tiistai 30. joulukuuta 2014

Veretön evankeliumi?

"kuinka paljon paremmin puhdistaakaan Kristuksen veri! Ikuisen henkensä voimalla hän on antanut itsensä virheettömänä uhrina Jumalalle, ja hänen verensä puhdistaa meidän omantuntomme kuoleman teoista, niin että voimme palvella elävää Jumalaa. " 
Hepr.9:14.KR-92

Teemu laajasalo oli puhujana eräässä seminaarissa, joka koski evenkeliointia. Seminaarissa pohdittiin sitä, että miten ihmisille pitäisi puhua uskosta. Seminaarissa mietittiin miten sekulaarisille ihmisille pitäisi puhua uskosta. Mitkä ovat ne sanat ja välineet.
Teemu Laajasalo on Helsingin kallion seurakunnan kirkkoherra ja Suomen jonkinlainen mediakasvo. Laajasalo on hyvä puhumaan ja hyvä esiintymään ja siksi varmasti oli jotenkin luontevaa kirkon puolelta pyytää häntä puhumaan kyseiseen seminaariin.
Itseäni jäi vaivaamaan hänen tapansa nähdä evenkeliumi. Laajasalo puhui paljon erilaisista tempauksista, joita hänen kirkossaan on toteutettu. (kallion srk)
Kuten kerjäläisten majoittaminen omiin koteihin. Sateenkaariväen sanan ja rukouksen illat ja nyt viimeisin on tämä polkupyörän lainaamishomma, luottofillari kampanja.
Laajasalolla on tällainen tietynlainen asenne, jota hän kuvaa seuraavasti. Kirkko ei ole teatteri vaan rakennustyömaa. Olen samaa mieltä hänen kanssaan, kirkon tehtävä ei ole viihdyttää, sen sanan ikävässä mielessä. Markkinointi ja myyntipuheet sopivat kuitenkin huonosti kirkkoon. Hyvä autokauppias voi olla hyvä myymään autoja, muttas se ei tee hänestä hyvää evenkelistaa. Vaikkakin Henki voi hänet osoittaa myös tähänkin tehtävään :) Laajasalon osaaminen ja puhuminen oli miellyttävää, mutta sisältö jäi ontoksi. Varsinkin jos sitä tarkastellaan klassisen kristinuskon viitekyhyksistä.

Helsingissä kampin kappelissa, joka sijaitsee narikkatorilla on myös järjestetty tällaisia uskontojen yhteisiä meditaatio hetkiä. Kampin kappelissa päivystää niin kaupungin sossuja, kuin kirkon työntekijöitä. Sinällään ajatus tällaisesta yhteistyöstä ei ole huono asia, mutta kenen kustannuksella?
Kirkon tehtävä on pelastaa sieluja, ei tarjota heille vain ajallista leipää. Helsingissä on järjestetty hyvinkin paljon tällaisia maallistuneita tilaisuuksia. Tammikuussa 2015 telkkarissa alkaa pyörimään ohjelma, joka on eräänlainen sokkotreffi, formaatti, jossa ihmiset eivät tunne toisiaan vaan menevät vain naimisiin. He kohtaavat toisensa ensimmäistä kertaa alttarilla. Ohjelmassa kirkonpuolelta on pappi Kari Kanala. Joka ei näe moraalittomuutta kyseisessä ohjelmassa.
Luterilainen kirkko oli myös mukana Sexhibition-messuille. Messuilla työskenteli seksuaaliterapeutti Paula Ruotsalainen sekä Tikkurilan seurakunnan seurakuntapastori ja psykoterapeuttiopiskelija Toni Fagerholm.
Pornomessujen ohjelmistoon kuului kaikkea muuta, muttei sellaista tervettä ja rakastavaa seksiä, joka kuuluu Kristilliseen moraali käsitykseen.  

Kirkon paimenet eivät ole uskossa?
Mitä evankeliointi on sellaiselle ihmiselle, joka itsekkään ei ole vastaanottanut evankeliumia. Vaan uskoo lähinnä teoreettisesti uskontoihin ja johonkin yliluonnolliseen. Tällaisen havannoinnin tein Laajasalon esityksessä evenkelioimis seminaarissa. Laajasalo puhui vain siitä, miten ihmiset täytyy saada mukaan kirkon toimintaan. Tässä en mene Laajasalon sielunelämään, vaan kirjoitan juuri, niin kuin koin asiat hänen sanovan. Laajasalolla on sama Tuomari kuin minullakin.
Kirkon toiminta ei ole sama, kuin Ottaa Jeesus vastaan henkilökohtaisena vapahtajana. Evankeliointi oli typistynyt sellaiseen kontekstiin, jossa se tarkoitti vain ihmisten kutsumista kirkon toimintaan. Ei uskoon. Siellä missä ei julisteta parannusta, kääntymystä ja pyhtystä, ei myöskään julisteta armahdusta ja armoa. Vaan syntinen jää yksin omien heikkouksien kanssa. 
Ilman lain saarnaa ei ole evenkeliumia, ja sen mukana tuomaa lohdutusta.
Laajasalo välillä kertoi vitsejä siitä, että hän kuulostaa herätys saarnaajalta, kun hän muutaman kerran siteerasi raamattua. Vaikka hänen asemassaan hänen tulisi saarnata vain raamattua ja siitä nousevaa uskon sisältöä. Laajasalon käsitys evankeliumista, vaikutti lähinnä sosiaaliselta jutustelulta kirkko rakennuksen sisällä. Tällaisille kerhoille on varamsti kysyntää, kun yleinen ilmapiiri länsimaissa muuttuu vain kovemmaksi. Tosiasia on kuitenkin, että tämä ei riitä taivasmatkaan.
Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,
Ap.t 3:19.KR.38.

Mitä on kirkon sanoma, ilman uskoa? Tästä minulla tulee mieleen vain uskoton kirkko. Joka tarkoittaa sitä, että siellä ei enään saarnata oikeaa evenkeliumia. On täysin ymmärrettävää, että isoissa kirkoissa on monenlaisia tapoja vastata ihmisten uskoon. Esimerkiki AA-kerhossakin makkaran paisto iltamat toimivat erinomaisena paikkana tehdä vertaistukityötä. Samaa näkisin myös kirkossa tehtävän. Mutta mihin tuki tulisi perustua. Kirkon itseymmärryksen kautta sen pitäisi tukea ihmisen uskoa ja sen nojaamista Kristukseen.
Tukea ihmisan Jumalasuhdetta.
Ihmisten kutsuminen eri kerhoihin ei pelasta, vaikka ne toteutettaisiinkin kirkon seinien sisällä.
Laajasalon evankeliointi oli vain fiiliksen nostattamista. Näin itse sen koin. Kaikella kunnioituksella.
Docventures ohjelmassa kehoitettiin myös ihmisiä liittymään kirkkoon. Kyseessä ei todellakaan ollut mikään hengellinen etsintä kampanja, vaan tällainen puolivitsillä toteutettu kampanja kirkonpuolesta. Tällaisilla tempauksilla on kirkon siunaus, koska se tuo positiivista ja toivottua mediahuomiota kirkolle. Tämä kuitenkin on edelleen hyvin kaukana siitä mikä on kirkon keskeinensanoma. Onko siis mikään ihme, että sellainen järjestö. Kuin vapaa-ajattelijat herkuttelevat kirkon pelleilyllä ja kaikki niiden toilailut lisäävät vain kirkon epäkunnioitusta. Jonka se on syystäkin ansainnut. Kun katsoo kirkon toimintaa viimeisen 40vuoden ajalta.

Raamattu varoittaa uskottomuudesta!
Hes 3:17-21.KR-38.  "Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani.
Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalattomasta tiestänsä, että pelastaisit hänen henkensä, niin jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.

Mutta jos sinä varoitat jumalatonta ja hän ei käänny jumalattomuudestansa eikä jumalattomalta tieltänsä, niin hän kuolee synnissänsä, mutta sinä olet sielusi pelastanut.
Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee - kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta - mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.

Mutta jos sinä vanhurskasta varoitat, ettei vanhurskas tekisi syntiä, ja hän ei tee syntiä, niin hän totisesti saa elää, koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet sielusi pelastanut."

Väärään maahan kylvetty siemen ei tuota hedelmää.
Luuk.8:14.KR-92.
Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa.

Joka kieltää ihmisiltä elämän leivän, on vääräpalvelija, joka ei anna ruokaansa ajallaan.
Luuk. 12:42-46.KR-38.
Ja Herra sanoi: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen huoneenhaltija, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta hänen palvelusväestään, antamaan heille ajallaan heidän ruokaosansa? Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!

Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi. Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: 'Herrani tulo viivästyy', ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä, niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.

Papit pilkkaavat Jumalan nimeä !
Mal 1:6.KR-38.
Poika kunnioittakoon isää ja palvelija herraansa. Mutta jos minä olen isä, missä on minun kunnioitukseni? Ja jos minä olen Herra, missä on minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille, te papit, jotka pidätte halpana minun nimeni. Mutta te sanotte: "Miten me olemme pitäneet halpana sinun nimesi?"

Raamattu osoittaa selkeästi, että papit tulevat saamaan kovan tuomion valheen puhumisesta. He väittävät tuntevansa Jumalan, mutta he eivät tunne. Ihminen joka kieltää ja estää hukkuvaa pelastumasta. On sama, kuin palomies istuu täysissä varusteissaan paloautossa katsomassa, kun ihmiset palavat tuliseen taloon.
Luterilainen kirkko elää nyt etsikko aikaansa, samoin sen jäsenet. Kirkon ratkaisut arkkipiispasta alkaen ovat vieraannuttaneet kirkon sen omasta sanomastaan. Laajasalon kaltaisille papeille evankeliumi on toista, kuin se on ollut niille uskon isille, jotka ovat uskonsa vuoksi kärsineet häpeää maailmallisilta.
Kai Sadinmaan kaltainen kommunistinen marttyyrius, ei myöskään ole Kristuksen mukaista marttyyriutta vaan omien syntien vuoksi kärsimistä. Raamattu varoittaa yhdistämstä näitä asioita.
1.Pi. 3:17.KR-38.
Sillä parempi on hyvää tehden kärsiä, jos niin on Jumalan tahto, kuin pahaa tehden.

Todellinen rakkaus Jumalaan ja Lähimmäiseen ei toteudu, jos evenkeliumi on väärä.
Matt.7:21.KR-92.
"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.

Jes 56:10-11.KR-38
Israelin vartijat ovat kaikki sokeita, eivät he mitään käsitä; he ovat kaikki mykkiä koiria, jotka eivät osaa haukkua. He näkevät unta, makailevat ja nukkuvat mielellään.
Ja näillä koirilla on vimmainen nälkä, ei niitä mikään täytä. Ja tällaisia ovat paimenet! Eivät pysty mitään huomaamaan, ovat kaikki kääntyneet omille teilleen, etsivät kukin omaa voittoansa, kaikki tyynni.

Matt.23:13.KR-92.
"Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te suljette taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse te ette mene sisälle ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät.

Jaak. 5:20.KR-38
niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden.

1.Joh. 5:3.KR-38
Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;

Tällaisten varoitusten tarkoitus ei ole masentaa ihmisten mieliä, vaikka synti aina masentaakin ja se on sen tarkoitus. Synnin tehtävä on myös kääntää pettymys Jumalaa kohti. Vaikka todellisuudessa hänen luonaan on todellinen apu ja lohdutus. Jumalan rakkaus ihmisiä kohtaan, on niin suuri, että sitä on joskus vaikea ymmärtää. Parhaiten tämän ymmärtää, kun katsoo Jeesuksen uhrikuolemaa edestämme.
Laajasalon ja Sadinmaan ja muiden liberaali pappien pitäisi rukoilla Jumalalta lisää uskoa ja oikeaa rohkeutta toimia Kristuksen tahdon mukaan. Maailman hengen tahdossa kulkeminen ei lisää kenenkään kunnioitusta. Rukoillaan näidenkin ihmisten puolesta, jotta he saisivat uudestisyntyä elävään uskoon, joka vapauttaa heidät kaikista vääristä opetuksista. Hyvää ja armorikasta uuttavuotta 2015 kaikille lukijoille :)

Ef. KR-38
2:13  mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä.
14  Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden,
15  kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan,
16  ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden.
17  Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat;
18  sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö.
19  Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä,
20  apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus,
21  jossa koko rakennus liittyy yhteen ja kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa;

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Miten kohdata ihmisiä? (Lähetyskäsky)

Ajattelin aloittaa uuden otsakkeen tänne blogiini, joka koskee evankeliointia. Tämä on aihe, joka koskee kaikkia uskovia (kristittyjä), vaikkakin eritavoin ja eri tyylein. Evankeliointi itsessään on uskovien velvollisuuus, joka perustuu Jeesuksen käskyyn. Niin sanottuun lähetyskäskyyn, joka on tallennettu Matteuksen evankeliumiin, joka on samalla myös ainoa raamatun kohta, jossa samassa yhteydessä mainitaan sanat Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Matt.28: KR-92
18. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
19. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20. ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."

Miten kertoa ja mitä kertoa?
Evankelioinnin tyyli vaihtelee yhtä suuresti, kuin ihmisten määräkin. Eli tässä suhteessa tapa evenkelioida on suhteellisen vapaa, jos ajatellaan sen tyylillistä toteutusta. On kuitenkin tarpeen tietää mistä puhuu ja kenelle.
Ihminen joka ei tunne Jeesusta elää pimeydessä, tätä ei tule kiistää. Oli kyseessä miten siivosyntinen tai miten rähjäinen ulkoisesti tahansa. Ihminen, joko elää valossa tai pimeydessä, sen suhteen evankelionti lähtökohtaisesti on mustavalkoinen ja selkeä. Kuten kristinusko sen esittää ja Jeesus opettaa.
Joh.10:9KR-92.
Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen.
Luuk.4.KR-38. (Kts.Jes.61:1-2.)
18. "Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; hän on lähettänyt minut saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen,
Ap.t:4. KR-92
12. Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla."

Jeesus itse opettaa, että hän todella on ainoa tie ikuiseen elämään ja pelastukseen. Tästä voi enemmän lukea Johanneksen evankeliumista, joka on enemmän suunnattu uskoville, kuin uskosta tietämättömille. Tämä johtuu kyseisen evenkeliumin syvyydestä.
Markuksen ja Luukkaan evenkeliumi ovat teksteinä sellaisia, jotka ovat kirjoituksiltaa helpommin ymmärrettävissä sellaisille, jotka tarvitsevat "maito"ruokaa.
Jeesuksen sanat myös poistavat mahdollisuuden, niin sanotulta "sosiaali" evenkeliumilta, jonka agendat vaikuttavat enemmänkin maallisilta, kuin hengellisiltä, joka kuitenkin saa käyttävoimnsa raamatusta.
Ilman henkeä se jää kuitenkin kuolleeksi uskoksi. Sosiaalinen evenkeliumi ei kutsu parannukseen ja kääntymykseen. Joka tarkoittaa sitä, että se on peruslähtökohdiltaa vieras krsitinuskolle.
Asiiden priorisointi  ei kuitenkaan tarkoita maallisen avun hylkäämistä, vaan tarkoittaa, että on tärkeämpää pelastaa koko ihminen, kuin että saa  mahan täyteen ruokaa. Jeesus itse sanoi, ettei ihminen elä ainostaan leivästä.
Tämä ei ole ristiriidassa Jaakobin tekstin kanssa. Jaakob vain osoittaa, kuinka uskovien tulee toimia uskonsa mukaan. (Jaak.2:15-18)
On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.' Matt.4:4.KR-92.
Nykyinen teologia myös omalla tavallaan liberalisoi raamatun tiettyjä asia konteksteja, esimerkikis puhe vuohista ja lampaista. Lue Matt.25:31-46. Jeesus puhuu tässä yhteydessä veljistä.
Joka on suunnattu seurakunnan jäsenille. Apostolien tekstit vahvistavat Jeesuksen ajatuksen, kuten Pietari kirjoittaa.
tuomio alkaa Jumalan huoneesta. Mutta jos se alkaa meistä, mikä onkaan niiden loppu, jotka eivät taivu uskomaan Jumalan evankeliumia? 1.Piet.4:17.KR-92
Matteuksen tekstit, kuten Johanneksenkin, ovat laadultaa paljon syvempiä. Siksi evankelioinnissa on helpompi pitäytyä Markukseen ja Luukkaaseen. David Pawson kirjoitti myös aihettamme sivuavan kirjan. Onko 3:16 evenkeliumi.

Hyvä vai paha uutinen?
Hyvä uutinen, joka on tarkoitettu pahoille ihmisille on jo itsessään hankala asia ilmaista. Hyvä uutinen, jota Jeesuskin julisti on hyvä, ei paha.
Me ihmiset vain teemme sen joskus pahaksi, kun esitämme sen väärin tai tahdittomasti. Ihmisiä lähestyttäessä tulee aina muistaa kunnioitus. Jos ihminen ei kunnioita toista, niin se on itsekäs. Ja itsekkyys on syntiä. Evankeliumin työ on Herrantyötä, siksi me emme kalastele ihmisiä itsellemme vaan Herrallemme.
Vaikka Jeesus sanoi, minä teen teistä ihmisten kalastajia.
ei ole palvelija herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi.Joh.13:16.
Herra tekee työtä ihmisissä myös salaa, joka ei aina näy meille. Siksi rukoileminen ihmisten puolesta on tärkeää. Uskosta puhuminen on luontevaa niille, joilla on uskosta jotain kerrottavaa. Mutta myös ihmisten kanssa pärjää, kun on kiinnostunut heistä. Minusta jokainen ihminen arvokas, evankeliumi pitää kertoa.
Eli Mitä Jumala on vuoksemme tehnyt ja mitä hän meiltä odottaa.
Luuk.5:32.KR-92.
En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä, jotta he kääntyisivät." 

Room.5:8-11.KR-92.
8.Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.
9. Kun hän nyt on vuodattamalla verensä tehnyt meidät vanhurskaiksi, hän vielä paljon varmemmin pelastaa meidät tulevalta vihalta.
10. Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa, kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty.
11. Eikä siinä vielä kaikki. Me saamme myös riemuita Jumalastamme, kun nyt olemme vastaanottaneet Herramme Jeesuksen Kristuksen valmistaman sovituksen.

Apt 3:19.KR-38
Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,

1.Jo 4:9-10.KR-38 
Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
Siinä on rakkaus - ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.

Raamatun kielenkäyttö on hyvin voimakasta, ja taitamattomissa käsissä se on helposti, jopa tuhoavaa/murskaavaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että näin tulisi olla. Tai että sana näin opettaa.Vaikkakin Herrammekin sanoi, että hän on loukkaukseksi monelle.
Raamatun maailmankuva puhuu synnistä ja ihmisen vihollisuudesta luojaansa vastaan, joka juontaa juurensa jo maailman luomisesta lähtien, toisin sanoen ihmisen lankeemuksesta.
Tässä en mene niin syvälle, vaan avaan lähinnä sitä ajatustapaa, jolla uskovat ymmärtävät ihmisen tilaa. ennen uskoa ja uskossa elämistä.
Vaikka Suomessa suurinosa ihmisistä on kastettuja kirkon jäseniä, niin se ei tee heistä silti uskovia, koska raamattu selvästi puhuu muunlaisesta syntymästä, kun siitä että sattuu syntymään luterilaiseen Suomeeen. Pelastuminen ei siis voi olla kiinni geopoliittisesta sijainnista. Tätä on monen kulttuuri kristityn vaikea ymmärtää. Suurin osa suomalaisista elää kristityn elämää, mutta sydämmessään he eivät tunnusta Jeesusta.
Valinnat joita he tekevät eivät tule Hengen kautta vaan lihan. Joka taas tarkoittaa sitä, että kulttuuri on muovannut meidät semi-kristityiksi.
Helvetillä pelottelevat saarnaajat, ovat yhtä hukassa kuin  liberalistitkin. Ihmistä kyllä kohtaa tuho, jos hän ei usko. Jeesus itse opetti näin. Hän sanoi fariseuksille, kuinka voisitte päästä pakoon gehennan tulta.
Fariseukset olivat oman aikansa konservatiiveja, kun saddukeukset olivat liberaaleja. Kummallakin oli kannattajansa. (kärjistetty vertaus)
Pakeneminen oli mahdollista, mutta heidän paatumuksen vuoksi se ei ollut ennustettavissa.
Suomi on samassa tilassa. Ihmisille kannataa todistaa siitä, mitä Jumla on tehnyt ja mitä se "minulle" merkitsee. Usko ei ole mikään tietovisa. Vaan elämää Jumalan yhteydessä.
Ihmiset kyllä kuuntelevat, jos he haluavat.
Hengellisyys ei ole kadonnut mihinkään. Jumalasta ollaan edelleen kiinnostunieta. Tämä on luonnonlaki.

Jumalan rakkaus on asia, joka saa jään liikkeelle. Ihminen joka kohtaa rakkautta, kohtaa myös evankeliumin. Evankelimi on Jumalan viesti meille. Jumala rakastaa meitä. Tämä sama rakkaus on kohdannut myös kertojaa itseään. Tästä on hyvä puhua. Ei tarvitse miettiä tapahtuuko uskon "ratkaisu" nyt ja heti. Vaan luottaa siihen, että Jumala tekee työtään. Jumala on pitkämielinen ja tätä meidänkin tulisi opetella, vaikka joskus se on meistä yhtä kaukana, kuin lämpö on pakkasesta.

Job 33.KR-38.
27.Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta ei sitä kostettu minulle;
28  hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'.
29.Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle,
30  palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa.

Room.2:4.KR-92
Halveksitko sinä Jumalan suurta hyvyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä? Etkö ymmärrä, että Jumalan hyvyys johtaa sinut kääntymiseen?

2.Pi 3:9.KR-38
Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.

Mitä aseita Jeesus antoi Seuraajilleen?
"Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä"
Jeesus lähetti seuraajansa, kuten hänetkin lähetettiin. Olemme työssä Jeesuksen nimessä.
Jeesuksen nimessä me myös taistelemme. Raamatussa on monia Jeesuksen esimerkkejä, jossa kerrotaan kuinka joku ihminen on jonkun toisen valtuuttama. Uskova tunnustaa Jeesusta.
Tällöin mikään vihollisen valta ei voi olla esteenä Herran työlle, vaikkakaan se ei poista kiusauksia tai koettelemuksia. Olihan Herrammekin autiomaassa paholaisen kiusattavana.
Uskovat ovat kuten Jeesus sanoi, lampaat susien keskellä, ja hän myös kehotti uskovia nokkeluuteen. Hän jopa vertasi käärmeen nokkeluuteen. Joka on voimaksa kuvaus, sillä paholainen oli käärme ja nyt Jeesus puhuu siitä, kuinka Hyvissä asioissa pitää osata olla ja vastata yhtälailla kuin pahakin. Eli viekkaudella. Tässä tapauksessa tietenkin vieakkaus koituu ihmisen eduksi ja parhaaksi. Ei kuolemaksi.
Mat 10:16.KR-38.
Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset.

Joh 13:20.KR-38  Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, se ottaa vastaan minut; mutta joka ottaa vastaan minut, se ottaa vastaan hänet, joka on minut lähettänyt.

Markuksen evankeliumissa puhutaan myös tarkemmin tietyistä merkeistä, jotka seuraavat. Näiden tulkitseminen ja tarkkaan määrittäminen on hiukan vaikempia asia avata. Mutta lähtökohtaisesti meidän tulee luottaa raamatun lupauksiin. Sekä siihen, että Pyhän Hengen toiminta ei ole sidottu vain tiettyyn aikaan. Vaan toimii edelleen. Eri seurakunnissa näitä asioita painotetaan hiukan eritavoin.
Mar.16:17b-18.KR-92.
seuraavat nämä tunnusmerkit: Minun nimissäni he ajavat pois pahoja henkiä. He puhuvat vierailla kielillä.
He tarttuvat käsin käärmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä. He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä paranevat." 

kastakaa heitä.
Kaste kuuluu lähtemättömästi evenkeliumin työhön. Ne ihmiset ja perheet jotka raamatun kertomuksissa uskoivat kastettiin.
Tässä kohden pitää kuitenkin muistaa, että uuden testementin kirjoitukset syntyivät lähetyskirkon ajalla, joka oli kasvava. Tässä artikkelissa en mene kasteen teologiaan syvemmin, mutta kaste on tärkeä osa Evankeliumia.
Ihminen reagoi uskoon, siten että se kastetaan, näin lähtökohtaisesti. Uudessa testamentissa ei käydä uskonopillisia selvityksiä siitä, mitä ja kuka ja kenet kastetaan. Tämä on hyvä muistaa. Kasteen johdantosanatkin ovat johdettavissa myös toiseen tapaan. Kasteet Jeesuksen nimeen. Joka apostolien teoissa toistuu monet kerrat.Matteuksen evankeliumi on joidenkin tutkijoiden mukaan kirjoitettu alunperin arameaksi, ja siitä on puuttunut kastekaavan sanat. Evankeliumi on arameasta käännetty kreikaksi, johon sitten on lisätty kastekaavan sanat. (Thuren)
Apt 19:5.KR-38.  Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
Kaste pitää kuitenkin sisällään uskon, jota ilman kukaan ei voi pelastua. Joten on helpompi todeta, että uskova on kastettu. Ihminen ei voi olla kristitty, jos häntä ei ole kastettu. Tietenkin on olemassa poikkeus tapauksia, kuten ryöväri ristillä, joka tunnusti Jeesuksen. Raamattu ei tosin puhu oliko mies kastettu vai ei (Johanneslainen kaste) Tässä kohden teen vain yleisein olettamuksen, paremman tiedon puutteessa.
Kristillinen kaste alkoi vasta, kun Pyhä Henki vuodatettiin seurakunnalle.

Opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.
Kuten aina juutalaisessa perinteessä, opetus on kaiken A ja O. Tänä päivänä, joka on myös eräiden kristillisten seurakuntien ongelma on juuri opettamisen puuttuminen. Raamatun lehdiltä voidaan monesti lukea, kuinka kristityiksi kääntyneet tutkivat kirjoituksia. Tämä on myös evankeliumin vuoksi tärkeää. Täytyy tuntea kirjoituksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että julistajan tulee olla Teologian tohtori. Vaan, että tuntee kristinopin perusasiat. Raamatun opettaminen on tärkeä, koska se varjelee myös harhaopeilta ja väärin ymmärrykseltä. Kaikki evenkelistat eivät kuitenkaan ole opettajia. vaan tässäkin täytyy olla viisautta tyytyä siihen, jota osaa ja jota ei osaa. Herra Kuitenkin antaa viisautta ja voimaa siihen, johon hän kutsuu.
Tässä asiassa meillä suomalaisilla on parannuksen paikka. Sillä olemme joskus liian arkoja julistamaan, kun emme tiedä julistammeko oikein. Tällainen oikeaoppisuus juontaa  juonensa lahkohenkeen ja lakihenkiseen uskonnollisuuteen, joka on kaukana elävästä uskosta. Usko on elämää ei kirjojen tutkimista :)
Harva apostoleistakaan oli oppinut, vaan kyseessä oli ihan tavallisia ammatin harjoittajia ja työläisiä, mutta myös oppineita. Herran viisaus ei kuitenkaan ole samaa, kuin ihmisten viisaus. Tämän raamattu tekee poikkeuksellisen hyvin selväksi. Jeesusta myös kutsutaan raamatussa opettajaksi, joka on kunnian osoitus miehelle, joka ei ollut virallisen "kirkon" (synagogan) opettaja. Jeesuksen opetukset ovat syvällisiä ja vahvoja kaikista eri tulokulmista tarkasteltuna.

Luuk.20:21.KR-38
Ja ne kysyivät häneltä sanoen: "Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut ja opetat oikein etkä katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa.
Joh.13.KR-92
34. Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne.
35. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne."

Ap.t. 17:11.KR-38
Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.
2.Tess.2:15.KR-92
Pysykää siis lujina, veljet, ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olemme suullisesti tai kirjeessämme antaneet teille.

Tit 3:10.KR-38
Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti,
Ps.1:1-2.KR-92
Hyvä on sen osa, joka ei vaella jumalattomien tavoin, ei astu syntisten teille, ei istu pilkkaajien parissa vaan löytää ilonsa Herran laista, tutkii sitä päivin ja öin.

Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. 
Evankelioinnissa ja ihmisten kohtaamisessa tulee aina muistaa rukoilla ja viedä ihmiset Jumalan luokse, joko kysymällä heiltä sitä suoraa. Tai esirukoilla heidän puolesta. Jeesus lupaa olla seuraajiensa kanssa. Tämä on Jeesuksen itsensä lupaus. Hän vahvisti myös opetuslapsia ja käski heidän myös odottaa, jotta he saavat voiman. Pyhä Henki on elävän kirkon voima. Jonka Isä Jumala lähettää Jeesuksen nimessä. Jeesus on taivaallinen esirukoilijamme Isän edessä.
Joh 14:26.KR-38
Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
Hepr.7.25.KR-92
Siksi hän pystyy nyt ja aina pelastamaan ne, jotka hänen välityksellään lähestyvät Jumalaa. Hän elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan.

Jeesuksen lupaukset ovat edelleen voimassa, hän on uskoviensa kanssa. Hän ei hylkää. Kun me teemme evenkeliumin työtä, teemme Herran työtä. Kuten korinttilaiskirje sanoo.
Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa. 1.Ko 15:58.KR.38. 
Jos me omassa voimassa ja lihan viisaudessa teemme työtä, niin vaivannäkö on turha. Sillä työ tulee olla aina Herran tahto. Jumala kyllä ilmoittaa ihmiselle hänen paikkansa palvella ja viedä evenkeliumia eteenpäin.
Jeesuksen puheet ovat toisaalta myös hyvin voimakkaita. Hän sitoo itsensä evankeliumin vastaanottamiseen.
 Luuk.10:16.KR-92.
"Joka kuulee teitä, kuulee minua, ja joka hylkää teidät, hylkää minut. Mutta joka hylkää minut, hylkää sen, joka on minut lähettänyt."
Jeesuksen tapa lähestyä ihmisiä ei kuitenkaan ollut mitään tavanomaista, eikä siinä ollut inhimillisiä puutteita. Jeesus puhui niin kuin se jolla valta. Me ihmiset helposti tuomitsemme toisia, kun me emme näe toisten sydämeen. Joku jolla voi olla huono hetki ja ei jaksakkaan kuulla evenkeliumia sillä hetkellä ein välttämättä ole paatunut, vaan hetki on huono. Tästä syystä ihmnisten hetkiä pitää kunnioittaa. Jumala kyllä puhuttelee ihmisiä vaikka me emme olisi läsnä. Me kuitenki olemme Herran työkaluja täällä maanpäällä.
Työ jota teemme on arvokas ja kyseessä on ilo uutinen, jonka kertominen pitäisi olla iloinen asia, ei niinkään paatoksellista raamatulla päähän lyömistä ja helvetillä pelottelua.

Raamatun sanaa pitää kuitenkin tuoda esiin, koska Jumalan voima on myös sanassa. Kuuleminen syntyy sanankuulon kautta. Kuten Paavali kirjoittaa.
Room 10:13-17.KR-38
13. Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
14  Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
15  Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: "Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!"
16  Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: "Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?"
17  Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

Raamatun ja Jeesuksen lupaukset ovat voimakkaita ja rohkaisevia. Vihollisen vallalla ei ole voimaa niiden yli. Pyhä Henki on uskovien kanssa, koska Jeesus lupasi. Evankeliumin julistajien ja ihmisten kohtaamisessa tulee aina muistaa se, että kun puhumme ihmiselle, myös Pyhä Henki puhuu hänelle. Ihmisen mielenmuutos on kuitenkin aina Jumalan työ. Me emme saa sitä aikaan. Siksi on hyvä opetelle tervettä nöyryyttä julistamisessa. Julistajakin on syntinen vaikka armahdettu sellainen :) Jeesuksen opetukset lähimmäisen rakkaudesta, ovat hyvin käyttökelpoisia edelleen. Evankeliumin sanoma on sanoma Jeesuksesta.
Joh.14.KR-92
Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni.
16. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti.
17. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada, sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.

Miksi noudattaa lähetyskäskyä ja miksi tehdä lähetystyötä?
Paavali sanoo; 1.kor.9:16.KR-92.
Siinä, että julistan evankeliumia, ei ole mitään ylpeilemistä, sillä minun on pakko tehdä sitä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!
Paavali kirjoittaa, että evankeliumin vieminen on hänen ja muiden kristittyjen velvollisuus.
Kristillinen usko meni eteenpäin hyvin voimakkaasti juuri voimakkaan evankelioinnin ansiosta. Tätä tapahtuu myösedelleen kaikkialla muualla maailmassa, paitsi länsi-Euroopassa.
Evankeliumin julistaminen kohtaa myös julistajan itsensä. Evankeliumi julistaa kahteen suuntaan sanomaansa. Julistaja itse joutuu tutkimaan omaa uskoaan ja myös todistamaan omasta uskostaan. Näin uskon pitää olla omakohtaista, jotta kertominen siitä olisi mielekästä ja aitoa.
Ennenkaikkea tärkein asia, miksi evankeliumia pitää julistaa on, että se on Herramme tahto. Kyseessä ei ole meidän tahto. Jos tahdomme seurata Jeesusta, meidän tulee tällöin myös kuulla häntä. Koska muuten hoemme vain Herra Herra, emmekä tee kuten hän käskee.
Tässä kohden täytyy varoa leipäpappien puheita, sillä heidän taustalla, on vain halu hankkia passiivisia seurakuntalaisia, eikä pietistisiä hurmahenkiä. 
Evankeliumissa on kyse myös siitä pelastuuko ihminen vai ei?  Kyseessä on myös pääseekö ihminen, kuten Paavali kirjoittaa mukaan ensimmäiseen ylösnousemukseen. Kts.Fil.3:11.Hepr.11:35.
Apt 24:15.KR-38 
ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin.
Uskovan elämä ei kuitenkaan ole täydellistä, vaan uskonelämä on vasta matkan aloittamista. Matkaan kuuluu monenlaisia vaiheita. Tärkein on kuitenkin, että pysyy matka reitillä, eikä jätä sitä kesken. Silloin kun omat voimat ovat loppumassa, niin on hyvä aina muistaa, että ne askeleet, jotka itsellä jää helposti tekemättä. On jo Jeesus tehnyt. Me vain osoitamme, että tahdomme kulkea Jeesuksen askeleita ja häntä seurata. Hyvän Jumalan suunnitelmat eivät koskaan ole pahoja. Ne voivat joskus tuntua raskailta, mutta vain omien syntiemme vuoksi. Siksi on hyvä muistaa, että Jeesuksessa meillä on myös todellinen syntiemme anteeksianto ja vapautus orjuudesta. Usko on lahja, ja olisi todella ihmeellistä, että emme tästä lahjasta haluaisi muille puhua? Tästä on kyse, kun puhumme evankeliumista. Kyse on Jeesuksesta, ei kenestäkään muusta. Mitä Jeesus on tehnyt vuoksemme. Lahja ajatuksella en kuitenkaan tuo predestinaatio ajatusta, vaan Jumalan armoa ihmiseen. Jumala ylläpitää uskoamme, jonka hän myös itse sytyttää tai avaa. Riippuen mistä perinteestä asiaa haluaa tulkita. Kunhan se vain ei ole fatalistinen opetus muuttumattomasta kohtalo opista.

Ef 2:8.KR-38.
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -

Joh.3.KR-92.
15. jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.
16. Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
17. "Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.
18. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan.
19. Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta pahojen tekojensa tähden ihmiset ovat valinneet sen asemesta pimeyden.
20. Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi.
21. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta." 


maanantai 1. joulukuuta 2014

Yhdessä yössä Suomi muuttui...


28.11.2014. Eduskunta päätti äänin 105-92 kannattaa homoliittoja (sukupuoli neutraali avioliitto).
Suomesta tulee näin ollen kahdestoista Euroopan maa, joka sallii homojen mennä naimisiin.
Kampanja alkoi kansalaisaloitteesta nimeltään "tahdon 2013" hetkessä tämä tempaus keräsi tarvittavat 50 000 nimeä ja sen päälle rutkasti enemmän. yhteensä noin 166 851 nimeä.

Keräys oli ennätys nopea. Kansalaisaloite hylättiin kaksi kertaa lakivaliokunnassa, ensimmäisen karran kesäkuussa ja toisen kerran marraskuussa 2014. Lakivaliokunta kuuli asiasta monia alan ammattilaisia ja asiantuntijoita, kuten lääkäreitä, psykologeja, kasvatustieteen osaajia, sekä kirkonväkeä ja muita uskonyhteisöjä. Näiden kuulemisien pohjalta, valiokunta ei lähtenyt tukemaan avioliittolain muuttamista.
Eduskunta kuitenkin päätti tukea avioliittolain muuttamista lakiovaliokunnan esityksistä huolimatta.
Tätä päätöstä voidaan pitää monessa mielessä historiallisena.
Lain toteutuminen käytännössä on vielä pitkänmatkan takana. Mutta tämä osoitti monia asioita. Kuten että kansalaistoiminta voi mennä laiksi asti, että Suomen kansan äänestämät politiikot ovat valmiita tällaiseen suureen yhteiskunta kokeiluun, joka kulkee tasa-arvon nimissä. Lakia on verrattu naisten äänioikeuden saamiseen ja jopa orjuuden lakkauttamiseen. Tosiasia on, että kukaan ei tiedä lain todellisia vaikutuksia.
Kyseessä on vain yksi vallankumouksen muoto, jota suurinosa ihmisistä ei vieläkään ymmärrä. Tässä juuri piilee sen voima. Ihmiset ovat laiskoja ajattelemaan.

28.11. 2014. Torstaina joukko kristittyjä puolusti kristillistä avioliittoa. Juuri ennen äänestystä eri yhteisöt antoivat kannanottonsa Perinteisen avioliitto käsityksen puolesta.
Suomen ortodoksinen kirkko. Arkki Piispa Leo.
" Avioliitto on sakramentti. Se on miehen ja naisen välinen liitto."

"Ei kirkko muutu maailman mukana. Kirkko on kirkko, joka on perustettu Kristuksen opetukselle ja raamatun totuuteen. Leo sanoo, että Pohjoismaissa ja Euroopassa yleistynyt käsitys sukupuolineutraalista avioliitosta ei ole maailmalla yleinen mielipide."
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/arkkipiispa-leo-hermostui-avioliittokysymykseen-pieni-suomalainen-yhteiskunta-ei-ymmarra/682605/

Katolinen kirkko Suomessa. Piispa Teemu Sippo.
"Piispan mielestä avioliittolain muutos vahingoittaisi perheitä"

"Se, että jokaisella lapsella on äiti ja isä, on jotain sellaista, jota pitäisi puolustaa"

"Meillä avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto."

http://m.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/katolinen-piispa-harmittelee-stubbin-homomyonteista-kirjetta-perheita-vahingoitetaan/682590/

Suomen vapaakirkon Johtaja. Hannu Vuorinen.

"Kristittyinä seuraamme Jeesusta. Hänessä Jumala tuli ihmiseksi ja voimme hänen kauttaan oppia tuntemaan Luojamme. Hänelle miehen ja naisen muodostama avioliitto oli Jumalan asettama ja ihmisinä emme voi sitä muuttaa. Kristillisen kirkon perinne, joka perustuu Raamattuun, on hyvällä syyllä asettanut avioliiton ja perheen yhteiskunnallisen elämän keskiöön."

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/5094/kirkkokunnanjohtaja_hannu_vuorinen_maarittelemme_avioliiton_miehen_ja_naisen_valiseksi_liitoksi

Suomen kansa heräsi liian myöhään?
Lain äänestämisen päivänä Helsingin kansalaistorille oli poliisin tietojen mukaan tullut noin 5000 ihmistä, kun perinteisen avioliiton puolesta mielenilmaisuun osallistui vain kourallinen ihmisiä.
Aamusta oli myös Voice yhtiön kautta valaistu eduskuntatalo sateenkaaren väreillä.
Miksi vain kourallinen suomalaisia ilmaisi huolensa avioliiton puolesta? Miksi Esimerkiki Oulun Piispa Samuel Salmi ei puolustanut perheitä ennen äänestystä.
vaikka Oulun piispan alueeseen kuuluu paljon perheitä ja lapsia, ja joka maantieteellisesti kuuluu ehdottomasti perinteiden jatkajiin, kuin liberaaleihin. Kaikki tämä osoittaa, että Suomi heräsi ehkä liian myöhään.

Päämisteristä lähtien rummutettiin homoliittojen puolesta!
Kokoomuksen ääri-kapitalistit ja rahan palvojien joukko yhtyi marxilaiseen arvomaailmaan, jonka eräs agendoista on hävittää kristilliset perhearvot. Tästä ja näistä ajatuksista on kirjoittanut kirjan myös Juha Ahvio. Toki ei näillä sanoilla, vaan kuinka sosialismi ja kommunismi pitävät sisällään vastaavia arvoja. Kuten homojen ja lesbojen "oikeudet". Katso alla oleva linkki.
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/454/juha_ahvio_sunnuntaina_-_seksuaalivallankumouksen_kulttuurimarxilaiset_juuret

Kirkollinen eliitti tulee seuraamaan valtion eliittiä, tätähän mm;
Kai Sadinmaakin toivoo, mutta eri sanoin.Tänään Suomi astuu uudelle ajalle, joka vaatii rukous-sotaan kaikkia uskovia kristtyjä! Tänään myös talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi 75vuotta.
Tällä vertauksella tahdon tuoda esiin, että Suomi on sodassa antikristuksen ideologiaa vastaan.
Tämän vallan tulee lopulta kukistamaan Kristus kaikkivaltias.

Arkki Piispa kirjoitti...
”Avioliittokäsityksemme tarvitsee perusteellista tarkastelua."

Porvoon Piispa Björn Vikström lausui

"On tärkeää, että nämä parit voivat saada nyt saman avioliittolain tuen suhteelleen kuin heteroparitkin."

Mitä Sanoo asiasta kirkkomme todelliset opettajat.
Jeesus.
Matt. 19:4-6.
Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi' ja sanoi: 'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'? Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

Isä Jumala
1Mo 2:24
Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.

Jumalan laki.
2Mo 20:14  Älä tee huorin.

Apostolit. Lue myös Ef.5:28-33.

Hepr. 13:4  Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.

1.Tes 4:3-5.
Sillä tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne, että kartatte haureutta, että kukin teistä tietää ottaa oman vaimon pyhyydessä ja kunniassa, ei himon kiihkossa niinkuin pakanat, jotka eivät Jumalaa tunne;

Avioliittoon liittyy paljon sellaista, joka perustava osa ihmisen elämää ja elämän jatkumoa. Jeesus pyhitty myös avioliiton olemalla läsnä kaanaan häissä, jossa hän myös suoritti ensimmäisen ihmetyönsä. Muuttamalla Veden Viiniksi. Raamatussa ei ole olemassa yhtään homoliittoa. Raamatussa kyllä puhutaan homoista, mutta niistä en tässä tuo esiin kuin sanat Sodoma ja Gomora.

Sodomia sanalla edelleen tarkoitetaan kaikkea rivoa ja sairasta, kuten homoutta. Kehoitan uskovia tarttumaan Jumalan sota aseeseen, joka on Jumalan sana eli Raamattu.
Tämä Sota ei ole teidän vaan Jumalan. Rukoillaan, jotta Jumala armahtaisi Suomen kansaa tältä inhottavalta haureuden teolta. Maa joka tappaa syntymättömiä lapsia aborteilla ja juo viinaan ennätys tahtiin tulee kohtamaan moraalisen perikadon. Jumala ei sellaisen kansan rukouksia kuule, joka kulkee paatumus sydämmessään.
Suomen kansa rukoili viime sotien aikaan, ja Jumala kuuli ne rukoukset. Tämä tosiasia tulisi kaikkien tiedostaa. Vielä ei ole liian myöhä, vanhurskaus on kansan kunniaksi....

Hos 5:4  Heidän tekonsa eivät salli heidän kääntyä Jumalansa puoleen, sillä haureuden henki on heidän sisimmässänsä eivätkä he tunne Herraa.

2.Ai 20:15  ja hän sanoi: "Kuunnelkaa, kaikki te Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat ja sinä kuningas Joosafat. Näin sanoo teille Herra: Älkää peljätkö älkääkä arkailko tätä suurta joukkoa, sillä sota ei ole teidän, vaan Jumalan.

2Ko 10:4  sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia.

Efe 6:17  ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.

2Ti 4:3  Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia

2.Pi 3:2-3.  että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet, ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet.
Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan

Ilm 22:14-15.  Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!
Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.


Lopun aikaa verrataan sodoman aikaan.
Jeesuksen paluun yhteydessä maailma havaitaan hyvin jumalattomaksi paikaksi. Raamatussa puhutaan myös, että tällöin ei löydetä edes uskoa. Tällaiset vertaukset eivät ole mitään leikin asioita. Vaikka monet suhtautuvat niihin, kuten ne olisivat tarua tai satua. Jos kuitenkin pidämme Raamattua Alusta loppuun asti Jumalan sanana. Niin on selvää, että jokainen varoitus on otettava vakavasti.
Toki on selvää, että jokainen henki on aina koeteltava. Kuten Herra itse sanoo, ei jokainen joka sanoo herra herra, tule perimään taivasten valtakuntaa.

Kotimaa lehdessä väitettiin myös, että sateenkaari liitot ovat "Pyhän Hengen" työtä.
Kyseessä on raikein mahdollinen Jumalanpilkka, jota ihminen voi esittää. Kyseessä on Iisebelin ja sodoman henki. kuten Raamattu sanoo, mitä tekemistä on Kristuksella ja beliarilla.
Suomen lehdistö on kotimaalehteä myöten valjastettu tähän antikristuksen propaganda koneiston henkeen. Jonka ainoa tehtävä on rummuttaa sota rumpuja Herran kansaa vastaan.
Luuk.17.KR-92.
28. On oleva niin kuin oli Lootin päivinä. Ihmiset söivät ja joivat, ostivat ja myivät, istuttivat ja rakensivat.
29. Mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, taivaasta satoi tulta ja tulikiveä, ja se tuhosi heidät kaikki.
30. "Samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.

Sodoman maa oli vertauskuvana myös Israelilaisille siitä, että he hylkäsivät Jumalan liiton.
5.Moos.29.KR-92
22.ja miten maa on niin tulikiven ja suolan polttama, ettei siihen voi kylvää mitään eikä siitä verso ainoakaan ruohonkorsi. Koko maa on kuin Sodoma ja Gomorra tai Adma ja Seboim, jotka Herra vihassaan ja kiivaudessaan hävitti.
23. Silloin he kysyvät: 'Miksi Herra on kohdellut tätä maata näin? Miksi hänen vihansa hehku oli niin suuri?'
24. Heille vastataan: 'He hylkäsivät liiton, jonka Herra, heidän isiensä Jumala, oli tehnyt heidän kanssaan, kun hän toi heidät pois Egyptistä,



http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/pyha-henki-johdattaa-kohti-seksuaalivahemmistojen-hyvaksymista/

Finlayson ja suomen postilaitos homopornon ylistäjät ja edistäjät.
Suomessa nukutaan homoporno lakanoissa ja postikin menee maailmalle homoporno merkeissä.
Voiko enään suurempaa häpeää olla? Ihmisten mieli on totaalisesti aivopesty tähän sadistiseen pornografiaan joka ihailee kieroa mies kuvaa. Onko suomalaiset muuttuneet tyhmemmiksi, vai mitä tässä maassa oikeastaan tapahtuu? Kuka olisi uskonut joitain vuosia sitten, että taiteilija Touko Laaksosen luoma "tom of finland" kaverista tulee suomenkansan ikoni maailmalle? Jonkun mielestä asia voi olla hauska. Mutta minusta koko homma on halpaa ja mautonta roskaa. Vessa huumoria joka ei edes naurata.

Homopapit peukuttaa !
Media huomiota tarjottiin myös rutkasti youtuben kautta, kun joukko homopappeja "peukutti" homoliittojen puolesta. Videon taustalla pyöri Jukka Takalon biisi "jokainen on vähän homo" Ottaen huomioon biisin valinnan ja pappien sisäiset ristiriitaisuudet. Niin ei ole tarpeen erikseen kertoa millaista kuraa koko tempaus oli. Kaverit kutsuvat itseään  uskoviksi ja silti elävät kuin hedonisti  pakanat. Toivotaan, että Pyhä Henki saisi koskettaa heidänkin sydäntään, jotta he pääsisivät pois pimeydestä.

Tämä blogikirjoitus on kirjoitettu herättämään ajatuksia, varsinkin heissä joille Raamattu on rakas. Suomenkansan alennustila on häpeällistä katsottavaa. Itse perheellisenä miehenä tiedän mitä on perhe elämä ja miten elämä ei aina ole ruusuilla tanssimista. Mutta näin avoin hyökkäys kristillistä arvomaailmaa vastaan on suomenmaassa perin harvinaista. Mutta ajat muuttuvat... Herramme paluu on lähempänä. Tähän laitan ikiaikaisen rukouksen, jonka turviin uskovat ovat ennenkin  huutaneet.

Maranata! Herramme, tule!
1.Kor.16:22c

maanantai 22. syyskuuta 2014

Käskyt ja Jumalan kansa. Osa I (Muista pyhittää lepopäivä)


Hyvin monesti kuulee Uskovien suusta, että Jumalan laki tulee pitää. Luterilaisessa perinteessä puhutaan Laista ja Evankeliumista. Jolla kummallakin on oma tehtävänsä. Laki herättää synnin ja synnintunnon sekä ihmisen syyllisyyden ja osoittaa samalla ihmisen rajallisuuden.
Kuten raamatussa sanotaan. Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin. Jaak.2:10.
Evankeliumi taas julistaa Armon ja vapautuksen Jumalan vihasta, yksin uskosta.
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. "Joh.6:47.
"Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?"
Gal.3:2. Näillä Raamatun paikoilla tahdon aloittaa tämän artikkelin. Käytän tekstissäni vuoden 1938 kirkkoraamattua, muut käännökset ilmoitan erikseen.
Artikkelissa en pyri kertomaan miten käskyjä tulee pitää. Tahdon kuitenkin tuoda esiin, että ei ole kristillistä paheksua uskovia, jotka kunnioittavat lakia. Jumalan käskyjen pitäminen tai niiden tulkitseminen ei tee kenestäkään suorilta legalistia eli lakihenkistä. Vaikka ei se myöskään vapauta näistä, sillä uskovat elävät uskoaan todeksi hyvin eri tavoin. Lakiin liberaalistikkin suhtautuvat uskova, voi olla hyvin fundamentaalinen jossain muissa uskon tulkinnoissaan. Lakiin vakavasti suhtautuva voi ihan hyvin olla, kuten raamatun ajan fariseuksetkin.

Monien Kristittyjen näkemykset vaihtelevat kun puhutaan kymmenestä käskystä. Tässä artikkelissä keskitymme varsinkin lepopäiväkäskyyn. Itäisen lukutavan mukaan Neljänteen käskyyn. Läntisen lukutavan mukaan kolmanteen käskyyn.
2.Moos.20:8-11.
Muista pyhittää lepopäivä. Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on.
Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

Kymmenen käskyä tai kymmenen sanaa, miten sen haluaakin ilmaista annettiin Israelilaisille. Jumala itse kirjoitti ne kivitauluihin ja antoi ne Siinainvuorella Moosekselle. Moosesta oli kuulemassa monia muitakin kansoja kuin heprealaiset sillä sekakansaa oli lähtenyt liikkeelle Egyptin orjuudesta ei vain juutalaisia tai heprealaisia.
"Ja israelilaiset lähtivät liikkeelle ja kulkivat Ramseksesta Sukkotiin; heitä oli noin kuusisataa tuhatta jalkamiestä, paitsi vaimoja ja lapsia. Ja myös paljon sekakansaa meni heidän kanssansa,"
2.Mo. 12:37-38a. 

Mitä merkitsee Israel?

Israel ei merkitse ainoastaa jotain tiettyä kansaa, vaikka sillä viitataankin myös siihen. Israel merkitsee alkukielillä seuraavaa sanaa, joka avautuu seuraavasti. Hän taistelee tai taisteli "jisra".  Jumala "eel" jisreel.
Tämä nimi annettiin ensimmäisen kerran patriarkka Jaakobille. Josta polveutuu kaikki sukukunnat eli kaksitoista heimoa. (1.Moos.32:27-28. 35:10.)
"Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut".
Jumala kutsuu Jaakobin sukua israelilaisiksi. Jumala oli kuullut kansan huudot sekä rukoukset orjuuden maasta eli egyptistä, Jumala päätti toimia. Jumala laittoi heille Johtajaksi Mooseksen. Mooses jota seuraamalla kansa tulisi vapautumaan Egyptin orjuudesta. Tämä kutsu oli kaikille, jotka olivat orjia, myös Jaakobin suvulle. Patriarkka Jaakobin suku oli ollut 400vuotta orjana Egyptissä.
Nyt sen rukoukset oli kuultu ja Jumala ilmoitti itsensä Moosekselle Palavassa Pensaassa.
400vuoden aikana kansa ei varmastikkaan ollut puhdas, sillä moniavioisuus oli yleistä.
(se miten yleistä se oli orjuudessa ei ole varmaa tietoa)
Tosi Jumalan palvonta oli kuitenkin pysynyt tiedossa, sillä Jumala sanoi Moosekselle, että teidän Isienne Jumala. Kansan tällöin tuli tietää mistä Jumalasta puhuttiin ja ketä Jumalaa Mooses oli kuullut.

2Mo 3:6  Ja hän sanoi vielä: "Minä olen sinun isäsi Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala".
Kts.2.Moos.3.
Jumala asetti Kansalle Mooseksen johtajaksi, Jumala myös asetti Mooseksen veljen Aaronin hänelle puhe mieheksi ja profeetaksi.

2Mo 4:16  Ja hän on puhuva sinun puolestasi kansalle; niin hän on oleva sinulla suuna, ja sinä olet oleva hänellä jumalana.
2Mo 7:1  Mutta Herra sanoi Moosekselle: "Katso, minä asetan sinut jumalaksi faraolle, ja veljesi Aaron on oleva sinun profeettasi

Egyptin orjuudesta vapautuva kansa sai itselleen johtajat ja tien jota kulkea. Heille myös luvattiin parempaa. Tässä vaiheessa Meidän tulee mennä uuden testamentin puolelle, jotta tämä kansan liikkeelle lähteminen saisi
sen mukaisen tulkinnan, joka edustaa koko raamatun mukaista linjaa. vanhaa testamenttia ei voi tulkita ilman uutta ja uutta testamenttia ei voi ymmärtää, jos ei tunne vanhaa testamenttia. 
Kansa joka lähti Egyptistä, ei koskenut vain suuri lukuista hepreaa puhuvaa väestönosaa vaan kaikkia orjia. Kuten faaraon pelosta tulee ilmi. Orjat yhdistyisivät hänen valtakuntaansa vastaan ennen kaikkea Israel joka oli erityisen monilukuinen.
2.Mo 1:10  Tulkaa, menetelkäämme siis viisaasti heitä kohtaan, että he eivät lisääntyisi eivätkä, jos sota syttyisi, liittyisi hekin vihollisiimme ja sotisi meitä vastaan ja lähtisi maasta pois."

Monilukuisuus ei tarkoita vain kansan etnisyyttä vaan myös uskonlapsia.
Juutalaiset ajattelivat, kuten monet islamin uskoisetkin, että klaanit ja heimot ja niiden lukumäärä toisi Siunauksen ja varmuuden paratiisista. Suuri määrä poikia takasi myös ison armeijan.
Tätä heimoyhteyttä ylläpidetään erinäisin normein ja säännöin. Kristillinen perinne on tulkinnut vanhaa testamenttia aina siten, kuten Pyhä Paavalikin sen on kertonut. Vanhurskaus ja Jumalan kansaan kuuluminen ei ole koskaan ollut kiinni ulkoisista merkeistä. Vaan tahdosta kuulua Jumalan kansaan.
Tässä Paavali tulkitsee Juutalaisia kirjoituksia täysin päinvastoin mitä rabbit olivat tehneet aiemmin.
Paavali tulkitsee vanhaa testamentti radikaalisti toisin, kuin hänelle itselleenkin oin se opetettu. Paavali oli innokas Jumalansoturi ennen uskoon tuloaan. Valitettavasti Paavali ei oikeasti edes tuntenut Jumalaa, sillä hän vainosi Jumalan seurakuntaa ja Jumalanlapsia. Se miten Paavali tulkitsi Aabrahamin merkitystä kansan Isänä oli todella erilainen, jota hänelle oli opetettu. Tämä on yksi tekijä, joka myös radikaalisti erottaa Kristillisen seurakunnan juutalaisesta synagoga yhteisöstä. Vaikkakin Kreikkalaisten keskuudessa hyvinkin liberaalit tulkinnat juutalaisuudessa olivat tuttuja. Kuten Käskyjen symboolinen arvo jne...
Room. 4:11-13.
11. Hän sai ympärileikkauksen merkin sen vakuudeksi, että hänet oli hyväksytty vanhurskaaksi jo, kun hän ympärileikkaamattomana uskoi. Näin hänestä tuli kaikkien niiden isä, jotka uskovat ja jotka katsotaan vanhurskaiksi, vaikka he ovat ympärileikkaamattomia.
12. Samoin hän on ympärileikattujen isä, jos nämä myös seuraavat sitä uskon tietä, jota isämme Abraham kulki ollessaan vielä ympärileikkaamaton.
13. Ei Jumala sen vuoksi luvannut Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen koko maailmaa perinnöksi, että Abraham noudatti lakia, vaan siksi, että Abraham katsottiin vanhurskaaksi, kun hän uskoi.

Myös Juutalaiset kutsuvat Aabrahamia paljouden isäksi. Näin he profetaallisesti tunnustavat kristillisen tulkinnan mahdollisuuden. Ymmärtämättä kuitenkaan, että tässä puhutaan Uskosta ei Lasten ja lasten lasten  määrästä.Peite on tässä asiassa heidän silmillään edelleen.(1.Moos.17:5.2.Kor.3:15)
Jumala lupaa jopa maan tomun olevan verrattavissa Aabrahamin jälkeläisiin.
Tähän Israelilaiset myös perustavat oikeutensa maahan, joka yhtälailla on lupauksen maa. Kuten etnisyys lupaa Jumalankansaan kuulumisen, niin myös sama lupaus antaa oikeuden maahan.
(Toki tämä vaatisi pitemmän selittelyn, niin emme tässä artikkelissa siihen mene.)
Jeesus sanoi Juutalaisille, että Hän voi jopa kivistä eli maasta herättää itselleen lapsia. Tällä Jeesus osoittaa, että liha ja veri eivät todellakaan peri Jumalanvaltakuntaa. Näillä sanoilla Jeesus myös osoittaa, että hän tuntee lapsensa.
Mooseksen kirjan kohta, jossa puhutaan tomusta/tuhkasta. Voidaan myös kääntää kiveksi. כעפר.aw-fawr.
1.Mo 13:16. 
Ja minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin maan tomun. Jos voidaan lukea maan tomu, niin voidaan lukea myöskin sinun jälkeläisesi.
Mat 3:9 
älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham'; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.




1.Ko 15:50  Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.

Ilm 7:9  Tämän jälkeen minä näin, ja katso, oli suuri joukko, jota ei kukaan voinut lukea, kaikista kansanheimoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä, ja ne seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä puettuina pitkiin valkeihin vaatteisiin, ja heillä oli palmut käsissään,

Juutalaisille että Islaminuskoisille juuri perinnöllisyys on tärkeä tekijä. Juutalaiset uskovat olevansa Aabrahamin biologisia perillisiä ja myös suurin osa Muslimeistakin uskoo.
Paavalikin monesti viittaa raamatussa myös omiin sukujuuriin, joka oli juutalainen tapa. 
"Minä olen juutalainen, syntynyt Kilikian Tarsossa".
  
"joka olen ympärileikattu kahdeksanpäiväisenä ja olen Israelin kansaa, Benjaminin sukukuntaa, hebrealainen hebrealaisista syntynyt, ollut lakiin nähden fariseus,"
 (Ap.t.22:3.26:5. Filp.3:5.)

Oman suvun tunteminen ei tietenkään ole huono asia. Teologisesti sillä ei ole pelastuksen kannalta mitään vaikuttavaa tai merkittävää tekijää.
Ismael oli Aabrahamin lapsi, josta arabit eli muslimit polveutuvat. Juutalaiset taas uskovat, että sukulinja Jaakobista, joka oli Aabrahamin pojan poika on Israelilaisten kantaisä. Joka pitääkin paikkansa
Tässä artikkelissa ja Kristillisen perinteen vuoksi, asia on yhdentekevä. Tuon esiin tämän, koska se osoittaa miten tärkeä on perinnöllisyys niissä kulttuureissa joissa raamatun ajan ihmiset ovat eläneet.
Meillä Suomessakin joskus kuulee vielä sanottavan, "kenenkä poikia olet" :)

Jeesus ei myöskään katsonut henkilöön, kun hän paransi ja opetti ihmisiä. Pietari joka oli Juutalainen sai myös kokea, ettei Jumala katso henkilöön. Tämän hän sai kokea Korneliuksen luona ja kun "pakanat" saivat Pyhän Hengen. Jumalan kansaa olivat ne, jotka seurasivat Jumalan tahtoa.
(Luuk.20:21. Ap.t.10:34-35. Room.2:11.)

Paavali joka itse oli fariseus, oli saanut Pyhän Hengen. Hän osasi avata Juutalaisille kirjoitusten todellisen merkityksen. Myös miten esikuva luvatusta maasta oli vain hämärä kuva Taivaan Valtakunnasta.
Lue.Hepr.11.
Paavali kirjoittaa myös Galatian seurakunnalle orjuudesta. Egyptistä paenneet kansat niskuroivat Moosesta vastaan ja saivat päälleen Vitsauksen, he kapinoivat Moosesta vastaan ja vaativat saada tehdä jumalan/jumalien kuvia. esimerkiksi kultaisen vasikan. Myrkkykäärmeet jotka purivat kansaa, kuvasivat sitä henkeä, joka heissä oli. He vastustivat Jumalaa ja olivat edelleen Egyptin orjia. Raamattu selkeästi puhuu esikuvallisesti, että näillä oli esikuvansa. Joka sitten kirkastui Uudessa testamentissa.
Jeesus myös nuhteli ja varoitti voimakkaasti Fariseuksia, verraten heitä käärmeisiin.(Matt.23:33.)
Käärme oli eläin, joka myös erämaassa aiheutti uhkaavan vaaran niille, jotka eivät uskoneet. Käärmeet purivat kyllä kaikkia, mutta vain ne jäivät eloon jotka uskoivat. Ja tottelivat Jumalaa. (4.Moos.21:6-9.)

Ap.t 7:35,39,40,51  Tämän Mooseksen, jonka he kielsivät sanoen: 'Kuka sinut on asettanut päämieheksi ja tuomariksi?', hänet Jumala lähetti päämieheksi ja lunastajaksi sen enkelin kautta, joka hänelle orjantappurapensaassa oli ilmestynyt.
39.  Mutta häntä meidän isämme eivät tahtoneet totella, vaan työnsivät hänet pois ja kääntyivät sydämessänsä jälleen Egyptiin,
40. sanoen Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka käyvät meidän edellämme, sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, hänelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta'.
51. Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämeltä ja korvilta, aina te vastustatte Pyhää Henkeä - niinkuin teidän isänne, niin tekin. 

 Jatkuu....

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Korkeakirkollinen teologia ajaa pappisvallan palauttamista seurakuntiin?

Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun reformaatio tai toisin sanoen uskonpuhdistus käynnistyi Euroopassa. Suomessa Juhlitaan myös tällöin reformaation hedelmiä. Artikkelini koskee osaltaan myös tätä aihetta, mitä Uskonpuhdistus sai aikaan, ja mitä se on menettämässä tai menettänyt?
Tässä artikkelissa tarkastelemme, kuten otsikko kertoo. Mitä vaaroja on korkeakirkollisessa teologiassa?
Koskien erityisesti pappisvaltaa. Millaisia mahdollisia vaaroja pappeuden korostaminen merkitsee uskovien henkilökohtaisessa uskon elämässä, että myös seurakuntien toiminnassa.

Lainaan Martti Lutherin ajatuksia.
" Meillä on vain yksi pappi. iankaikkisen Jumalan poika, Mariasta syntynyt Kristus Jeesus"

"Sanan palveleminen tekee ihmisestä papin tai piispan"

"Olkoon siis jokainen, joka tietää olevansa kristitty, varma siitä, että me kaikki olemme samalla tavoin pappeja,"

Korkea kirkollinen teologia selittää nämä kohdat toisiksi vedoten, että Luther tarkoitti kritiikkinsä katolilaista pappeutta kohtaan, joka on laadultaa ihan toista, kuin edes se mitä itse tässä artikkelissa kritisoin. Eli Pappisvaltaa. Siitä ei ole epäilystäkään etteikö Luther olisi esittänyt parannukset juuri tätä katolilaista pappeutta kohtaan.
Tässä artikkelissa tuon kuitenkin esiin, sen ilmiön, joka liittyy korkeakirkolliseen pappeus teologiaan. Uusi testamentti ei edes tunne sanaa pappi seurakunnan käytössä. Uudessa testamentissa puhutaan kyllä papista, joka on Ylösnoussut Kristus. Kuten Lutherkin selittää.

" kiinnittäkää katseenne Jeesukseen, joka on tunnustuksemme apostoli ja ylipappi. " Hepr.3.1b.KR-92

ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija", Hepr.10:21.KR-38

Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, 1.Tim.2:5.KR-38

Ekumeenisissa keskuteluissa katolisen kirkon kanssa on luterilainen kirkko alkanut lähentyä roomalaista teologiaa. Ehtoollisen merkitystä on alettu korostamaan ja jopa palvomaan.
Aiemmin luterilaisuudessa ehtoollinen vietettiin harvemmin ja siihen liittyi myös tiettyä "itse tutkiskelua" siitä myös meidän rippikoulukin on osittain syntynyt. Nykyään ehtoollista koroteen ulkoisena aktiona.
Puhutaan kuolemattomuudern ateriasta, joka ikään kuin vain haetaan.
Perinteinen Pietistinen tutkiskelu on jäänyt vähemmälle. Tämä liittyy selkeästi katoliseen Messu velvollisuuteen, jossa ihminen hakee jotain sen sijaan, että tutkisi omaa suhdettaan Jeesukseen.

Tämä taas liittyy transsubstantiaatioon, eli leipä ja viini todella ovat Kristuksen ruumis ja veri. Luterilainen teologia ei vastaa tähän muuttumiseen kovinkaan selvästi. Luterilaisessa kirkossa ehtoollisaineita käsitellään aina tiettyä arvokkuutta noudattean. Luterilaisessa kirkossa kun ehtoollinen tuodaan pois alttarilta sanotaan kiitos sanat. Kiitos että saimme katselle sinun kirkkauttasi.
Näillä sanoilla pappi puhuu ehtoollisaineille. (kalkki, pateeni ja konsekroidut leipä ja viini)
Tämä tapa on varsinkin nykypäivänä alkanut levitä, johtuen korkeakirkollisesta korostuksesta.
Kuten Kai Sadinmaakin osuvasti kirjoitti. Messu magiasta.
Missä kohtaan katolinen ja luterilainen oppi ehtoollisaineiden palvomisesta enään eroaa toisistaan?
Katolisessa kirkossa ehtoollisaineet, jotka on pyhitetty. On asetettu erilliseen tilaan, jossa rukoillaan niitä kohti. Rukous kohdistetaan aineisiin, koska "Kristus" on niissä.
Ehtoollinen on pyhien yhteys (uskovien), ei salainen rituaali jossain kirkonkellareissa. Kun kirkkoväki on nauttinut ehtoollisen ei ehtoollisaineita tule käsitellä muulla tavoin kun tavallisella arvokkuudella. Mutta ei taikauskoisesti palvoen. Suurin lähentyminen tapahtui kuitenkin vuonna 1999, kun kirkot antoivat yhteisen julistuksen vanhurskauttamisopista. Kirkot uskovat asiasta samoin, mitä se sitten tarkoittaakaan?

Luterilaisessa kirkossa papeilla on tapana lukea tiettyjä saate sanoja, kun he pukevat ylle stolaa ja kasukkaa. Näistä tulee vaikutelma, että kirkolliset tekstiilit olisivat tai edustavat jotain itseään suurempaa.
Luterilaisessa kirkossa käytetään myös rukousnauhaa eli ruusukkoa.
Tämä tapa on suoraa katolilaisesta Maria kultista. Myös hautajaispuheessa puhutaan paljon vainajasta, joka on jo mennyt taivaaseen. Koskaan se ei mene sinne "helvettiin" jotkut puhuvat paremmasta paikasta.
Papit eivät varsinkaan kaupunki seurakunnissa pidä enään mustaa stolaa, vaan valkoista. Kuolema käsitteenä pyritään myös tällä eleellä sivuuttamaan.
Lapsi kasteesta on tehty eräänlainen riitti, joka itsessään on tärkeä. Kummien ja kastetttavan vanhempien kristillisesta velvollisuudesta evankelioida lasta on työnnetty sivuun. Eikä siitä puhuta.
Sekulaarisuus on siis korostanut tietyn toimituksen ja riitin voimaa voimaa, samalla kun se on vähentänyt sanan ja evankelioinnin määrää kastejuhlassa, joita vietetään kirkossa.

Kirkollinen elämä on katolilaistunut hyvin voimakkaasti, vaikka samalla se katolilaisen kirkonpuolelta katsottuna etääntyy "äiti" kirkosta. Jouluna ja pääsiäisenä pidetään katolilaisten tapaan yö messuja.
Koko ajatuskin yöllä tapahtuvasta palvelusta haiskahtaa jo omituiselta:)

Luterilainen ja protestanttiset kirkko perheet ovat menettäneet ne siunaukset joita sillä on ollut.
Nyt he pyrkivät paikkaamaan näitä menetyksiä korkeakirkollisella brameilulla ja muilla liturgisilla saivarteluilla.Toki tässä tarkastelen kirkkolaivoja vain ulkoisesti, en niiden jäsenten yksityistä hartautta.

Kirkko elää myös voimakkaiden muutosten aikaa suomessa. Rakennemuutos koskee myös sitä.
Kirkko tästä syystä keskittyy ydin tehtäväänsä. Mutta mitä se tarkoittaa?
Se tarkoittaa monien muiden työmuotojen loppumista, paitsi pappejen.
Kuten tässä artikkelissa olen käsitellyt, korkeakirkollisuus on aina ajanut pappisvaltaa.
Kun Vainotusta kirkosta tuli valtion kirkko. Piispan rooli (epsikopos) korostui. Piispan roolista tuli tavoiteltu tehtävä, joka antoi myös maallisia ja maailmallisia etuja. Piispan tehtävät olivat alkukirkossa samoja kuin nykyään papin. Papiston rooli tästä syystä myös muuttui.

Sana pappi tulee latinasta, joka merkitsee Isää. Raamattu sanoo älkää kutsuko ketään Isäksi.

Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa. Matt 23:9.KR-92

Raamattu myös sanoo,e ttä meillä "kristityillä" on vain yksi pappi.

Koska meillä siis on suuri ylipappi, joka on kulkenut läpi taivaiden, Jeesus, Jumalan Poika, pysykäämme tässä tunnustuksessa. Hep.4:14.KR-92

Jos jo Leevin heimon pappisvirka, josta Israelin kansalle on annettu säädökset laissa, olisi johtanut täydellisyyteen, mitä tarvetta olisi ollut sanoa, että vielä tulee uudenlainen pappi, jonka pappeus on Melkisedekin pappeutta, ei Aaronin? Hepr.7:11.KR-92

Missä synnit on annettu anteeksi, siellä ei enää tarvita syntiuhria. Hepr.10:18.KR-92

Raamattu osoittaa monissa muissakin kohdissa, että varsinainen pappeus on lakannut.
Uusi testamentti ei puhu enään papeista, vaan muista seurakunnan palvelutehtävistä. Sana pastori tai kuten englanniksi ilmaistaan ministry sananpalvelija.
Korkeakirkollinen teologia ohjaakin seurakunnallista virkaa katolilaiseen suuntaan.
Joka korostaa ja korottaa tämän yhden viran muiden yläpuolelle. Luterilaisessa kirkossa kukaan muu kuin pappi ei saa pyhittää ehtoollisaineita tai lausua rukousta näiden ylle. Kukaan muu ei saa kastaa tai konfrimoida. Myöskään saarnaamista ei edelleenkään pidetä "maallikoiden" hommana.

Korkeasti koulutetut henkilöt jotka "vihitään" papiksi saavat virkansa ja tehtävänsä koulutuksen perusteella. Hengenkutsusta puhutaan vain teoreettisella tasolla. 
Luthersäätiö on tästä myös hyvä esimerkki mihin suuntaan luterilainen teologia on kulkenut.
Jumalanpalvelusyhteisöt perustetaan "papin" ympärille.
Luterilaisessa kirkossa tätä tietä ollaan kuljettu 60luvulta asti.
Kun kiinnostus piispan virkaan virkosi ja akumeeniset keskustelut olivat käynnistyneet vauhdilla.
Vatikaanin toisen konsiilin myötä.
Tänä päivänä huomaa, miten pappien kaulus, jota he kutsuvat sokeripalaksi. On muuttunut juuri samanlaiseksi, kuin katolilaisille papeilla. Tätä kaulusta myydään myös nimellä "rooma".
Piispat pitävät myös hiippaa päässään, kun se vielä 60-luvulla oli harvinaisempaa.
Vaikka nämä sinällään ovat hyvin pieniä ja jopa vähäpätöisiä asioita. Niin ne osoittavat kuitenkin suunnan, mihin päin ollaan menossa.
Luterilaisessa kirkossa myös herätellään katolilaista musiikkia eli gregoriaanista kuoro musiikkia,
(vox Silentii) jossa on mukana Helsingissä toimiva lesbo, Johanna Korhonen.

Kirkko etsii uus-spritualistisia väyliä joita myös ammennetaan katolilaisuudesta.
Myös Luostari elämä on saanut kiinnostusta mm Taize yhteisön kautta. Taize yhteisö on etelä Ranskassa toimiva luostari veljestö, jonka perusti 1940-luvulla Veli Roger. (Roger Louis Schutz-Marsauche 1915-2005.)
Suomessa tämä liike sai kiinnostusta vasta 1970-luvulla. Tänä päivänä järjestetään paljon Taize rippikouluja yms. Tuomas Messut ja Meditaatio ryhmät ovat osa tätä uus-uskonnollisuutta, jossa on paljon vaikutteita katolilaisuudesta. Myös Kansanlähetys on alkanut suosimaan luterilaisuuden köyhdyttyä, jopa Paavin kirjoja.
Viimevuosina on julkaistu sellaisia kirjoja kuin; Jeesus Nasaretilainen, Jeesuksen viimeiset päivät.
Julkaisijana on ollut perussanoma oy. Kansanlähetyksen nokkamiehet ovat todenneet Paavin paremmaksi teologiksi kuin Luterilaiset golleegat. (Joseph Ratzinger. Benediktus XVI).
Tämä ei ole kannanotto Paavin kirjoihin, vaan totean vain, että Miten Luterilaisuus on muuttunut. Kansalähetys on maallikkoliike ja heidän entinen johtaja Matti Väisänen,  meni mukaan korkeakirkolliseen porukkaan piispaksi. Teologisesti nämä kaksi liikettä eroavat paljonkin toisistaan.

Suomessa on myös hiljaisuuden retriittejä joita pidetään luterilaisissa luostareissa, kuten Enonkoskessa.
Luterilaisuus on jatkuvasti mennyt katoliseen suuntaan, vaikka samaan aikaan se ottaa etäisyyttä, juuri niihin  katolisiin opinkohtiin. Ulkoisesti kuitenkin korkeakirkollisuus mässäilee kaikella, joka liittyy visuaaliseen ja aistilliseen maailmaan. Harmi että kirkko rakennuksemme edelleen näyttävät jumppaseleilta, kuin kirkoilta :)

Jokainen joka vähänkin tuntee kirkonhistoriaa, tietää mitkä kristilliset suuntaukset ovat kasvavin suuntaus ja miksi juuri niitä vainotaan eniten? Tämä ei ole kannanotto David Herzogin puolesta, mutta kyseinen mies on meille oiva esimerkki siitä, miten vastaaviin henkilöihin suhtaudutaan.
Kun David Herzog puhui omalla tyylillään uskosta ja armolahjoista ja Ilosta. Niin mitä tekivät luterilaiset kirkot? haukkuivat pystyyn koko homman.
Miten suhtauduttiin Nokia Missioon Ja Markku Koivistoon? Miten Pirkko Jalovaara sai Isälliset Piispat ruoskimaan häntä sananvoimalla. Samaan aikaan katsotaan kuitenkin monia muita radikaaleja irtiottoja "luterilaisuudesta".
Näitä kaikkia ilmiöitä voidaan arvioida monista vinkkeleistä. Mutta syykin voi olla tässä, että papit ja piispat eivät tykkää, että joku oppimaton ihminen astuu heidän maaperällä ja opettaa heitä.
Papit tykkäävät kertoa mikä on oikea henki ja Mikä ei.

Eräs ystäväni kertoi kerran, että hän oli juuri tullut uskoon. Ja alkoi kertomaan tästä eräässä evankelisessa nuorisoillassa. Nuoret olivat innoissaan ja hyvin rohkaistuja tästä miehen kertomuksesta.
Mutta kertojan todistuksen estelijäksi tulikin pappi, joka ei pitänyt siitä, että uskoon tullut mies kertoi uskostaan näin. Vaikka nuorten reaktiot olivat pelkästään positiivisia ja moni innostui hänen todistamisestaan. Jälkeenpäin paikallinen pappi oli pelotellut nuoriaan, että kyseessä oli hurmahenki, eikä tuollainen tapa puhua uskosta ollut oikea. Oli oikea tai ei. Niin kyseinen juttu osoitti, että valitettavan useasti juuri papit ovat vastustamassa Henkeä.
Alku seurakunta kohtasi myös vastaavanlaisia haasteita, kun he kohtasivat perinteiset synagoga yhteisöt.


"Te niskuroijat, ympärileikatut mutta sydämeltänne ja korviltanne pakanat! Aina te olette vastustamassa Pyhää Henkeä -- niin kuin isänne, niin myös te!
Ap.t.7:51.KR-92

Artikkelin tarkoitus ei ole kovasanaisuudesta huolimatta mustamaalata seurakuntien vastuunkantajia. Vaan päin vastoin herättää lukijoita tutkimaan oppiensa lähteitä. Raamatun opetus selkeästi tuomitsee kaikenlaisen ajatuksen, jossa toinen ihminen astuu ihmisen ja Jumalan väliin. Tätä tietääkseni Martti Lutherkin opetti?
Ainoa Ihminen, joka tähän väliin mahtui ja mahtuu edelleen on Ylösnoussut Herra Jeesus. 
"yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus". 1.Tim.2:5.
Ajatus palkatusta papistosta ei ole vieras millekkään kulttuurille. Ajatus papistosta, joka uhraa muiden puolesta, jotta muut saisivat keskittyä "maallisiin" askariin, kunhan muistavat velvollisuutensa uskontoaan kohtaan on yhtenäinen monissa kulttuureissa.
Antiikin Roomassa ja myös Juutalaisuudessa oli hyve antaa. Kristinuskokaan ei ole vapaa tästä ajatuksesta, vaikka teoriassa sitä pyritäänkin selittämään pois. Puhun tässä nyt sellaisesta antamisesta, jota voidaan verrata omavanhurskauteen. Sillä Raamattu selkeästi opettaa ja kertoo, että iloista antajaa Jumala rakastaa.
Totuus on kuitenkin että, jos sydän ei oo kääntynyt kaikki teot ovat lihan tekoja, ei Hengen.
Tästä Jeesus myös varoitti opetuslapsiaa, myös meitä. Juutalaiset olivat hurskaita omissa silmissään kun antoivat kymmenykset kaikesta ja lahjoivat Jumalaa jopa yli vanhempiensa. (Mar.7:8-13. Luuk.21:1-4.)

Varokaa tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten katseltavaksi, muuten ette saa palkkaa taivaalliselta Isältänne.
Matt.6:1.KR-92.

Jopa suurimmat gansterit ja mahtavat kuninkaat ovat tarvinneet ammatti-papistoa. Tämä on sellainen kahden välinen sopimus. Kumpikin hyötyy ja kumpikin hyödyttää, kunhan näitä sääty suhteita ei sotketa.
Tätä ideologiaa korkeakirkollinen teologia pahimmillaan ajaa. Pappisvaltaa.
Ihmistä jolla on valta toiseen, jopa tuonpuoleiseen. Tämä "taikauskoinen" pelko ei ole nyky ihmisestäkään kadonnut minnekkään. Sanat ja uskonnot/uskomukset vain ovat muuttuneet.
Kainin tavoin Syntinen ihminen tahtoo itse asettaa ehtonsa, sille mikä on Hyvä Jumalalle. 
Raamatussa Jumala kuitenkin itse opettaa meitä. Me emme opeta Jumalaa.
Monet teologit ja korkeakirkolliset papit ajattelevat, että he monisanaisuudellaan ja hienoilla sanoilla puhuvat ihmiset pyörryksiin, ei pidä paikkaansa.


Raamatussa on eräs kertomus, jota suosittelen kaikille lukijoille. Eräs loistavat opettaja joka tunsi pyhät kirjoitukset kuin omat taskunsa, tuli puusepän luokse hakemaan totuutta. Hän meni Viisaan luokse keskellä yötä, koska hän olisi menettänyt kasvonsa, jos hänet olisi nähty päiväsaikaan. Hän joka oli kansan opettaja ei tiennytkään kaikkea. Mikä häpeä ( näin lihallisesti). Tämä mies tiesi paljon, mutta ei tiennyt mitään.
Usko ei synny siitä, että luetaan kirjoja ja todetaan että nyt olen valmis. Usko on Jumalan lahja. Usko myös näkyy ulospäin. Tämä Mies josta kerroin koki myös muutoksen myöhemmin. Hän nimittäin oli hautaamassa tätä suurta opettajaansa.(Joh.19:39)
Evankeliumi Johanneksen mukaan luku 3.

Jeesus opasti seuraajiaan seuraavasti, kun he kiistelivät kuka heistä on "pomo"
 Matt.20.
 26 Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija,27 ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja.