erittäin tärkeää osaa yleisessä argumentoinnissa Darwinilaisen elämän synnyn historian hyväksi. Valitettavasti, tämä ei ole totta. " (Dr. David Raup, Curator, Field Museum of Natural History, Chicago. Lainaus "Conflicts between Darwin and paleontology," Field Museum of Natural History Bulletin, Vol. 50 (1), 1979.)

Professori Louis Bourone

"Evolutionismi on aikuisten satu. Tämä teoria ei ole auttanut tiedettä edistymään . Se on kelvoton," sanoo Professori Louis Bouroune; lainaus The Advocate, Maaliskuun 8, 1984. Louis Bourone on entinen Strasbourgin biologisen yhdistyksen presidentti ja Strasbourgin eläinmuseon johtaja, sekä hän on myös toiminut johtajana Ranskan kansallisessa tiedekeskuksessa.

David B. Kitts

"Siitä kirkkaasta lupauksesta huolimatta, että paleontologia toimittaisi välineet evoluution näkemiseen, se on esittänyt joitakin epämiellyttäviä vaikeuksia evolutionisteille, tunnetuin niistä on aukon läsnäolo fossiileissa. Evoluutio edellyttää välimuotoja lajien kesken ja paleontologia ei tue sitä. .." (David B. Kitts, Ph.D. -- Eläintiede, pääindententti, geologian osasto, Stoval museo ja hyvin tunnettu kehitys-paleontologi. Evolution Vol. 28, Syyskuu. 1974.

Antropologi Tim White

"Viisi miljoona vanhan luunpalan oli ajateltu olevan ihmismäisen eläimen solisluu, mutta se olikin itse asiassa delfiinin kylkiluun osa . ..Ongelma joka monilla antropologeilla on se että he haluavat niin paljon löytää hominidin että jokaisesta heidän löytämästä luun palasta tulee heille hominidin luu . "; lainaus New Scientist Huhtikuun 28, 1983 (Dr. Tim White, antropologi, Kalifornian yliopisto, Berkeley)

W.D. Stansfield

"Kaikki yläpuolella (radiometriset) olevat menetelmät maan iän määrittämiselle, sen erilaiset kerrostumat ja fossiilit ovat kyseenalaisia, koska niiden määrät ovat todennäköisesti vaihdelleet laajasti kautta maan historian. ..On ilmeistä, että radiometriset tekniikat eivät voi olla ehdottomia iän määrittäjiä, vaikka niinkin on väitetty. Ikä arviot joita on saatu geologisista kerrostumista erilaisilla radiometrisillä menetelmillä ovat usein aivan erilaisia (joskus satoja miljoonia vuosia). Ei ole olemassa absoluuttista luotettavaa pitkän ajan radiologista kelloa. Luontaiset epävarmuudet radiometrisessä ajan määrityksessä häiritsevät geologeja ja evolutionisteja; The Science of Evolution, Macmillan, 1987. (W. D. Stansfield Ph.D. , Biologian opettaja, Kalifornia Polytech State University.)

Professori W. Dort Jr

"Antarktikalla juuri tapetun hylkeen iäksi saatiin 1300 vuotta radiohiili C-14 mittauksella." lainaus, Antarctic Journal of the United States, 1971 (W. Dort Jr. , Ph. D. -- Geologia, Professori, Kansasin yliopisto).

Dinosaurusten olemassaolo yhdessä ihmisen kanssa Dinosaurusten olemassaolo ennen ihmisen ilmaantumista on ollut evolutionistien uskomusten perus periaatteena. Mutta mitä silloin tapahtuisi, jos löydettäisiin dinosauruksen ja ihmisen jalanjäljet samanaikaisesti yhdessä? Aikakausilehti Geological Education, Vol, 31, 1983 mukaan David H Milne ja Steven. D. Schafersman kertoivat "sellaisesta tapahtumasta, jossa se todistettaisiin, niin se aiheuttaisi vakavan häiriön biologian ja geologian historian perinteisille tulkinnoille ja tukisi oppia luomisesta ja suuresta katastrofista (tulva). Mielenkiintoista on se, että dinosauruksen ja ihmisen jalanjälkiä samanaikaisesti yhdessä on löytynyt Meksikosta, Uudesta Meksikosta, Arizonasta, Missourista, Kentuckista ja Illinoisista.

Vuosilukujen mukaan tapahtuneita asioita:

1983

- 30 vuoden tutkimuksen jälkeen Halton C. Arp vuonna 1983 oli ratkaisevasti osoittanut, että punasiirtymän nopeus teoria (todisteelle, että Big Bang oli tapahtunut) ei ole oikein.

1984

- Maailman johtava luonnontieteiden filosofi Karl Popper sanoi, että "luonnon valinta" oli naurettava termistö, koska oikeastaan se ei sano mitään. Hänen mukaansa sattumanvaraisuus ei voi valita mitään hyödyllistä, positiivista tai kehittyvää. Popper sanoi, että luonnollisesti sopivimmat jäävät eloon, mutta se ei todista evoluutiota.

- Samana vuonna paljastui petos, jossa paleontologit tutkivat Euroopan vanhimman ihmisen luita. Tutkimuksen tuloksina selvisi, että Euroopan vanhimman ihmisen pääkallon palanen olikin pala nuoren aasin kallosta.

1985 - Stephen Gould:, on yksi Amerikan johtavista fossiili asiantuntijoista sekä Harvardin yliopiston professori. Gould julkaisi tuhoisan hyökkäys kehitysteoriaa vastaan (The Panda's Thumb). Gould murskasi teorian äkillisestä moni miljoonaisesta mutaatiosta, jonka kautta joka 50 000 vuosi tuottaa uuden lajin. Gouldin mukaan fossiili todisteet eivät tue tätä moni miljoonaisen mutaation muutosta. Gouldin mukaan laji muutoksia ei ole löydetty kivistä; jokainen laji jää erilaiseksi kuin toiset lajit. Toiseksi kun uusi laji ilmestyy kivikerrostumiin se äkisti häviää ilman muuttumista aikaisemmiksi lajeiksi. "Useimpien fossiili lajien historiaan sisältyy varsinkin kaksi ristiriitaista piirrettä koskien vähittäistä evoluution muutosta lajista toiseksi: (1) Useimmat lajit eivät ilmennä johdattavia muutoksia niiden ollessa maankamaralla. Ne esiintyvät fossiili näytteissä näyttäen paljolti samalta ennen niiden katoamista; ennätyksessä katsomassa paljon sama silloin kun he katovat; Morfologinen muutos on tavallisesti rajoittanutta ja ei suuntaa antavaa. (2) Äkillinen esiintyminen. Millään alueilla lajit eivät ilmesty asteettain jatkuvasti muuttuneina ... ne ilmestyvät kaikki heti ja täysin muotoutuneina". Gould, The Panda’s Thumb, p. 182.

- Samana vuonna kuusi johtavaa tiedemiestä, mukaan lukien Fred Hoyle:, löysivät ratkaisevan todistuksen että archaeopteryx brittiläisessä museossa oli vilpillisesti valmistettu. - Oxfordin biologi, Richard Dawkins julkisti kirjansa The Blind Watchmaker. (1800 luvulla William Paley kirjoitti kirjan in defense of God and Creation. Siellä hän mainitsi yksinkertaisen ja erittäin loogisen kuvauksen: Jos kävelisit pellolla ja löytäisit kellon maasta, tietäisit että kelloseppä oli tehnyt sen. Samalla tavoin voimme tietää että me, jotka olemme paljon enemmän monimutkaisempia kuin taskukello, olemme Jumalan luomia.

Kuten saatoimme odottaakin niin evolutionistit kokevat äärimmäistä vastenmielisyyttä tuota kuvausta kohtaan -mutta heidän tyypillinen menetelmänsä näyttää se vääräksi on naurettava. Puuttuvat tieteelliset todistukset, mitä muuta he voivat tehdä?) Dawkins kirjassaan paljastaa koko teoriansa turhuuden: "Luonnon ainoa kelloseppä on fysiikan sokea voimia . . Todellisella kellosepällä on harkitsevuutta: Hän suunnittelee rataksensa ja jousensa, ja suunnittelee yhdistää ne keskenään. ... Luonnonvalinta, sokea, tiedoton, automaattinen prosessi, jonka Darwin huomasi, ja minkä me tiedämme olevan selitys olemassaololle ja mikä on nähtävästi tarkoituksellinen muoto kaikelle elämälle, sillä ei ole tarkoitusta mielessään. Sillä ei ole mieltä, ei sielun silmää. Se ei suunnittele tulevaisuutta.

Sillä ei ole visiota, harkitsevuutta, ei näköä lainkaan . . Se on sokea kelloseppä. "-Richard Dawkins, The Blind Watchmaker, s. 5. Muualla, hän selitti sen mistä hän eniten pitää elämässä: "Vaikka ateismi olisi ollut johdonmukaisesti varma ennen Darwinia, Darwin teki sen mahdolliseksi olemalla älykkyydellä täytetty ateisti (ibid, p. 41). Purkaessaan vihaansa niitä kohtaan, jotka eivät uskoneet evoluutioon, Dawkins sanoi: "On ehdottoman varmaa sanoa että jos tapaat jonkun, joka väittää ettei usko evoluutioon, tämä henkilö on tietämätön, typerä, tai mielenvikainen (tai ilkeä, mutta en mielelläni ajattelisi näin)."-Ibid:. , 9. Richard Dawkins ja Michael Denton, jotka eivät tienneet mitään toistensa kirjoista, kumpikin julkaisi oman kirjansa samana vuonna. Hämmästyttävä vastakohta näiden kahden kirjan kesken aiheutti uuden murskaavan hyökkäyksen evoluutiota vastaan.

- Michael Dentonin kirja: A Theory in Crisis julkaistiin 1985 ensin Englannissa ja seuraavana vuonna Amerikassa. Dentonin kirja aiheutti räjähdyksen joka on jatkunut tähän päivään saakka. Denton oli brittiläiseksi kasvatettu biokemisti ja lääketieteen lääkäri kliinisessä osastossa sairaalassa Sydneyssä Australiassa. Tulleessaan tympäistyksi teorian kanssa, Denton aloitti kirjansa kirjoittamisen vuonna 1980. Julkinen lehdistö hyökkäsi kirjaa vastaan voimakkaasti aina sen valmistumiseen saakka. Michael Ruse ja Niles Eldredge moitivat sitä tieteellisissä aikauslehdissä. (Muistatko Eldredgen? Hän oli yksi joka Gouldin kanssa oli aiemmin moittinut darvinistista evoluutiota.

Nyt hän moittii kirjaa joka kumosi kehitysteorian, jonka hän itse oli aiemmin hylännyt. ) Philip Spieth kommentoi Dentonin kirjaa varoittaen tieteellisiä julkaisuja: "Evoluutio biologia on kuolettavassa kriisissä " (Zygon Kesäkuu 1987). Murray Eden ja Marcel Shutzenberger (kaksi matemaatikkoa) lukivat Dentonin kirjan ja sen seurauksena liittyivät taisteluun evoluutioteoriaa vastaan. Jopa Ashley Montagu ylisti Dentonin kirjaa.

1986 - Fred Hoyle ja Chandra Wickramasinghe julkaisivat kirjansa, Evolution from Space. Tässä kirjassa, kirjailijat (toinen on ateisti ja toinen Buddhalainen) osoittavat, että kehitysteoria ei voisi mahdollisesti tuottaa elämää - joten elämän on täytynyt saapua ulkoavaruudesta!

- Robert V. Gentry julkaisi kirjansa, Creation's Tiny Mystery, mikä selkeästi todisti että graniitti, peruskallio jokaisen mantereen alla maapallolla, oli muodostunut kiinteästi kolmen minuutin sisällä! Tämä on hämmästyttävä löytö, ja kokonaan näyttää vääräksi teorian maaperän sulaneesta alkuperästä.

1987

- Tsernobylissä sattui ydinvoimala onnettomuus, jonka seurauksena säteilyn aiheuttamat mutaatiot eivät vahvistaneet ihmislajia, eivätkä luoneet uutta, vaan sairastutti ja tappoi tuhansia ihmisiä.

- Michael Behe, biologian opettaja Lehigh:n yliopistossa, avasi kopion Dentonin kirjasta ja hämmästyi koska huomasi koko ikänsä uskoneensa valhetta. Hän alkoi vastustamaan evoluutioteoriaa ja alkoi tutkia aihetta. Myöhemmin hänestä tuli yksi johtajista uudessa liikkeessä, joka hyökkäsi evoluutioteoriaa vastaan.

- Berkeleyn laki professori Phillip Johnson luki kirjat; Richard Dawkins: Blind Watchmaker ja Michael Denton: Evolution: A Theory in Crisis. Huolellisesti lukiessaan kirjoja hän huomasi niiden edustavan vastakkaisia näkökulmia. Johnson huomasi Dentonin käyttävän tieteellistä tietoa, näin blokaten pois evoluutioteorian kelvottamana. Dawkins aloitti kirjansa Paleyn kuvauksella, jossa kello löytyi pellolta, jonka kelloseppä oli tehnyt. Dawkins myönsi että Paleyllä oli vähintään yksi asia oikein. Hän oli virheettömästi erottanut avain ongelman, että evoluutio täytyy ratkaista biologisella monimuotoisuudella. Dawkins sanoi että ratkaisu oli sattumanvaraisten mutaatioiden "suodatus" luonnonvalinnalla, "joka on kovin päinvastoin sattumanvaraisuudesta. " Pieni ajatus, tietysti, paljastaa että sattumanvaraset mutaatiot, jotka toimivat todella satuumanvaraisella valinnalla, voivat vain tuottaa sattumanvaraisia tuloksia. Johnson tunnisti tämän. Dawkins oli sanonut, että luonnonvalinta kykenisi valmistamaan vaikka minkälaisia monimutkaisia asioita, vaikka lepakkojen kaikuluotain järjestelmän muodostumisen tai ihmissilmän muodostumisen! Johnson näki selkeän hullutuksen tällaisessa ajattelutavassa.
Kehitysteoriaa esiteltiin sen parhailla puolustajilla ja prosessi itse näytti olevan kuin jättimäinen pilanteko. Johnson ei uskonut valtavia evoluution "kalavaleita", vaan sen sijaan hyväksyi tieteelliset tosiasiat, joita Denton esitti kirjassaan.

1988

- Johnson oli valmistanut pitkällisen käsikirjoituksen, otsikoiden sen "Science and Scientific Naturalism in the Evolution Controversy." Se sisälsi tietoa Dentonin kirjasta sekä Gouldin, Eldredgen, Dawkinsin ja Grassén.

Johnson oli toistuvasti todennut, että voitto väittelyssä ei ole niin tärkeä kun saada keskustelu käyntiin, että ihmiset alkaisivat ajattelemaan asioita. Tämä mielessään ei hukaten aikaa hänen saapuessaan Englantiin Johnson järjesti , ja ei koskaan yksi hukkaamaan aikaa, niin pian kuin hän saapui takaisin Englannista, Johnson järjesti ryhmäkeskustelun yliopiston alueella. Johnsonin tutkimuksia kopioitiin ja postitettiin eteenpäin.

Monta vaikutusvaltaista tiedemiestä, ensisijaisesti darvinisteja osallistui seminaariin syyskuun 23 päivä. Muutamia päiviä myöhemmin, hän saneli mitä siellä tapahtui . Se selkeytti ja havainnollisti hänen ajatteluaan.

"Minun argumenttini oli että, vaikka useimmat ihmiset uskovat että iso osa empiirisiä todistuksia tukee yleistä evoluutioteoriaa, niin tämä fakta on kuitenkin illuusio. Monet ihmiset intellektuaalisessa maailmassa ovat varmoja, siitä että evoluution täytyy olla totta. . . Todistus on siten rakentunut tälle ennen olemassa olevalle teoreettiselle varmuudelle, joka perustuu filosofisille oletuksille. Ei evoluutiota tukevia selityksi ei ole siten huomioitu ja siksi todistuksellinen tuki, joka näyttää olevan olemassa on kulttuurinen varmuus enemmän kuin sen syy. "

Tämä Berkeleyn ryhmäkeskustelu oli käyty läpi uudelleen monta kertaa kun Johnson puhui erilaisissa kokouksissa, luennoissa tai väittelyissä. Kaikissa niissä Johnson oli täsmällinen, peloton sekä vielä kovin ystävällinen puhuja. Jokaisessa kokouksessa ennen ja jälkeen, hän ystävystyi vastustajiensa kanssa ja myös muiden kanssa.

Yhteenveto

Kehitysteorian oppineiden yritys johdattaa ihmiskunta uskomaan evoluutioteoriaan on monissa paikoissa väärien mittausten ja valheellisten uskomusten varassa. Raamattu opettaa: Room 1:25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen. Ihmiset jotka eivät usko Raamatun Jumalaan joutuvat valheen pettämiksi ja se tulee näkyviin hyvin selvästi tässä evoluutio uskovaisuudessa, joka perustuu oletuksiin, arvioihin ja vääriin mittauksiin sekä huijauksiin. Onneksi lopulta jokainen ihminen joutuu kerran seisomaan Jumalan edessä, silloin ei voi paeta valheeseen, vaan silloin joutuu kohtamaan totuuden sellaisena kuin Jumala on sen meille luonut ja järjestänyt.

Lähteet:

- The Quote Book, julkaisija Creation Science Foundation Ltd.
- The Evolution Handbook, by Vance Ferrell 2001.
- http://koti.phnet.fi/petripaavola/

torstai 11. marraskuuta 2010

Miksi jätin pappisviran?



Entisen "naispapin" todistus ja tunnustus Ruotsin kirkko toteutti pappisviran avautumisen naisille 1958. Seurauksena oli "30-vuotinen sota" eikä suinkaan kiistakysymyksen unohtuminen tai kirkollisen ajattelun yhdenmukaistuminen. Ulla Hindbeckin, entisen naispapin "todistus" on herättänyt paljon keskustelua Ruotsissa.


Papppiskoulutus liberaaliteologian turmelema

Valmistuin teologian kandidaatiksi Upsalassa keväällä 1976. Koulutuksen aikana opin, että kaikkea Raamatussa olevaa oli koeteltava. Ei ollut varmaa, että kaikki, mitä siinä oli, olisi totta ja tärkeää. Koska ihmiset olivat sen kirjoittaneet, olivat he myös laittaneet siihen omat arvostuksensa ja oman aikansa yhteiskuntanäkemyksen. Raamattu sisälsi legendoja, myyttejä ja jopa satuja. Eihän nykyaikaisen ja valistuneen ihmisen tarvitse sellaisia niin vakavasti ottaa.
Raamattua tuli tulkita ymmärryksellä, järjellä.
Minulla ei ollut aikaisempaa lujaa uskoa Raamattuun täydellisenä auktoriteettina. Siksi minusta oli jännittävää tutkia Raamattua järjen keinoin ja yrittää erottaa siinä oleva jumalallinen ja inhimillinen. Jumalallinen saisi jäädä jäljelle, mutta historian ja muun epätäydellisen voisi muuttaa tai yksinkertaisesti sivuuttaa. On mahdotonta, että tällainen raamattunäkemys voisi luoda pohjan aidolle uskolle. Mutta olin ymmärtänyt, ettei se, kummallista kyllä, ollut tarkoituskaan.


Raamatullisia perusteita ei kysytty

Tammikuussa 1977 minut vihittiin papiksi Tukholman hiippakuntaan. Oikeastaan en ollut aikonut tulla "papiksi", vaan ehkä seurakuntasihteeriksi tai mahdollisesti diakonissaksi. En ollut päämäärätietoinen. "Pappi" oli jotakin saavuttamatonta; en uskonut selviäväni siitä. Minulla oli sellainen käsitys, että papiksi ryhtyminen asettaisi minulle sellaisia kysymyksiä ja vaatimuksia, joihin en ollut kypsä.
Mutta kun valmistuin, näyttivät vaihtoehdot kutistuneen. Niin seurakuntasihteereille kuin diakonissoillekin oli vähän töitä tarjolla. Papin virkoja sitävastoin oli runsaasti. Minut ylipuhuttiin aloittamaan kokeeksi ja osoittautuikin, ettei minkäänlaisia ongelmia ilmaantunut. Kukaan ei kysynyt, olinko ajatellut asian perinpohjaisesti, tiesinkö, oliko kutsumukseni oikealla perustalla, tiesinkö edes, mikä perustan tuli olla. Ihan kuin olisin mennyt mihin tahansa työhön. Minulla oli koulutus, joten olin myös siihen sopiva.
Minulla ei ollut mitään vaikeuksia saada niitä virkoja, jotka halusin. Seurakuntatyö sujui hyvin. Pidin tätä vahvistuksena kutsumukselleni. Aivan samoin muutamat ihmiset sanoivat minulle, kun halusin jättää viran: Kun kerran menee hyvin, kun se toimii, se ei voi olla väärin.
Mutta nyt Jumalan Sana puhuukin sitä vastaan, että nainen voisi olla paimen- ja opetusvirassa. Tämä ei liikuttanut minua vähääkään sen raamattunäkemyksen pohjalta kuin minulla oli viranhoitoni alussa.
Vasta muutaman vuoden virassaolon jälkeen, kun olin kypsynyt tehtävässäni, minulle alkoi selvitä, ettei se voinut olla oikein.


Kirkko ei tarvitse raamattu-uskollisia

Erään tunnustususkollisen papin ansiosta tulin tietoiseksi siitä vaikeasta asemasta, jossa raamattu- ja tunnustususkolliset ovat Ruotsin kirkossa. Ihmettelin sitä, mikä heidät sai kaikesta huolimatta jatkamaan naispappeuden vastustamista. Kenelläkään raamattu- ja tunnustususkollisella papilla ei ole mahdollisuuksia tulla nimitetyksi piispaksi. Kukaan siltä laidalta ei pääse kirkossa korkeampiin virkoihin.
Heiltä kielletään jopa pappisvihkimys. Ihmeellistä on se, että Ruotsin kirkko torjuu kaikki raamattu- ja tunnustususkolliset vain siksi, että he ovat uskollisia Jumalan Sanalle ja kirkon Herralle, Kristukselle. Tämä on itse asiassa aivan järjetöntä. Jos kirkko torjuisi jotkut, niin eikö ennemmin ne, jotka eivät usko.
Mutta kun sanomme, että uskollisuutemme Jumalan Sanalle ja Herralle Kristukselle vaatii meitä vastustamaan naispappeutta, tapahtuu tämä järjetön asia, uskolliset ajetaan pois ja vain uskottomat jätetään.
Ennen kaikkea lukemalla "Nya Väcktaren"- lehteä, sain syvempää ymmärrystä siitä, mitä Raamattu - uskollisuus merkitsee ja miten sieltä käsin nähdään Ruotsin kirkon kriisi, sen syvyys ja sen syyt.
Naispappia ei kehoiteta kuuntelemaan tai lukemaan mitään, mikä tulee nk. "korkeakirkolliselta" suunnalta. Hehän ovat naispappeuden vastustajia ja siksi heidän näkemyksensä ovat yleensä vanhanaikaisia, epärealistisia ja vähän typeriä. Ja ennen kaikkea ne eivät sisällä mitään naispappeja ja heidän kannattajiaan kiinnostavaa. Kaikki tämä perustuu siihen, että pelätään tulla kosketukseen totuuden kanssa.
Sillä kun luin mm. "Nya Väcktaren"-lehteä, josta minulla oli tällaisia ennakkoluuloja, havaitsin, että se, mitä siinä sanottiin oli hyvin perusteltua, viisasta ja järkevää. Ihminen ei voi, olipa miten järkevä tahansa, olla Jumalan yläpuolella. Ihminen ei voi olla Jumalaa parempi, kun on kysymys taivaallisista asioista.


Kristuksen kirkko hädässä

Kokemukset omasta virastani osoittivat, että "korkeakirkollisuuden" kritiikki oli kaikin tavoin aiheellista. Meidän maassamme Kristuksen kirkko on todella suuressa hädässä. Eräs perustavanlaatuinen syy tähän olin minä itse ja minun naispapin virkani. Jos Kristuksen kirkko uudestaan pystytetään - mikä on välttämätöntä - sen on tapahduttava Raamatun ja tunnustuksen perusteella. Se ei voi tapahtua, jos nainen edelleen pyrkii pitämään kiinni pappisvirasta, joka sotii Raamattua ja tunnustusta vastaan.
Keväällä -85 G.A.Danell piti Nyköpingissä esitelmän aiheesta "Uskon perusteet". Olin siellä, kuuntelin ja tulin vakuuttuneeksi, että Jumalaan voi täysin luottaa. Jumala on totuus ja Jumalan Sana on läpikotaisin totta. Jumalan Sana seisoo vahvana ja horjumattomana, eikä sitä saa muuttaa, eikä sitä tarvitse asettaa kyseenalaiseksi.
Se oli minulle uutta. Se oli uskoa eikä epäilystä ja se tuli minulle valtavan merkittäväksi. Se antoi kokonaan uusia näkökulmia.
Kristuksen kirkon tulisi kai kuitenkin olla uskova eikä epäilevä kirkko. Tänään Ruotsin kirkon papeilta ja piispoilta odotetaan, että heidän on epäiltävä Herraa Kristusta tai jopa kiellettävä Hänet. Muutoin heillä ei ole asiaa kirkon virkaan. Tässä täytyy olla kysymys siitä, että sahataan sitä oksaa, jolla itse istutaan, että kaiken alta viedään perustus.


Kansankirkko - uskova kirkko

Tänään Ruotsin kirkko on jakautunut. Toisaalta on "kansankirkko", jossa epäily on uskoa arvokkaampaa, toisaalta on "uskova kirkko".
"Kansankirkossa" poliittisesti valitut ihmiset päättävät siitä, mikä on kirkon oppi. Ei-kristillisellä esivallalla on auktoriteettiasema ja se myös nimittää piispat. "Kansankirkossa" ei ole tärkeintä se, mitä Jumala opettaa Sanassaan, vaan se, mitä ihmiset ajattelevat ja haluavat. Jumalan Sana on siltä varalta, että sitä satuttaisiin tarvitsemaan. "Kansankirkossa" voi uskoa kristilliseen oppiin niiltä osin kuin haluaa tai olla kokonaan uskomatta. Hyvin menee joka tapauksessa. Mutta uskottavuuden säilyttämiseksi on välttämätöntä pitää kiinni tasa-arvosta ja kirkon demokratiasta. Maallikon sana painaa enemmän kuin papin. On välttämätöntä kuulua poliittiseen puolueeseen voidakseen olla mukana päättämässä kirkollisista ja seurakunnallisista kysymyksistä.
Raamattu- ja tunnustususkollisuus on Ruotsin kirkossa jotakin hyvin rumaa, eikä sitä saa esiintyä. Voisi luulla, että "kansankirkon" pilakuva näyttää tältä. Mutta pahinta on se, että tämä on pohjimmiltaan aivan totta. Tässä turmeltuneessa kirkossa toimivat kaikki naispapit. Vain täältä löytyvät heidän kannattajansa.
"Uskovassa kirkossa" Jumalan Sana on korkein auktoriteetti ja Kristus on Herra kirkossaan.
Täällä edellytetään uskoa ja uskollisuutta Jumalan Sanalle. Täällä kestävänä perustuksena on Raamattu ja tunnustus. Uskova kirkko on vähemmistö ja enemmistön "kansankirkko" painostaa sitä voimakkaasti. Uskovassa kirkossa ei ole naispappeja, koska se on Jumalan Sanan ja tunnustuksen vastaista.
Joskus sanotaan, ettei naispappeus ole kirkolle mikään suuri kysymys.
Se kysymys on nyt jätettävä ja kaikkien on hyväksyttävä, että kirkko on avannut pappisviran naisille. Mutta Jumalan Sana puhuu asiasta ja puhuu sitä vastaan. Ja Jumalan Sanan puhuessa on kaikki tärkeää. Jumalan Sana on kaikkien ideologisten virtausten yläpuolella. Jumalan Sana sitoo kaikkia kristittyjä kaikkina aikoina.


Ei tasa-arvokysymys

1.Kor.14. luvussa Apostoli Paavali lausuu Pyhässä Hengessä Herran tahdon, että naisen tulee vaieta seurakuntakokouksessa eikä hänen ole lupa puhua.
Tämä tulee Herralta, sanoo apostoli; se ei ole mikään tasa-arvokysymys.
On vain niin, että tämä on Herran Kristuksen pyhä tahto, eikä meidän tarvitse käsitellä tätä tasa-arvokysymyksenä.
Kansankirkon edustajat ja epäkristillinen hallitus muuttavat apostolin sanat vastakohdakseen ja kutsuvat naisen puhumaan seurakunnassa. Tämä on järjetöntä.
He luulevat selvästi, että apostoli Paavalilla oli jotakin naisia vastaan.
He luulevat selvästi olevansa rakkaudellisempia naisia kohtaan kuin apostoli Paavali, niin, rakkaudellisempia kuin Herra Kristus itse, sillä Hän onse, joka puhuu apostolin kautta. 1 Tim:ssä kielletään suoraan naisen toimiminen opetusvirassa. Se ei voi olla Kristuksen tosi kirkko, joka ei välitä tästä mitään.
Naispappeus ei ole koskaan ollut Kristuksen tosi kirkolle mikään tasa-arvokysymys.
Herra on kaikkien nykyaikaisten ideologioittemme yläpuolelle. Hänelle tasa-arvo ei ole mikään ongelma, eikä ole Hänen kirkollensakaan.


Jeesuksen valinta

Kun Herra Kristus osoittaa kirkkonsa suuntaviivat, antaa Hän paimen- ja opetusviran miehille, kutsumiensa apostolien välityksellä.
Koska Hän on Tosi Jumala Tosi Jumalasta ja yhtä Jumalan Isän Kaikkivaltiaan kanssa, olisi Herra Kristus ilman muuta valinnut naisen apostoliksi, jos se olisi ollut Hänen tarkoituksensa. Meidän ei tarvitse koskaan epäillä, etteikö Hän olisi voinut tehdä niin oman aikansa naisnäkemyksestä huolimatta. Sillä on syvempi merkitys, kun Hän antaa paimen- ja opetusviran miehille. Nainen saa toisia tehtäviä.


Erilaiset tehtävät

Jumala loi ihmisen joko mieheksi tai naiseksi ja antoi heille eri tehtävät. Samoin Herra kristus antaa kirkossaan miehelle ja naiselle eri tehtävät. Se on Hänen tahtonsa ja Hänen hyvän järjestyksensä mukaista. Hän tietää, mikä on parasta meille ja mikä on parasta Hänen kirkolleen. Se, että jotkut naiset eivät tyydy omiin tehtäviinsä, jotka heille on uskottu, ei ole Herran Kristuksen vaan heidän oma vikansa. Naispappeus on puhdasta tottelemattomuutta Herraa kohtaan. Täytyy olla väärin, että Ruotsin kirkko tekee tottelemattomuudesta lain, joka koskee kaikkia kirkossa.


Samaistuttava Raamatun naisiin

Kaikki 12 valittua apostolia, paimen- ja opetusviran perusta, olivat miehiä. Myös kaikki heidän seuraajansa olivat miehiä. Jumalanpalveluksessa pappi on apostolien, Kristuksen sijainen. Mistä naispapit löytävät identiteettinsä? Tämä on kokonaisuuden kannalta tärkeätä. Raamatussa on monia naisia, jotka opetuslapsina seurasivat ja palvelivat Herraa. Kukaan heistä ei hoitanut paimen- tai opetusvirkaa. Kristityt naiset tekevät oikein samaistuessaan Raamatun naisiin eikä sen miehiin.


Ei syrjinnästä kysymys

Lehdistössä ja TV:ssä puhutaan silloin tällöin naispapeista, joilla on vaikeuksia virkansa hoitamisessa. Sen kerrotaan johtuvan siitä, että heidän miespuoliset "korkeakirkolliset" kolleegansa vastustavat heitä ja kohtelevat heitä huonosti. Naispappeuden vastustamisen yhteydessä käytetään mielellään sellaisia sanoja kuin syrjintä ja naisviha.
On arvotonta käyttää sellaisia sanoja tässä yhteydessä. Se on pahan puhumista. Naispappeuden vastustaminen ei perustu naisvihaan, syrjintään eikä mihinkään pahaan, vaan johonkin aivan muuhun, johonkin hyvään, minkä ei pitäisi olla tuntematonta niille, jotka tekevät työtä kirkossa. Jumala on syynä naispappeuden vastustamiseen. Se on rakkauden teko Herraa Kristusta ja lähimmäisiä, naispappeja kohtaan.
Naisen toimiminen paimen- ja opetusvirassa on rikkomus Herran ilmoitettua tahtoa vastaan. Se on tottelemattomuutta Jumalaa kohtaan. Ne, joita kutsutaan "naispappeusystävällisiksi", eivät välitä siitä, että heidän naispuoliset kolleegansa elävät vaarallisesti.


Vastustaminen on rakkauden ilmaus

Naispappeuden vastustaminen on Kristillisen rakkauden ilmaus. Kristittyinä uskomme iankaikkiseen elämään, mutta myös iankaikkiseen rangaistukseen. Meidän on pidettävä hyvää huolta omasta ja toistemme autuudesta. Jos joku on joutunut harhaan, tottelemattomuudessa pois Jumalan luota, on häntä ojennettava, jotta hän voisi, jos mahdollista, tulla autetuksi kääntymykseen. On rakkaudetonta laiminlyödä sitä velvollisuutta, joka meillä on toisiamme kohtaan.


Raamatun vakavasti ottaminen johti eroon

Kun minä "pappina", uuden raamattunäkemykseni pohjalta, halusin opettaa, että Jumala on Totuus, että Jumalan Sana on Totuus, että meidän on otettava Jumalan Sana vakavasti, että meidän tulee uskoa Herraan Kristukseen ja seurata Häntä kuuliaisuudessa, havaitsin kaiken kestämättömäksi. Koko tilanteeni oli kestämätön. Ymmärsin, miten vähän uskottava minun täytyi olla totisessa julistuksessa, jos halusin olla "oikea opettaja". Minähän olin ristiriidassa itseni kanssa. Minä olin pappina itse todiste siitä, etten ottanut Jumalaa vakavasti. Minähän osoitin, etten itse uskonut siihen, mitä sanoin. Silloin en voinut odottaa, että kukaan muukaan ottaisi julistustani vakavasti. Ja siloinhan kaikki oli aivan turhaa. Kun otin Jumalan Sanan vakavasti, minun oli pakko jättää pappisvirkani. Sen tein joulukuussa 1985.


Naispappi ei ole koskaan "oikea opettaja"

On mahdotonta, että naispappi voisi olla "oikea opettaja". Hän ei voi tuntea oikeaa oppia, koska silloin hän ei olisi pappi. Hän ei ole julistuksessaan uskottava. Oikeastaan yhdenkään seurakunnista ei pitäisi suostua ottamaan vastaan naista paimenekseen. Herra ei ole häntä kutsunut eikä hänellä ole oikeutusta. Mutta näin kuitenkin tehdään ja usein Raamattu-uskollisten "oikeiden opettajien" kustannuksella.
Meillä Ruotsissa ei millekään muulle aseteta niin matalia vaatimuksia kuin kirkolle. Matalat vaatimukset ovat halveksunnan eräs muoto. Ei uskota, että kirkko voisi täyttää mahdolliset vaatimukset. Kirkko on epätäydellinen ja tulee sitä olemaankin, koska se koostuu epätäydellisistä ihmisistä.
Mutta ei ole oikein tyytyä tähän. Kirkon Herra on täydellinen. Hänen kirkkonsa täytyy kaikin tavoin pyrkiä täydellisyyteen. pitää sitä päämääränään ja lähtökohtanaan. Kirkko ei saa tyytyä vähään. Kristuksen kirkon on pyrittävä siihen, että se on oikea kirkko ja että siellä on kuuliaisuus kirkon oikealle Herralle, joka on Kristus.

Alkuperä: Ulla Hindbeck: Varför jag lämnade prästämbetet. Käännös: Marjo Ahlqvist. Perusta-lehti 3/1988 Väliotsikointi toimituksen. Valoa ristiltä 4/1997