perjantai 30. lokakuuta 2009

Pyhienpäivä vai demonejen yö (Halloween)

Suomeen rantautunutta halloween juhlaa ihmetellää kovasti, vaikka onhan meillä vanhastaan ollut oma kekrimme. sadonkorjuunjuhla, lyhykäisydessään.
Kekripukki oli pelottavan näköinen otus, jota palvottiin monin menoin, mutta suurimmaksi osaksi tämä sarvekas hirviö viittasi pakanallisiin maa-äiti menoihin ja hedelmällisyys riitteihin.
Sillä kekrinä syötiin ja juotiin myös haltijoiden ja muiden tonttujen kunniaksi.

Suomessa vielä 1700 luvulla esiintyi näitä puhtaasti pakannallisia juhlia, joita kirkonmiehet sitten kielsivät.
Mikael Agricola laittoi kekri pukin demonien luetteloon, juuri hedelmällisyyden jumalana. Agricola keräsi tietoa esikristillisistä tavoista, joita oli vielä maaseudulla.
Kekri juhlien aikaan myös kuolleet kutsuttiin ruokapöytiin erinäisin menoin, joka viittaa suoraan myös maailman muihin uskonnollisiin juhlapyhiin ja vainaja kultteihin.
Suomalaiset uskoivat myös, että juuri tähän aikaan vainaja henkiä liikkui runsaasti, ns henkien aikaa.
Kekrin jälkeisen päivän Sielujen-päiwä, jolloin lämmitetään sauna sekä tehdään vihdat ja valmistetaan kylpyvesi niille pyhille miehille, joiden uskotaan tulevan kylpemään. Sinä päivänä juodaan reippaasti, kierrellään taloissa ja uhkaillaan uunien ja liesien purkamisilla, ellei viinaa anneta.'' Tämä pitäisi ehkä tulkita suomalais-henkiseksi versioksi irlantilaisesta ``trick or treat''-perinteestä.

Kelttiläinen samhai juhla, joka sanatarkasti tarkoittaa kesänloppua, gaealinkielellä.
Tämä juhla on ehkä se, josta Amerikkalainen Halloween on saanut eniten vaikutteita.
Sillä uskotaan, että muinaiset keltit pitivät tätä kuolleiden jumalan päivänä.

Heidän kuukalenteri oli jaettu kahteenosaan kesään ja talveen, ja samhai aloitti talven.
Samhain aikoihin uskottiin, että elävien ja kuolleiden raja oli ohut, tai sitä ei ollut ollenkaan.
Tällöin pyritiin lepyttämään kuolleita, jopa ihmisuhrein.
Tietyt initaatio riitit, kuten kuolleiden lepyttäminen on kauhistuttavalla tavalla jäänyt elämään myös nykyisiin juhliin. Halloween juhlassa, vaikka se on hyvin populaarikulttuurin sidottu. Niin siinä lapset kiertelevät ovelta ovelle uhkaillen kepposilla.
He ovat pukeutuneet hirviöiksi, joilla on juuret juuri näissä uskomuksissa. Lapset tietämättään leikkivät näitä demoneja mitä entisaikojen ihmiset pelkäsivät.
Kuka valveutunut kristitty haluaisi lastensa leikkivän saatanaa?
Sillä noidat olivat näiden pahojen henkien airueet, ja he vaativat ihmisiltä rahaa tai lahjoja, jotta heidän kotinsa säästyisi vitsaukselta.
Samhai juhlassa myös ihmisten vapaamielisyys oli tunnettua. Sillä silloin kaikki sallittu oli kiellettyä ja kielletty sallittua. Tämä sopii ainakin hyvin nykyiseen populaari halloween kesteihin, jossa pikku tuhmat ajatukset saavat sijansa tavallisissakin ihmisissä. Flirttailu ja päihteet johtavat aina aviorikoksiin.
1800 luvulla tämä samhai juhla siirtyi irlantilaisten siirtolaisten mukanan Amerikan mantereelle. Jossa se on saanut erinäisiä yhdistelmiä, muista kulttuureista.

Muinaisilla druidi papeille tämä aika oli myös tärkeä, sillä he toimivat välitäjinä elävien ja kuolleiden välillä. Ihmisrasvasta tehdyt kynttilät ja muut kammottavat riitit olivat heille vain juhlaa.
Tällaisilla juhlilla ja vainajakulteilla on aina ollut sija ihmiskulttuureissa.
Väärä uskonto on aina hallinnut ja eksyttänyt ihmiskuntaa. Jo baabelin hajaannus vei nämä tavat ympäri maailmaa ja siksi uskonnoissa on hyvin samankaltaisia tapoja, jotka  muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Riippumatta maantieteellisestä sijainnista.

Tällaisten vainaja-uskontojen juuret johtavat aina siihen samaan paikkaan, jonka nimrod perusti, eli babyloniin. Joka oli ensimmäinen kaupunki vedenpaisumuksen jälkeen.
Muinaisilla babylonialaisilla oli hyvin kattava ja rikas uskonnollinen elämä.
Heillä oli hyvin paljon hyviä ja pahoja henkiä, myös lukuisia jumalia ja jumaluuksia.
babylonialaiset elivät myös itsekkin jatkuvassa pelossa ja siksi heillä oli varsin kattava papisto, joka huolehti näiden henkien lepyttämisestä.
Monet harmittomat tavat, jotka me yhdistämme halloweenin ovatkin todellisuudessa kaikkea muuta kuin harmitonta hauskanpitoa.
Henki näiden takana on edelleen sama, sillä lukuisat juhlimiset ja rellestämiset aiheuttavat ihmisille henkistä ja fyysistä pahoinvointia. Lapset oppivat ahneutta ja materian palvomista. näissäkin uskonnollisissa juhlissa on kaksi kääntöpuolta. Maan kauppiaat ainakin rikastuvat näistä juhlista. Ja ihmiset kääntävät kasvonsa pois oleellisesta.
Ilm.18:3.
Sen porton viiniä, vihan viiniä, ovat kaikki kansat juoneet, kaikki maailman kuninkaat ovat irstailleet hänen kanssaan, ja kaikki maailman kauppamiehet ovat rikastuneet hänen vauraudestaan ja ylellisestä elämästään.

Miten sitten Kristinuskon näkemys asiasta. Onko Meidän pyhäinmiestenpäivä pakanallinen?
Entä messut kuolleiden puolesta, joita roomankirkko harjoittaa?
Alkuseurakunta on aina kunnioittanut marttyyrejä, eli uskon puolesta kuolleita kristittyjä  
"omnium sanctorum".
Mutta se ei ole selvää, onko näitä marttyyrejä kuitenkaan pidetty taivaallisina esirukoilijoinamme?
Pietari kielsi kumartamasta häntä, koska hän oli vain ihminen, ei paavi.  
Ap.t.10:26.
Pietari sanoi: "Nouse, minä olen vain ihminen niin kuin sinäkin", ja auttoi hänet ylös.
Sillä meillä on vain yksi joka rukoilee meidän puolestamme taivaassa, ja se on Jumalan Poika Jeesus Kristus.
1.Tim.2:5.
Jumala on yksi, ja yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus

Paavi Gregorius III:n valtakaudella (731–741) vihittiin eräs Roomassa sijaitsevan kappelin kaikille pyhille ja määrättiini, että näille tuli osoittaa kunnioitusta 1. marraskuuta.
”Irlantilaiset viettivät usein kuukauden ensimmäisenä päivänä jotain tärkeää juhlaa, ja koska marraskuun 1. päivänä alkoi myös kelttien talvi, se olisi ollut sopiva kaikkien pyhien päiväksi.
” Lopulta vuonna 835 paavi Gregorius IV määräsi, että juhlaa tuli viettää kaikkialla.

Oliko näiden paavien mielessä juuri tämä pakanallinen juhla, joka kristillistettiin väkisin.
Siitä ei ole varmaa tietoa, mutta hyvä sattuma se olisi silti.
Keskiajalla varsinkin messut kuolleiden puolesta elivät ihan omaa elämäänsä.
Ja kansan uskomukset olivat hyvin vilkkaita.
Kirkon reaktio tähän ei ole ollut kovin vahva, sillä he ovat monesti  katsoneet sivusta kun kansa harjoittaa epäjumalan palvelusta. Suomessa Agricola kiinnitti huomiota samaan.
Tämä kyseisen juhlan jakaminen kahteenosaan viestittää myös siitä, että kaksi toisilleen vierasta juhlaa, elää rinnakkain.
All Hallows Eve eli "Kaikkien pyhien yö". Marraskuun ensimmäinen päivä oli varsinainen juhlapäivä All Saints Day (All Hallows Day, "Pyhien Päivä").
Miksi pyhimyksiä pitäisi rukoilla juuri yöllä?
Eikö normaaleissa messuissakin rukoilla aina pois nukkuneiden puolesta.
Tällaisten tapojen risteyttäminen ja sykretismi ei ole koskaa johtanut ainakaan oikean uskon löytämiseen. Joh.4:23.
Tulee aika -- ja se on jo nyt -- jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo.

Meksiko joka on katolinen maa, niin siellä varsinkin kuolleiden palvonta on eritääin vahvaa.
Meillä luterilainen kirkko kunnioittaa pois nukkuneita seurakuntalaisia, ja siinä ei ole periaatteellisesti mitään pahaa. Eikä siitä pidä tehdä pahaa tai epäkristillistä.
Mutta siinä me mennään liian pitkälle, jos me ruvetaan pitämään messua kuolleiden puolesta, sillä raamattu ei opeta meille mitään sellaisesta käytännöstä. Sillä kuolleet ovat kuolleita ja odottavat ylösnousemusta.

Ps.146:4. Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.

Ortodoksinen kirkko on ainakin jyrkästi kieltänyt seurakuntalaisia viettämästä halloween juhlaa, juuri sen pakanallisen yhtymäkohdan vuoksi.
Kristillinen kirkko on mennyt ohi alkuperäisen tavan pyhien ihmisten kunnioituksessa, sillä alunperin muistettiin marttyyreja ei kaikkia kuolleita.

Varsinkin roomalaiskatolinen kirkko on menetellyt varsin löyhästi näiden paikallisten tapojen pois kitkemisessä. Sillä juuri ne maat jossa roomankirkko on pää uskonto. Niin niissä maissa vainajakultit ovat kaikkein vahvimmillaan.

Reformaatio puhdisti jonkun verran kirkkoa näistä tavoista, mutta nyt ne ovat tulleet takaisin varsinkin kaupallisten juhlien muodossa.
Saatanalla on aina useita keinoja, saada katse pois todellisesta uskonpäämiehestä.
Mitä tekemistä on kurpitsalla ja Jeesuksella. Miten eroaa kuolleiden puolesta suoritettu messu siitä, että joku paikallinen poppamies uhraa hengille maksalaatikkoa, jottei ne katko hänen ainoan kanansa päätä?
Usko joka kiinnittää itseensä, sille vieraita elementtejä ja synkretisoi itsensä pakanuuden kanssa ei tee oikeutta sille puhdistetulle uskolle. Jota Herramme meille opetti.
Joh.14:6. Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
Siinä ei ole mitään väärää, että muistelee kuolleita läheisiään.
Mutta tänä aika on oltava varovainen erinäisten uskonnollisten ilmiöiden kanssa.
Kristityn on aina pidettävä katse uskon esikuvissa ja mietittävä, onko joidenki asioiden tai "pyhien" tapojen viettäminen viisasta.
Raamattu varoittaa meitä siitä, ettemme joituisi pahojen henkien yhteyteen, ja karttaisimme tapoja, joita Jumalamme vihaa. Jumala on ainoa palvonan kohde eivät kuolleet.
Raamattu kunnioittaa uskonmiehiä ja naisia. Kts. Hepr.11:1-40.
He ovat esikuvia meille kaikessa, mikä koskee vaellustamme. Pyhäinjäännösten palvominen ja pyhimysten rukoilu on loukkaus, myös todellisia marttyyrejä kohtaan, koska hekin antoivat eläissään kaiken kunnian Jumalalle.

3.Moos.18:30. Pitäkää minun säädökseni älkääkä ryhtykö noudattamaan mitään niistä iljettävistä tavoista, joita on noudatettu ennen teitä, ettette saastuttaisi niillä itseänne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne."

5.Moos.18:9-12.
Kun tulette siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille, älkää ruvetko noudattamaan siellä asuvien kansojen iljettäviä tapoja. Keskuudessanne ei saa olla ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, ei myöskään ketään taikojen tekijää, enteiden tai ennusmerkkien selittäjää, noitaa, loitsujen lukijaa, henkienmanaajaa, tietäjää eikä ketään, joka kysyy neuvoa kuolleilta. Jokainen, joka sellaista harjoittaa, on iljetys Herralle, ja juuri näiden iljettävien tapojen vuoksi Herra, teidän Jumalanne, hävittää ne kansat teidän tieltänne.

1.Kor.10:20-21. Tarkoitan sitä, että epäjumalien palvelijat uhraavat pahoille hengille eivätkä Jumalalle, enkä halua teidän joutuvan yhteyteen pahojen henkien kanssa. Te ette voi juoda sekä Herran maljasta että pahojen henkien maljasta, ette voi olla osallisina sekä Herran pöytään että pahojen henkien pöytään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti