Kaste "βαπτισμα"

Merkitsee pestä, pirskottaa, upottaa johonkin, termiä käytetään mm kun aikoinaan värjättiin kankaita ja ne upotettiin värjättyyn veteen.

Kristillisissä traditioissa on käsitelty kastetta useaan otteeseen ja se on saanut aikaan myös hajaannusta sen opetuksen merkityksessä ja opissa.
Kasteen teologia ei ole kovin yksiselitteinen. Sillä uudessa testamentissa ei sinällään ole yhtenäistä kaste käytäntöä.
Kasteen ymmärrys voidaan hakea joko parannuksesta tai liitto ajatuksesta joka tulee vanhan testamentin esikuvan mukaan ympärileikkauksesta.

Vapaa kirkolliset ja karismaattiset seurakunnat kuten vapaakirkko ja helluntai kirkko korostavat parannuskastetta jonka voi ottaa vain sellainen ihminen joka on ymmärtänyt pelastussanoman, ja siksi vapaatsuunnat eivät kasta lapsia.
Vapaat suunnat viittaavat uudentestamentin teksteihin missä kehoitetaan tekemään parannus.
Apt. 3:19. Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, Apt. 8:36 Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?"

Ajatuksena on se, että ihminen kääntyy Herran puoleen ja vihkiytyy hänelle ottamalla kasteen.
Vapaat suunnat korostavat kasteessa kääntymistä, jonka ihminen tekee omasta valinnasta.
Kasteen muoto on myös heille tärkeä, sillä he noudattavat ns upotuskastetta, jossa koko ihminen upotetaan veteen.

Vanhat kirkot kastavat lapset jo lapsena, sillä he uskovat, että kaste on liitto johon lapset kuuluvat vanhempiensa kautta, kuten vanhan testamentin mukaan lapset ympärileikattiin jo 8päivän ikäisenä (pojat).

Raamatun kaste käytäntö on ymmärrettävä niin uskon kuin historiallisen kontekstin valossa.
Ensinnäkin UT aika ei kuvaa ollenkaan vakiintunutta kirkollista perinnettä, vaan dynaamista julistus toimintaa.
On selvää siksi myös, että uuden testamentin kertomukset joukko kasteista ovat ns lähetys tilanteita, jossa ihmiset ensimmäistä kertaa kuulevat evk. Siksi myös ottvat kasteen, myös perhekunnat.

Apt. 18:8 Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.

Raamatun aikainen perhe tarkoitti hyvin toisenlaista perhettä mitä nykyinen länsimainen perhekäsitys on.
Ensinnäkin Perheessä mies teki päätökset, ja perheeseen saattoi kuulua myös orjat ja naapurit.
Monesti me tulkitsemme raamattua juuri nykyajan ajatuksin, ja unohdamme sen historiallisen tosi seikan joka on ollut vallallaan silloin.
Uudessa testamentissa on myös kertomuksia, jossa Isän usko parantaa lapsen, vaikka lapsi ei itse usko tai voi pyytää parannusta. Esimerkkinä tämä on hyvä sillä, Isä perheen päänä voi tehdä päätöksiä ja anoa perhekuntansa puolesta. Kts.Mark.9:23-29.

Nykyinen yksilön korostus kulttuuri on alkanut vaikuttaa jo 1700 luvulta asti, jota vauhditti humanistinen ajattelu.
Humanistinen ajattelu oli kuitenkin hyvin kaukana, vanhasta seemiläisestä patriarkaalisesta ajattelu traditiosta, jossa kaikki oli mies johtoista, ja Isät perheen päänä tekivät päätökset. Tietenkään kyse ei ole mistää sovinismista kuten moni feministi teologi tänä päivänä niin väittää. Vaan raamatun perhe rakennelma ja ohje tulee suoraa luomisjärjestyksestä, jonka on itse Herra asettanut, ei liberaalinen tasa arvo komitea, joka on omalla työllään ajanut samaa sukupuolta olevien avioliitto oikeuksi, että myös pyrkinyt tuhoamaan avioliiton instituution länsimaista kokonaan (avoliitot).

Raamattu on kirjoitettu koeen kreikaksi eli yleis kreikaksi, ja sanat on ymmärrettävä siinä kontekstissä, sana οικος ,oikos, jota käytetään perhekunnasta vastaa heprean kielen sanaa, samassa yhteydessään "bajit" konst, "bet".
Termi tulee ympärileikkaus kielestä ns kultti kielestä jota käytettiin vanhassa testamentissa, vrt: 1.Sam.22:16,19. 1.Moos.45:18,19.
Termi viittaa suoraa kreikan vastaavaan oikos sanaan joka tarkoitti perhekuntaan, johon kuuluivat myös lapset.

Myös koko sana, kreik, πασ, pas tai holos, tai kaikki kreik hapantes, osoittaa ja täsmentää termin käytön kaikkiin perheen jäseniin, johon viittaa myös juutalainen ns proselyytti kaste, jossa pakana kääntyi juutalaisuuteen ja koko perhe silloin kastettiin juutalaiseen uskoon.
Tämä oli puhtaasti kultillinen pesu myös.

UT kaste on ympärileikkauksen täyttymyksen merkki.
Kol. 2:11.
ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella Eph 2:11
Muistakaa sentähden, että te ennen, te lihanne puolesta pakanat, jotka olette saaneet ympärileikkaamattomien nimen niiltä, joita, lihaan käsillä tehdyn ympärileikkauksen mukaisesti, sanotaan ympärileikatuiksi -
Vanhastaan kirkko on kastanut lapsia, kuten monet kirkkoisät sanovatkin
Origenes 185-254.jkr. Kirkko on saanut apostoleilta tavan kastaa lapsia, koska kasteessa pannaan pois syntitartunta joka on saatu syntymässä, kastetaan myös pieniä lapsia.

Karthagossa pidettiin origeneen elin aikana kokous johon osallistui 67 piispaa, ja siellä pohdittiin sitä, voiko lasta kastaa ennen 8 vrk ikää. yksimielisellä päätöksellä jota ei vastustanut yksikään piispa päätettiin, että lapsikin voidaan kastaa, vaikka heti syntymän jälkeen.
Kasteen teologinen ongelma ei ole ollut alku seurakunnalla ongelma, mitä esim riidat kristuksen Jumaluudesta olivat (kolminaisuus oppi)
Irenaeus on myös katsottu isäksi joka on puoltanut lapsi kastetta, kuten myäs läntisen kirkon suuresti kunnioittama Augustiinus.
Kirkko ei ole tuntenut sen pitkän historiansa aikana mitään ongelmaa kastaa myös lapsia, vaan ongelma on syntynyt kirkon ulkopuolelta, kuten nykyinen uskonnonvapaus ja sitä edeltävä ns yksilönvapaus ajattelu. Tosin jo Martti Lutherin aikana esiintyi, ns uudesti kastajia.

Mikä sitten tekee kasteestä pätevän jos lapsi joka ei ymmärrä siitä itse mitään, voi sellaisen ottaa.
Nämä ovat perinteisiä vasta vetoja lapsi kastetta vastaan, kuten myös tietenkin kasteen muoto, valelu vs upotus.

Kaste on Lahja ja sinetti. Lahja ei ole ihmisen teko vaan Jumalan. Ei ole lapselle muuta pelastus kuin kristus, sillä kaikkissa ihmisissä on perisynti, koska jokainen meistä polveutuu aadamista, oli 1vrk ikäinen tai 100 vuotias.
Ikä ei ole tässä se pointti vaan tila missä ihminen on kun hän syntyy. Jos ajatellaan, että ihminen itse päättää halusta tulla kastetuksi, niin siitä tulee silloin ihmisen teko ja valinta.
Jota mm karismaatikot korostavat, he rakentavat pelastuksen armon ihmisen valintoihin ja jättävät lahja osuuden pois.
He rakentavat mieluisasti ns A ja B luokan uskovaisia, ja kasteen mukaan he saavat myös lahjoja joita he mieluisasti korostavat uskon merkkeinä, jota lapsi ei voi osoittaa. Kuten kielillä puhumista ja profetoimista, ja kun näitä merkkejä ei kuulu ajatellaan, että kaste ei ole pätevä, tai suorittaja ei ole pyhä, tämä ajattelu johtaa lukuisiin jatko kysymyksiin. Joka on omiaan hämärtämään armoa joka saadaan Jumalalta ilman ansioita.

Kasteen sinetti on merkki, Jumalalle kuuluva. On luonnollista, että kristityt vanhemmat tahtovat lapsensa kirkon yhteyteen (corpus Christi)
Apt. 2:39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

Kasteen sakramentti ajatus on jo tuttu vanhan testamentin ajoilta. Jossa papit käyttivät vettä joka puhdisti synnit, luultavasti kristillisen kasteen esikuva?
2.Moos. 29:4 Tuo sitten Aaron poikinensa ilmestysmajan ovelle ja pese heidät vedellä.
4.Moos. 8:6-7. "Ota leeviläiset israelilaisten keskuudesta ja puhdista heidät. Ja puhdistaaksesi heidät tee näin: Pirskoita heihin synnistä puhdistavaa vettä....
Kansa puhdistettiin kultillisesti vedellä mutta erityisesti leeviläiset, sillä he olivat isaraelin papistoa, jokainen kristitty on uuden liiton pappi, kts, 1.Piet.2:5.

Pyhä Henki vedessä esiintyy myös vihmonta kasteessa, jossa Herra antaa henkensä sydämmeen. seuraavissa jakeissa tulee esiin myös liiton lupaukset ja liittoon osallisuus.
Tässä ei puhuta veteen upottamisesta kuten johanneksen kasteessa, vaan veden elementistä joka tekee siitä Pyhän.
Veden kautta on jo Vanha testamentti tuonut armahduksen ja anteeksiannon, että myös tuomiona, kuten noaan päivinä. Vanhanliiton puhekielessä ajatus pyhästä vedestä ei ollut vieras.

Vanhan testamentin valittu kansa kulki punaisen meren poikki kastumatta lainkaan, ja tämä oli koko kansan kaste, myös lasten.
1.Kor.10:2. ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
Myös Mielenkiintoinen yhtymä kohta kasteen ja hengen välilä, pilvessä ja meressä vrt Vedestä ja Hengestä. Joh.3:5. Pilvi käännetään joskus sanaksi "taivas" taivas taas kuvaa Jumalaa ja hänen Valtakuntaansa ja loistoa korkeudessa.


Herra on säätänyt armonvälineet, jotka ovat näkyviä merkkejä armosta, kuten kaste ja ehtoollinen, eihän vesi ole mitään ilman sanaa, eikä leipä ole muuta kuin leipä ilman sanaa. Sana tekee niistä pyhän, ja se merkki ei ole Jumalaa varten, vaan ihmisiä jotta me näkisimme omilla silmillämme uskon todellisuuden joka konkretisoituu meille materiassa.
Hes. 36:25-27.
Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.

Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.

Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.

Heb 10:16,22. "
Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan", sanoo Herra: "Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä";

niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;

Armontyökalut ja armonvälineet, ovat tuttuja varsinkin luterilaisille, ja nämä ovat juuri ne välineet ja näkyvät osat meille, kuten kasteessa vesi, ja ehtoollisessa leipä ja viini. Näiden aineiden sisältö on kuitnekin simalan sanaan, joka tekee nistä pyhiä, ilman sanaa ne ovat vain vesi, leipä ja viini. Miksi vesi? vesi on kautta aikojen varsinkin juutalaisuudessa ollut puhtauden ja pesemisen vertauskuva, niin vihmomisen kuin upotuksen kautta, kuten johannes kastoi juutalaisia parannukseen kokonaan upottomalla.
Me ihmiset tarvitsemme näitä näkyviä merkkejä, jotta uskolla olisi silmät myös, Jumala on nähnyt sen, että tarvitsemme asioita joita voimme käsinkostettaa ja tuntea. Jokainen joka tuntee vanhan testaentin löytää sieltä liudan tällaisia asioita ja sääntöjä, eivätkä ne ole sen enempää perua pakanuudesta kuin kirkollisveron keruustakaan, millä nykyään perustellaan miksi kastaa lapsia muuta kuin kirkko instituution säilyttämiseen.

Seuraavat raamatunkohdat ja Herramme omat sanat vahvistavat veden ja Hengen yhteyden.

Joh. 3:5 Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.

Joh. 6:63 Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.

Ef. 5:26 että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,

Tit. 3:5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,

1.Joh. 5:6-8.
Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.
Sillä kolme on, jotka todistavat:
Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.

Jeesus itse sanoi minun sanan on Henki ja elämä. Ennen taivaaseen astumista Herra itse puhui, meille pelastavat sanat, kuten ristillä ryövärille. Hänet kutsuttiin paratiisiin ilman, että oli käynyt kasteella. Jeesusta moitittiin myös siitä, että hän antoi syntejä anteeksi koska niinhän pystyi vaan Jumala tekemään, Jeesuksen sanat olivat myös Jumalan sanoja.
Jeesus myös nuhteli opetuslapsia jotka kielsivät lapsia tulemasta hänen tykönsä.
Luuk. 18:17. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.

Kristillinen kaste ja uusiliitto astuivat voimaan Helluntaina joka on myös kirkon syntymä päivä.
Siksi monesti. Jeesus lupasi, että hänen pois menonsa hyödyttää seurakuntaa, koska hän lähettäisi Hengen seurakunnalle. Joka johdattaisi heidat totuuteen ja antaisi heille nämä lahjat ja armovälineet, kuten mm syntien anteeksiannon. kts Joh.20:21-23.

Yhtymäkohtia kasteen muotoon on myös haettu Johanneksen kasteesta, kuten Jeesuskin nousi vedestä kun Johannes oli kastanut hänet.
ja filipposksen kaste apostolien teoissa, jossa vaunu pysäytettiin veden äärelle.
Kasteen muoto on vanhastaan ollut upotuskaste, vaikka sen muoto ja veden määrä ei ole missään vaiheessa ollut teologinen ongelma.

Esimerkiksi didache eli 12 apostolin oppi, on peräisin 80-100jkr, eli melko varhainen. Sanotaan, että kaste voidaan suorittaa upottomalla, tai virtaavassa vedessä, mutta myös valelemalla.
Ja kaste suoritetaan Isän, Pojan Ja Pyhän Hengen nimeen.
Jeesuksen kastetta ei voi verrata kristilliseen kasteeseen, koska Jeesus myös ympärileikattiin 8pv ikäisenä, ja myös kastettiin parannukseen, koska Jeesus täytti lain kaikilta osilta ja Johanneksen oli vanhan liiton viimeinen profeetta.
Kristus myös näin tunnusti Johanneksen kasteen pätevyyden ja kasteen yhteydessä ilmeni myös jotain muuta, joka todisti Jeesuksen tehtävän. Johanneksen kaste oli ensimmäinen todistus, siitä kuka Jeesus oli.

Joh. 1:33-34.
Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä'.
Ja minä olen sen nähnyt ja olen todistanut, että tämä on Jumalan Poika."

Jeesus ei itse kastanut ketään elämänsä aikana.Joh.4:2. Johanneksen kaste oli edelleen pätevä ja Johannes kastoi vielä senkin jälkeen kun Jeesus oli kastettu.
Jeesus oli se joka tulisi kastamaan Hengellä ja sen Hengen Jeesus antoi seurakunnalle kun hän nousi taivaaseen.
Uudessa testamentissa kun puhutaan, uudesta kasteesta tarkoittaa juuri näitä Johanneksen kasteen saaneita ihmisiä, jotka apostolit kohdattuaan kastetaan uudellee, koska heitä ei ole kastettu kristillisellä kasteella, vain parannuksen kasteeseen.

Apt. 19:2-5.
Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan".
Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?"
He vastasivat: "Johanneksen kasteella".
Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen".
Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.

Jeesus myös itse sanoi,
Luuk. 19:9 . Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika;
Pelastuksen saivat kaikki huonekunnan jäsenet, yhden kautta.
Luuk .18:17. Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."
Jeesus vertasi myös pelastusta lapseen, joka viittaa myös siihen ansaitsemattomaan tilaan missä ihminen on koska hän ei itse voi tehdä mitään pelastuksen saamiseen, ei ihmsen teko vaan Jumalan. Koska Lapsi on saanut synnin kirouksen pelkästään syntymällä,
niin on todellista, että hän saa Kasteen Lahjan samalla ansiottomalla teolla, jossa hänet voidellaan Kristukselle kuuluvaksi.

Monet karsimaatikot korostavat tekoja ja valintoja armon saamiseen. Mutta asia ei voi olla näin koska eihän kukaan valitse syntiäkään, vaan synti on meissä (perisynti)
Jos kasteen pätevyys on oma valinta. Todella on kritisoitu, että lapsi kaste ei tuota hengen hedelmiä, kuka niin sanoo? Onko hengen Hedelmät vain näkyviä hyviä tekoja, vai uskoa ja turvautumista Herraan.
Eikö Pelastus tule Yksin Uskosta? Monet aikuisetkin lankeavatkin synteihin, vaikka ovat syvästi ja vakaasti lupautuneet seuramaan Herraa.
Onko Siis teot mittari, onko Jumalan Liitto ansaittava? Eikö Kaste ole asia mihin turvaudutaan vaikka se olisikin lapsena saatu.
Eikö myös ihmisten yleinen moraalittomuus ole Ihmisten syy ei kasteen?
Eihän Kukaan voi ajatella, että Jumalan lahja olisi paha, koska sen vastaanottaja on syntinen ihminen.

Kasteen merkitys ei ole rajoittunut sen toimitustavan pätevyyteen. Ei ole mitään pätevää syytä ajatella, että kaste olisi väärä jos sen muoto ei olisi upotus, vaikka upotus tapa on alkuperäisempi ja sitä kirkot eivät koskaan ole kieltäneetkään.
Selvää on se, että Pyhä henki liittyy aina kasteeseen ja usko.
Raamatussa ei ole mitään koulua mikä pitäisi ensin käydä, että olisi valmis kasteelle. Uusiliitto on avoinna kaikille myös lapsille. Ei uuden testamentin perhekunta kasteissa kysytty muilta perheen jäseniltä erikseen ottavtko he kasteen, vai kaikki kastettiin.

Markuksen evk kohta jossa Jeesus siunasi lapsia, on perinteisesti pidetty lapsi kasteen vastustajien kohtana. Mar.1o:13-16.
Mutta jos ottaa huomioon ne seikat jota on käsitelty tässä kirjoituksessa, ja mös se, että Jeesus ei itse kastanut ketään. Joh.4:2. Koska hänen ei tarvinut kun pelkkä sanan riitti kutsumaan valtakuntaansa kenet tahtoi, niin tämä kohta soveltuu hyvin huonosti kyseiseen väitteeseen. Tämä ns lasten evankeliumi on osoitettu juuri sen puolesta, että Jeesus avasi tien myös lapsille ja nuhteli tai alkutekstien mukaan jopa vihastui opetuslapsiin koska, he yrittivät estää lapsia tulemasta Herran luokse.
Kasteen teologia ei siis ole niin yksiselitteinen mitä voisi aina kuvitella. Kaste on kuitenkin kaikille kristityille Pyhä toimitus joka kuuluu olennaisena asiana kristilliseen elämään.